Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Valletta
Etniset ryhmät: Maltalaiset
Kieli: Malta ja englanti (viralliset kielet)
Uskonto: Katolilaiset, yli 90% väestöstä (valtionuskonto)
Väkiluku: 444 030 (2022)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 316 km2
Valuutta: Euro
BKT per asukas: 55 928 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 21. syyskuuta

Maantiede

Malta on Välimeren saarivaltio, Euroopan Unionin jäsenmaa. Maltaan kuuluu kahdeksan saarta. Niistä kolme on asuttuja: Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta on Maltansaarella. Malta sijaitsee sata kilometriä Sisilian eteläpuolella sekä noin 300 kilometriä Tunisiasta itään ja Libyasta pohjoiseen. Ilmastoltaan Malta muistuttaa Italian ja Kreikan eteläosia. Talvet ovat leutoja. Kesät ovat lämpimiä, kuivia, aurinkoisia. Merituuli saattaa viilentää kesäpäiviä. Keväisin ja syksyisin Afrikasta puhaltavat tuulet voivat tuoda kovia helteitä.

Maltan saarten rannoilla on suoraseinäisiä valkeita kalkkikivikallioita, lahdelmia, luolia ja hiekkaisia poukamia. Idän puoleiset rannat ovat alavia. Rannan lähellä on viljelymaita. Nykyaikaisten satamien ja teollisuusalueiden vieressä on vanhoja linnakkeita. Kahden suurimman saaren, Maltan ja Gozon, länsirannikko nousee mäkiseksi. Maaperä on kivikkoista. Gozo on rehevin saari. Saarten korkeimmat kukkulat yltävät hieman yli 200 metriä merenpinnan yläpuolelle. Korkein huippu on Maltansaaren Ta’Dmejrek (253 m).

Maltan metsät on suurimmaksi osaksi hävitetty. Paikoitellen esiintyy vielä rautatammien metsiköitä ja joillekin alueille on istutettu alepponmäntyä. Laaksoissa kasvaa johanneksenleipäpuita, oliivipuita, laakeripuita, sypressiä ja mastiksipistaasia. Mastiksia on käytetty purukumina. Sillä maustetaan myös leipää ja juustoa. Maltalla on rikas linnusto. Rannoilla tavataan sorsia, sotkia ja kahlaajia. Saarilla on harjalintuja ja mehiläissyöjiä. Kansallislintu on sinirastas. Nisäkäslajistoon kuuluvat välimerensiili ja ihmisten mukana luultavasti tullut lumikko. Maltan lähivesillä ui delfiinejä ja toisinaan nähdään valaitakin.

Maltan saarilla ei ole järviä eikä jokia. Maan alla on vuosituhansien kuluessa kertyneitä vesivarantoja. Niiden lisäksi maltalaiset ovat rakentaneet patoaltaita, joihin on kerätty sadevettä. Veden kulutus on kuitenkin kasvanut niin, että vanhat vesilähteet eivät enää riitä tyydyttämään väestön ja matkailun tarpeita. Kolmasosa Maltan juomavedestä saadaan nyt suolanpoistolaitoksista, joissa merivedestä erotetaan makeaa vettä. Jätevesiä puhdistetaan ja kierrätetään käyttövedeksi.

Historia

Maltan saarilla on asunut ihmisiä jo yli 7000 vuotta sitten. Varhaisasukkaita on tullut Sisiliasta, ja kaiketi muualtakin Välimeren alueelta. Ankarat kuivuudet ovat ilmeisesti välillä pakottaneet ihmiset lähtemään saarilta. Asuttaminen on siten tapahtunut useina aaltoina. 5500 vuotta sitten Maltalla asunut kansa rakensi temppeleitä valtavista lohkokivistä. Maltan kivitemppelit ovat vanhempia kuin Egyptin pyramidit. Temppelien rakentajien yhdyskunnat hävisivät saarilta 4000 vuotta sitten. Tutkijat arvelevat, että maan viljavuuden vähenemisen ja kovan kuivuuden aiheuttama veden ja ruoan puute saivat saarelaiset hylkäämään asutuksensa.

Malta on ollut vilkkaiden meriliikenteen reittien varrella. Saaret ovat olleet satama- ja kauppapaikkoja. 2500 vuotta sitten Maltaa hallitsivat foinikialaiset ja heidän jälkeensä karthagolaiset. 2200 vuotta sitten Malta liitettiin Rooman valtakuntaan. 800-luvulta 1000-luvulle saaret olivat arabien hallussa. 1500-luvulla Johanniittain ritarikunnasta tuli Maltan omistaja. Ottomaanien joukot piirittivät Maltaa kuukausien ajan, mutta eivät kyenneet valtaamaan saaria. 1700-luvun lopussa Napoleonin Ranska valtasi Maltan, mutta menetti pian saaret Isolle-Britannialle. Vuonna 1814 Malta liitettiin virallisesti osaksi Ison-Britannian valtapiiriä. Saaret suojaisinen satamineen olivat Isolle-Britannialle erittäin tärkeä laivaston tukikohta.

Vuonna 1964 Malta itsenäistyi, mutta maa pysyi brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä. Vuonna 1974 valtiosääntöä muutettiin niin, että Maltasta tuli tasavalta. Ison-Britannian hallinnon aikana Maltan talous oli hyvin riippuvainen brittiläisistä tukikohdista ja telakoista. 1970-luvulla Maltan hallitus etsi taloudellista tukea Libyasta. Malta solmi yhteistyösopimuksen Libyan kanssa, Libya antoi Maltalle lainoja, ja Libyan johtaja Muammar Gaddafi ehdotti syvempääkin valtioliittoa. 1980- ja 1990-luvuilla Maltan poliittiset olot olivat epävakaat. Vähitellen maa vahvisti taas suhteitaan Eurooppaan. Malta liittyi Euroopan Unioniin vuonna 2004. Eurosta tuli Maltan rahayksikkö vuonna 2008.

Yhteiskunta ja politiikka

Malta on tasavalta. Presidentin valitsee parlamentti. Presidentin virka on muodollinen. Poliittinen valta on parlamentilla ja pääministerin johtamalla hallituksella. Parlamentissa on 65 jäsentä, jotka valitaan vapaissa vaaleissa viiden vuoden välein. Vuonna 2022 järjestetyissä vaaleissa parlamenttiin valittiin 10 naista. Naisten osuutta kasvatettiin uuden tasa-arvolain mukaisesti nimittämällä lisäksi 12 naisedustajaa puolueiden esittämältä listalta. Parlamentin jäsenten kokonaismäärä kasvoi näin kahdellatoista edustajalla. Malta on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä, missä hallitusvastuussa on ollut joko vasemmistolainen työväenpuolue tai keskustaoikeistolainen kristillisdemokraattinen kansallispuolue. Vuoden 2022 vaaleissa työväenpuolue sai 55% äänistä ja puolueen johtaja Robert Abela jatkoi pääministerinä.

Roomalaiskatolilainen Malta on ollut vanhoillinen maa. Vielä vuonna 2011 esimerkiksi avioero ei ollut laillisesti sallittu. Silloin asiasta järjestettiin kansanäänestys ja avioero-oikeus tuli voimaan samana vuonna. Maltan mainetta ovat tahranneet rahanpesutapaukset ja väärinkäytökset. Vuonna 2021 entisen pääministerin kansliapäällikkö pidätettiin epäiltynä petoksista. Vuonna 2017 toimittaja Daphne Caruana murhattiin. Hän oli tutkinut suurten uhkapeli- ja energiayhtiöiden toimintaan liittynyttä rahanpesua ja yhtiöiden poliitikoille antamia lahjuksia.

Viidesosa Maltan asukkaista, ja yli neljäsosa työvoimasta, on ulkomaalaisia. Yli puolet Maltalla asuvista ulkomaalaisista on tullut EU:n ulkopuolelta. Ulkomaalaisten työntekijöiden suurimpia työllistäjiä ovat matkailualan yritykset sekä Maltalla toimivat uhkapeli- ja vedonlyöntiyhtiöt. Maltalle pyrkii jatkuvasti Libyasta ja muualta Afrikasta pienillä aluksilla kuljetettuja pakolaisia ja muuttajia. Vuonna 2019 Maltalle tuli meren yli 28 000 ihmistä.

Pakolaisten ja muuttajien matka on vaarallinen. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Välimeren haaksirikoissa on kuollut 25 000 ihmistä. Vuonna 2022 Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kehotti Maltaa pitämään parempaa huolta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista ja turvallisuudesta. Malta on tehnyt yhteistyötä Libyan kanssa rajoittaakseen Välimeren pakolais- ja muuttajaliikennettä. Ihmisoikeusvaltuutettu arvostelee sitä, että Välimerellä pysäytettyjä ihmisiä palautetaan Libyaan. Pakolaiset ja muuttajat ovat Libyassa joutuneet väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi.

Joe Sacco on palkittu maltalainen sarjakuvapiirtäjä. Hän on tehnyt sarjakuvakirjoja Palestiinasta, Bosniasta ja Irakin sodasta. Hänen taitava kynänjälkensä osoittaa, kuinka vahva väline sarjakuva voi olla kertomaan kipeistä tapahtumista. Palestiina on julkaistu suomeksikin.

Talous ja kaupankäynti

Malta on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Maltan talous on kasvanut nopeasti. Poikkeus on ollut vuosi 2020, jolloin talous supistui yli 8% koronalaman vuoksi. Vuonna 2021 talous kasvoi jälleen yli 9%. Maltan keskuspankki arvelee talouskasvun jatkuvan lähivuosina. Vuonna 2021 työttömyys oli 3,5%. Vuonna 2019 vain yksi prosentti työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19% toimi teollisuuden tehtävissä ja 80% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2019 Maltalla kävi yli kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti 2,2 miljardia euroa. Se on tärkeä elinkeino. Vuonna 2020 matkailijoiden määrä väheni koronarajoitusten vuoksi. Vuoden aikana Maltalle tuli vain vähän yli 700 000 ulkomaalaista matkailijaa ja turismi tuotti 660 miljoonaa euroa.

Malta on huomattava meriliikenteen keskus. Maltan vapaasatama on yksi Välimeren vilkkaimmista syöttöalusten satamista. Kansainvälinen rahti puretaan siellä suurista emoaluksista pienempiin laivoihin. Nämä vievät tavarakontit eteenpäin alueellisten ja paikallisten satamien verkostoon, mistä tuotteet kuljetetaan eteenpäin vastaanottajille.

Malta on myynyt passejaan, eli maan kansalaisuutta, varakkaille ulkomaalaisille. Kansalaisuuden saaminen edellyttää noin miljoonan euron sijoitusta. Vuonna 2022 Malta lopetti passien myymisen Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille, mutta muiden maiden kansalaisten osalta käytäntö on jatkunut. Euroopan komissio on ilmoittanut ryhtyvänsä oikeustoimiin lopettaakseen Maltan passien myynnin. Malta on EU:n jäsen. Maltan kansalaisuuden ostajat voivat matkustaa ja työskennellä vapaasti muissa EU-maissa.

Vuonna 2020 Maltan viennin arvo oli neljä miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kaksitoista miljardia euroa. Vientituotteita olivat sähkölaitteet 20%, lääkevalmisteet 12%, öljy 9%, koneet ja laitteet 6%, kala 5% (tuore ja pakastekala, kalanjalosteet), lääketieteelliset ja mittauslaitteet 4%, leikkikalut ja pelit 4%, laivat ja alukset 3%, vaatteet ja tekstiilit 2%. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Ranska, Italia, Singapore ja Japani. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Etelä-Korea, Venäjä, Italia, Kiina ja Iso-Britannia.