Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Lilongwe |
| Etniset ryhmät: | Chewa 34%, lomwe 19%, yao 13%, ngoni 10%, tumbuka 9%, sena 4%, manganja 3%, nyanja 2%, tonga 2%, nkhonde 1%, aasialaiset, eurooppalaiset ja muut 2% (2018) |
| Kieli: | Englanti (virallinen kieli), chewa, lambya, lomwe, yao, ngoni, tumbuka, sena, nyanja, tonga, nkhonde, nyakyusa |
| Uskonto: | Protestanttikristityt 33%, katoliset 17%, muut kristityt 27%, muslimit 14%, muut ja uskonnottomat 9% (2018) |
| Väkiluku: | 19 647 681 (2021) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 118 484 km2 |
| Valuutta: | Malawin kwacha |
| BKT per asukas: | 732 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 6. heinäkuuta |
Maantiede
Malawi sijaitsee eteläisessä Afrikassa. Itä-Afrikan valtava hautavajoama kulkee maan itäosien läpi pohjoisesta etelään. Sen alueella on Malawijärvi, joka tunnettiin aikaisemmin Njassajärven nimellä. Malawijärvi on yksi Afrikan suurista järvistä. Se peittää neljänneksen Malawin pinta-alasta. Sen eteläpuolella on kosteikkojen ympäröimä Chilwajärvi, joka turpoaa sateista ja kutistuu kuivuuden aikana. Mulanjen vuoriryhmä kohoaa tasangolta Chilwan ja maan etelärajan välissä. Mulanjen huiput yltävät 2 500 - 3 000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Rotkoissa ja laaksoissa kasvaa metsää. Korkeimmilla rinteillä syntyy sumupilveä, joka tiivistyy tihkuksi ja sateiksi antaen vettä lähiseudun jokiin.
Malawin suurimmat kaupungit Lilongwe, Blantyre, Mzuzu ja Zomba sijaitsevat maan keskiosien ylängöillä. Alle viidesosa Malawin asukkaista elää kaupungeissa. Ylänköalueet ovat tuottavia maita. Malawin keski- ja pohjoisosissa kasvatetaan tupakkaa. Mulanjen lähettyvillä on teeviljelmiä. Malawissa on useita luonnonpuistoja, joihin houkutellaan matkailijoita. Kasungun luonnonpuiston joet tarjoavat elintilan virtahevoille. Puusavannilla tavataan norsuja, seeproja, puhveleita, hyeenoja ja solakoita isokorvaisia servaaleja. Nkhotakotan suojelualueesta on tullut turvapaikka uhanalaisille eläimille. Sinne on siirretty muualta maasta norsuja ja pensassarvikuonoja. Alueella elää leopardeja, antilooppeja, paviaaneja ja paljon lintulajeja. Malawijärvestä on tunnistettu lähes tuhat kalalajia. Siellä elää monia kirjoahvenlajeja, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Liikakalastus uhkaa kalakannan säilymistä.
Historia
Malawissa on elänyt ihmisiä 50 000 vuotta sitten. Suuri osa vanhoista luulöydöksistä on kymmenen tuhannen vuoden ikäisiä. Bantujen perinnetiedon mukaan Malawissa on asunut twa- ja fulanikansan esi-isiä. Bantukansat alkoivat levittäytyä Malawin alueelle 100-luvulla. He harjoittivat kaskiviljelyä ja hallitsivat raudanvalmistuksen. 1400-luvulla bantujen vaellusten aikaan Malawiin tuli maravi-kansaa. 1700-luvulla maravien valtio hallitsi Malawin etelä- ja keskiosia. Suurimmillaan maravien valtio ulottui Sambiaan ja Mosambikiin asti. Malawiin muutti useita kansanryhmiä pääasiassa Etelä-Afrikasta ja Mosambikista. Maanviljely monipuolistui. Durran lisäksi kasvatettiin maissia, maniokkia ja riisiä. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa orjakauppa tuhosi paikallistalouden.
1800-luvun puolivälissä brittiläiset lähetyssaarnaajat ja kauppiaat asettuivat Njassajärven alueelle. Yksi lähetyssaarnaajista oli skotlantilainen David Livingstone. Vuonna 1891 Englanti julisti Malawin brittiläiseksi protektoraatiksi. Tupakan viljelystä tuli tuottoisa elinkeino. 1900-luvun alkupuolella ylängöille perustettiin teeviljelmiä. Vuodesta 1907 alkaen Malawia kutsuttiin Njassamaaksi. Malawi oli brittiläinen siirtomaa 1960-luvulle asti. Maa itsenäistyi vuonna 1964. Itsenäisyyden alkuvuosina hallitusta johti pääministeri Hastings Banda. Hänestä tuli presidentti, kun Malawi julistautui tasavallaksi vuonna 1966. Vuonna 1971 Hastings Banda nimitettiin elinikäiseksi presidentiksi.
Yhteiskunta ja politiikka
Hastings Banda toimi Malawin presidenttinä vuoteen 1994 asti. Malawi oli yksipuoluevaltio. Vasta 1990-luvun alussa kotimainen ja kansainvälinen painostus pakottivat Bandan sallimaan muidenkin kuin hallituspuolueiden toiminnan. Toukokuussa 1994 Banda hävisi presidentinvaalit. Presidentiksi nousi Bakili Muluzi, jonka johtama demokratiarintama sai enemmistön myös parlamentissa. 2000-luvun alussa Malawia vaivasi vakava ruoanpuute. Helmikuussa 2002 julistettiin nälänhätä. Malawi sai kansainvälistä ruoka-apua, mutta epätoivoisten ihmisten mielestä apu tuli liian hitaasti. Ruoan jakelussa arveltiin esiintyvän vitkastelua ja väärinkäytöksiä. Hallituksen virkailijoiden epäiltiin myyvän ruokatarvikkeita laittomille markkinoille.
2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Malawin kaikkia hallituksia on syytetty jonkinlaisista väärinkäytöksistä. Valta on kuitenkin siirtynyt hallitukselta toiselle vapailla vaaleilla eivätkä poliittiset kiistat ole johtaneet väkivaltaan. Malawin talous on ollut heikko. Ruokaturvan ailahtelut sekä HIV/Aidsin leviäminen ovat aiheuttaneet vakavia haasteita. Maa on ollut riippuvainen ulkomaisesta avusta. Vuoden 2020 vaaleissa Malawin presidentiksi valittiin Lasarus Chakwera, joka edusti yhdeksän puolueen vaaliliittoa. Chakweran edessä ovat samat ongelmat, jotka ovat haitanneet kehitystä kymmenien vuosien ajan.
Demokratian tilaa seuraava järjestö Freedom House luokittelee Malawin osittain vapaaksi maaksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä. Viranomaiset suhtautuvat välinpitämättömästi perheiden sisällä tapahtuviin pahoinpitelyihin ja lasten hyväksikäyttöön. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty International raportoivat, että albinismin vuoksi vaaleaihoiset ihmiset ovat edelleen joutuneet väkivallan kohteiksi. Tupakkaviljelmillä esiintyy paljon lapsityötä. Valtionhallinnossa tapahtuu jatkuvasti taloudellisia väärinkäytöksiä. Poliisien koulutus on puutteellinen. He syyllistyvät usein väkivaltaan, ottavat vastaan lahjuksia ja tekevät mielivaltaisia pidätyksiä.
Batiikki on yksi Malawin taidelajeista. Batiikki on alun perin indonesialainen kankaiden värjäyksen menetelmä. Monivärisissä kankaissa tarvitaan useita värjäyskertoja. Ennen värjäystä kankaalle levitetään vahaa suojaamaan ne osat, joihin ei haluta väriä. Ellis Tayamika Singano luo upeaa batiikkia. Hän on tehnyt sarjan Malawin myyteistä. Hän opettaa batiikkia kuulovammaisten koulussa Blantyressa.
Talous ja kaupankäynti
Malawi on yksi maailman köyhimmistä maista. Inhimillisen kehityksen mittareillakin arvioitaessa Malawi on maailman maiden häntäpäässä. Maailmanpankki luokittelee Malawin matalan tulotason maaksi. Koronapandemia heikensi tuntuvasti malawilaisten taloutta. Vuonna 2019 Malawin viennin arvo oli 1,1 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 2,8 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat tupakka 56%, tee 8%, raakasokeri 7%, pähkinät 6%, pavut 6% (soijapavut, kyyhkynherne ja kuivatut pavut), neuleet 2% ja kulta 2%. Suurimmat vientimaat olivat Belgia, Egypti, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka ja Kenia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Etelä-Afrikka, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia ja Iso-Britannia.
Vuonna 2021 Malawin viljelijät saivat hyviä satoja. Sen ansiosta väestön ruokaturva on parantunut. Noin 80% malawilaisista saa toimeentulonsa maataloudesta. Maatalouselinkeinojen tuottavuus on kuitenkin heikko. Satotulokset vaihtelevat suuresti eri vuosina. Nopea väestönkasvu on aiheuttanut paineita luonnonvaroille ja ruoantuotannolle. Noin 93% Malawin sähköstä saadaan vesivoimasta. Sähkönjakelu on toiminut huonosti. Tämä on haitannut elinkeinotoimintaa ja tuotannon kehittymistä.
Matkailusta voi lähitulevaisuudessa tulla Malawin talouden kasvuala. Vuonna 2019 matkailun osuus oli 7% kansantuotteesta (suorat ja välilliset tulot) ja matkailu työllisti suoraan tai epäsuorasti noin 6% Malawin työssäkäyvistä. Vuonna 2022 Lonely Planet sijoitti Malawin kymmenen kiinnostavimman matkailumaan listalle. Malawin matkailuvaltteja ovat luonnonpuistojen rikas eläimistö, vaihtelevat kauniit maisemat sekä ihmisten ystävällisyys matkailijoita kohtaan.