Puola

Maantiede

Puola on Keski-Euroopassa Itämeren rannalla. Läntinen rajanaapuri on Saksa, idässä ovat Liettua, Valko-Venäjä ja Ukraina, etelässä Slovakia ja Tšekki. Pohjoisessa rannikolla on Venäjälle kuuluva Kaliningradin kaistale. Puolan pohjois- ja keskiosat ovat alavaa tasamaata. Tasankoa halkovat suuret joet: Veiksel, Oder ja Warta. Joet ovat vuosisatojen ajan olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä. Niiden varrelle on syntynyt kaupunkeja. Puolan isoista kaupungeista Varsova, Krakova ja Gdansk ovat Veikselin rannalla. Etelä-Puolassa kohoavat Sudeettien ja Karpaattien vuoret. Korkein huippu on Karpaattien Tatravuoriston Rysy (2499 m).

Puolassa vallitsee leudon meri-ilmaston ja kuivan mannerilmaston välimuoto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet eivät ole niin kylmiä kuin Suomessa. Vuorilla sataa runsaasti. Muualla vuotuiset sademäärät vastaavat Suomen lukemia. Kolmasosa Puolan maa-alasta on metsiä. Etelä-Puolan vuorilla kasvaa mäntyä, kuusta ja pihtaa. Kaikkiaan yli puolet Puolan metsistä on havumetsiä. Itä-Puolassa Valko-Venäjän rajalla on Białowiezan kansallispuisto. Siellä valtapuulajeja ovat valkopyökit, lehmukset, saarnet ja tammet. Bialowiezaa on kutsuttu Euroopan upeimmaksi metsäksi. Vanhimmat jättiläisiksi kasvaneet puut ovat yli 400 vuoden ikäisiä. Metsässä elää isokauriita, susia, ilveksiä, karhuja, majavia ja villisikoja. Kansallispuisto on myös satojen visenttien ja villihevosten koti. Kirjanpainajakuoriainen on aiheuttanut tuhoja Bialowiezan metsässä.

Wolinin kansallispuistossa Itämeren rannikolla on pitkiä hiekkarantoja. Matalien saarten kielekkeet reunustavat reittejä suojaisiin sisälahtiin. Alueella on runsas linnusto. Siellä on merikotkia, hanhia, sorsia, uikkuja, koskeloita ja kahlaajia. Wolinin kosteikot ovat muuttolintujen levähdyspaikka. Maatalouden ravinteet ja torjunta-aineet ovat aiheuttaneet vesistöjen saastumista. Vuonna 2023 Puolassa oli yli 400 laitonta kaatopaikkaa. Kaatopaikoille on tuotu myös ongelmajätettä eli jätteitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Puolaan on kuljetettu paljon jätettä Saksasta. Vuonna 2022 yli 70% Puolan sähköstä tuotettiin hiilivoimaloissa. Kivihiili on ollut johtava energian lähde vuosikymmenien ajan. Se on pilannut ilmaa kaupungeissa ja teollisuusalueilla.

Historia

Puolassa on asunut esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Krakovan läheltä Tunel Wielkin luolasta on löydetty kiviveitsiä ja lohkomisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 400.000 vuoden ikäisiksi. Sata tuhatta vuotta sitten Puolassa eli neandertalinihmisiä. Nykyihminen tuli seudulle jääkauden jälkeen. Krakovassa metsästettiin mammutteja 20.000 vuotta sitten. Puolan eri osista on löytynyt varhaisten metsästäjien, kalastajien ja keräilijöiden leiripaikkoja sekä eläinten luista valmistettuja keihäänkärkiä, naskaleita ja koruja. 7000 vuotta sitten Puolaan vaelsi ihmisryhmiä, jotka jo harjoittivat maanviljelyä. Viljelijät polttivat metsää kaskelle kasvattaakseen ohraa ja varhaisia vehnälajeja. Heillä oli lehmiä, lampaita, sikoja ja vuohia.

Puolassa on elänyt monia kansoja: kelttejä, skyyttejä, germaaneja, baltteja ja slaaveja. 4000 vuotta sitten Puola oli Itämeren rantamaiden kauppareitin varrella. Itämeren rannikon meripihkaa vietiin Euroopan halki Välimerelle asti. Etelästä Puolaan tuli pronssista valmistettuja esineitä. Rauta-aseet ja -työkalut yleistyivät 2500 vuotta sitten. Uunien jäänteet osoittavat, että Puolan asukkaat osasivat tuolloin valmistaa rautaesineitä. Keski-Puolan Biskupinissa on entisöity varhaisrautakautinen kylä pitkätaloinen ja suoja-aitoineen. Puurakenteisissa pitkätaloissa asui useita perhekuntia eläimineen. Biskupinissa on ollut yli sata taloa.

Puolan valtio alkoi muodostua 900-luvulla. Polaanien ruhtinas Mieszko yhdisti useat puolalaiskansat valtansa alle. 1100-luvulla Puola hajosi taas pikkuvaltioiksi. Puolan kuningaskunta syntyi 1300-luvulla. Vuonna 1569 Puola solmi valtioliiton Liettuan kanssa. Puola-Liettua oli keskieurooppalainen suurvalta 1700-luvun loppuun asti. Laajimmillaan Puola-Liettua hallitsi Ukrainaakin. 1700-luvun lopussa suurvalta hajosi. Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat haltuunsa Puolan ja Liettuan alueita. Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi Venäjän hallussa olleet Puolan alueet. Sodan päätyttyä vuonna 1918 Puola itsenäistyi. Puolan tasavalta säilyi itsenäisenä valtiona vuoteen 1939 asti. Silloin Saksa ja Neuvostoliitto sopivat keskenään Puolan jakamisesta. Saksa hyökkäsi Puolaan.

Toisen maailmansodan aikana Puola oli Saksan miehittämä. Kuusi miljoonaa puolalaista surmattiin. Heistä puolet oli juutalaisia. Puolan Auschwitz-Birkenau on yksi suurimmista, tunnetuimmista ja kauheimmista natsi-Saksan kuolemanleireistä. Varsova tuhoutui pommituksissa lähes täysin. Toisen maailmansodan lopussa Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Puolan. Puolasta tuli kansantasavalta, Neuvostoliiton alainen kommunistinen valtio. Puolassa oli jatkuvasti tyytymättömyyttä ja välillä levottomuuksiakin talousongelmien, kulutustavaroiden niukkuuden ja ruoan hintojen kohoamisen vuoksi.

1980-luvulla puhkesi laajoja lakkoja. Gdanskin telakan työläiset perustivat itsenäisen ammattiliiton, Solidaarisuuden. Tästä kasvoi vahva vastarintaliike. Vastarinnan kukistaakseen hallitus julisti sotatilan. Solidaarisuuden johtajat vangittiin ja ammattiliitto kiellettiin. Levottomuudet jatkuivat silti. Vuonna 1989 hallitus joutui suostumaan vapaisiin vaaleihin. Vuonna 1990 vaaleihin osallistui yli sata puoluetta. Solidaarisuus voitti vaalit. Puola oli ensimmäinen Itä-Euroopan maa, joka siirtyi keskusjohtoisesta kommunistivallasta monipuoluedemokratiaan. Puolan talous kasvoi. Ihmisten elintaso parani. Vuonna 1999 Puola liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon ja vuonna 2004 maa hyväksyttiin EU:n jäseneksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Puolan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita uudelleen. Vuonna 2020 presidentti Andrzej Duda valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Hän on ollut presidenttinä vuodesta 2015 lähtien. Presidentti nimittää pääministerin. Pääministerin ja hallituksen tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Puolan parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa eli senaatissa on 100 jäsentä. Alahuoneessa eli valtiopäivillä on 460 kansanedustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 2023 valtiopäivävaaleihin osallistui viisi vaaliliittoa ja kuusi pienempää poliittista liikettä. Hallituksessa olleen Laki ja oikeus -puolueen johtama oikeistoliitto selviytyi jälleen suurimmaksi ryhmäksi, mutta se menetti yli neljäkymmentä kansanedustajaa ja samalla enemmistönsä valtiopäivillä. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 136 on naisia.

Laki ja oikeus -puoluetta on syytetty valtion varojen väärinkäytöstä. Valtion yritysten tukemat säätiöt ovat rahoittaneet puoluetta. Hallituskaudellaan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt rajoittamaan mielipidevapautta ja horjuttamaan oikeuslaitoksen puolueettomuutta. Vuoden 2023 vaaleissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi Eurooppa-neuvoston entisen puheenjohtajan Donald Tuskin johtama kansalaisliitto. Kansalaisliitto neuvotteli yhteisen hallitusohjelman vasemmistoliiton ja keskustalaisen Kolmannen tien kanssa. Laki ja oikeus -puoluetta edustava presidentti Duda antoi omalle puolueelleen ensioikeuden yrittää hallituksen muodostamista. Laki ja oikeus -puolue on suhtautunut vihamielisesti Euroopan unioniin. EU on jäädyttänyt Puolalle tarkoitettuja tukivaroja, koska maan oikeuslaitoksen on katsottu toimineen hyvien oikeuskäytäntöjen vastaisesti. Vuonna 2023 Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti, että Puolan oikeuslaitos on toiminut puolueellisesti ja menettänyt itsenäisyytensä suhteessaan poliittisiin vallankäyttäjiin.

Katolisella kirkolla on voimakas asema puolalaisessa yhteiskunnassa. Sen seurauksena esimerkiksi aborttikielto on maailman tiukimpia. Katolinen kirkko on ollut jyrkän aborttikiellon kannalla. Tiukka aborttikielto vaikuttaa nyt niin, että Puolassa tehdään vuosittain satoja tuhansia laittomia raskauden keskeytyksiä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on vieroksuttu ja syrjitty. Puolassa on syviä jakolinjoja ja kirpeitä kiistoja vanhakantaisten ja uudistusmielisten väestönosien välillä. Muutosta toivovat ovat järjestäneet suuria mielenosoituksia vaatien tasa-arvoa ja naisten oikeuksien kunnioittamista. Vihaisen äärioikeistolaisen liikkeen johtaja puolestaan on ollut sitä mieltä, että naiset ansaitsevat huonomman palkan, koska he ovat pienempiä, heikompia ja vähemmän älykkäitä kuin miehet. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Puolaan tuli paljon ukrainalaisia pakolaisia ja Puola antoi Ukrainalle taloudellista tukea ja aseapua. Vuonna 2023 Puolassa asui miljoona ukrainalaista pakolaista.

Kahdeksantoista puolalaista on saanut Nobelin palkinnon. Kuuluisa fyysikko ja kemisti Marie Curie palkittiin kaksi kertaa. Kuusi puolalaista on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Viimeisin palkittu oli Olga Tokarczuk vuonna 2018. Puolalainen runoilija Wislawa Szymborska sai Nobelin palkinnon vuonna 1996. Palkintolautakunta nimitti häntä runouden Mozartiksi. Szymborska leikitteli lyhyin pätevin sanoin ja nosti äkisti esiin tärkeitä asioita. Jussi Rostin suomentamassa runossa ”Elämä pikatoimituksena” runoilija muistuttaa: ”Peruuttamattomat sanat ja eleet, laskematta jääneet tähdet, hahmo kuin juostessa napitettu takki - siinä ovat kovan kiireen surkeat seuraukset.”

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankin luokituksessa Puola on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Puolan talous on kasvanut varsin nopeasti. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 2%. Vuosina 2021 ja 2022 talouskasvu elpyi. Sen jälkeen kasvuvauhti on hidastunut. Vuonna 2021 kahdeksan prosenttia Puolan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 31% toimi teollisuuden tehtävissä ja 61% työskenteli palvelualoilla. Kolme prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on herättänyt epävarmuutta Puolassakin ja maa on lisännyt puolustusmenojaan.

Puolan maanviljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, ruista, perunaa, sokerijuurikasta, rapsia, maissia, mansikoita, kirsikoita ja vihanneksia. Vuonna 2023 Puola oli maailman kolmanneksi suurin omenien ja vadelmien viejä. Se on myös Euroopan suurimpia sianlihan tuottajia ja EU-maiden kolmanneksi suurin maidon tuottaja. Puolassa on paljon pientiloja, joiden tuottavuus kasvaa hitaasti. Suurimmilla maatiloilla viljelyaloja ja karjakantaa laajennetaan ja niiden tuotantomenetelmät muuttuvat jatkuvasti tehokkaammiksi.

Puolassa on vuosikymmenien ajan ollut laajaa kaivostoimintaa, Vuonna 2022 maa oli maailman yhdeksänneksi suurin kivihiilen tuottaja. Puolan teollisuus on monipuolistunut ja nykyaikaistunut viime vuosina. Tärkeitä teollisuusaloja ovat ruoanjalostus, metalliteollisuus ja autonvalmistus, elektroniikan ja tietokoneiden tuotanto sekä kemian teollisuus. Puolalaiset telakat ovat tunnettuja laivanrakentajia ja -korjaajia. Vuonna 2021 Puolan viennin kokonaisarvo oli 320 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 350 miljardia euroa. Vientituotteita olivat ajoneuvot, koneet ja laitteet, kalusteet, muovit, vaatteet, lääkkeet, hiili, rauta, tupakka, liha ja makkarat. Yli neljäsosa viennistä suuntautui Saksaan. Muita isoja vientimaita olivat Tšekki, Ranska, Iso-Britannia, Italia ja Alankomaat. Suurimmat tuontimaat olivat Saksa, Kiina, Alankomaat, Italia ja Tšekki.

Vilkkaimpina vuosina Puolassa on vieraillut yli 80 miljoonaa matkailijaa ja turismi on tuottanut 15 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2020 matkailu romahti koronapandemian takia, mutta sen jälkeen turistimäärät ovat taas kasvaneet. Vuonna 2022 Puolaan tuli 16 miljoonaa ulkomaalaista turistia. Puola on iso maa, jossa on paljon nähtävää. Varsovan lisäksi matkakohteita ovat Poznanin ja Krakovan hienot vanhat kaupungit, satama- ja telakkakaupunki Gdansk, Sopotin ranta ja Wieliczkan suolakaivos. Järkyttävässä toisen maailmansodan aikaisessa Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä käy vuosittain yli miljoona ihmistä.