Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Taipei
Etniset ryhmät: Han-kiinalaiset 95%, malaijilais-polynesialainen alkuperäisväestö 2%, muut 3%; Taiwanissa on 16 virallisesti tunnustettua alkuperäisväestön ryhmää
Kieli: Mandariinikiina (virallinen kieli), minnan, hakka ja alkuperäisväestön kielet
Uskonto: Buddhalaiset 35%, taolaiset 33%, kungfutselaisuus ja kansanuskonnot 10%, kristityt 4%, muut ja uskonnottomat 18%
Väkiluku: 23 588 600 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 35 980 km2
Valuutta: Uusi Taiwanin dollari
Kansallispäivä: 10. lokakuuta

Maantiede

Taiwan on saari Itä-Aasiassa Kiinan kaakkoisrannikon edustalla. Hallinnollisesti Taiwan toimii kuin itsenäinen valtio, mutta vain 11 maalla on viralliset diplomaattisuhteet Taiwanin kanssa. Kiinan hallitus katsoo Taiwanin kuuluvan Kiinaan. Taiwan ei ole virallisesti julistautunut erilliseksi itsenäiseksi valtioksi. Itsenäisyysjulistuksen on pelätty johtavan sotaan Kiinan kanssa. Taiwanin yhteiskunnan kanta-asiakirja on vieläkin vuonna 1947 laadittu Kiinan tasavallan perustuslaki, missä koko Kiinaa Taiwan mukaan lukien pidetään yhtenä valtiona.

Vuonna 2005 Taiwanin parlamentti teki perustuslakiin lisäyksiä, joissa määritellään vapaaksi Kiinaksi kutsutun valtakunnanosan aluerajat ennen kuin mahdollinen yhdistyminen joskus tapahtuu. Tässä rajauksessa Taiwaniin kuuluvat pääsaaren lisäksi sitä pienemmät Penghun ja Kinmenin saaret sekä Matsun saaristo lähellä Kiinan rannikkoa. Suomella ei ole diplomaattisuhteita Taiwanin (Kiinan tasavalta) kanssa. Suhteita hoidetaan kaupallisten toimistojen ja toimipisteiden kautta. Suomi edistää teknologia-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyötä Taiwanin kanssa. Kansainvälisissä yhteyksissä Taiwanista käytettävät nimet vaihtelevat: Kiinan tasavalta, kiinalainen Taipei, tai Taiwan. Suomen hallitus käyttää Taiwanista nimeä Taiwan.

Lehden muotoisen pääsaaren keskellä on pohjois-eteläsuuntainen vuorijono. Korkein huippu on Yu Shan (3952 m). Itärannikolla rinteet laskeutuvat jyrkästi kohti merta. Taiwanin läntisissä osissa vuorten ja alavan rannikkovyöhykkeen välillä on loivia mäkiä ja kukkuloita. Suurin osa Taiwanin väestöstä elää vuorten länsipuolella. Hedelmälliset jokilaaksot ovat olleet maanviljelyn ja asutuksen sydänmaita. Pääkaupunki Taipei on lähellä saaren pohjoiskärkeä. Taipein läpi virtaa Tanshuinjoki ja sen kolme sivujokea. Kiinan ja Taiwanin välisessä Taiwaninsalmessa on merenalaisia tulivuoria. Taiwanin saarilla on usein maanjäristyksiä. Ilmasto on lämmin ja kostea. Kesät ovat kuumia. Sateet ovat runsaita. Kesällä ja syksyn alussa saarten yli kulkee pyörremyrskyjä.

Yushanin kansallispuisto on Taiwanin saaren keskiosien vuoristossa. Rinteillä kasvaa tammia, pyökkejä, kuusia ja valesypressejä. Metsissä elää kauluskarhuja, sambarhirviä ja taiwaninmakakeja. Dongshan atolli on tärkeä meriluonnon suojelualue. Atolli sijaitsee Taiwanin lounaisella merialueella kaksisataa kilometriä pääsaaresta lounaaseen. Atollin lähivesillä ui delfiinejä, valaita, rauskuja, tiikerihaita, mustekaloja ja merikilpikonnia.

Ympäristönsuojelun asiantuntijat pelkäävät, että ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä. Taiwanin saarilla voi tulevaisuudessa esiintyä enemmän ja voimakkaampia myrskyjä. Vuonna 2013 raju pyörremyrsky surmasi yli 6000 ihmistä ja pakotti sadat tuhannet taiwanilaiset jättämään kotinsa. Taiwanin asukkaita huolestuttaa mahdollinen vesipula. Saarella on monia jokia, mutta useissa niistä vesi on likaantunut teollisuuden päästöistä, viljelijöiden lannoitteista ja yhdyskuntien jätevesistä. Vuonna 2021 lähes puolet Taiwanin sähköstä tuotettiin hiilivoimaloissa. Kaasun osuus oli 36% ja ydinvoiman 10%. Aurinkovoimalla tuotettiin 3% sähköstä ja vesivoimalla hieman yli 2%. Tuulivoiman osuus jäi alle prosenttiin.

Historia

Taiwanin saarilla on asunut ihmisiä ainakin 30 000 vuoden ajan. Pääsaaren eteläosasta Chouqusta ja Gangzilinista on löydetty yli 20 000 vuotta vanhoja ihmisluita. Varhaisten metsästäjien ja kalastajien jäljiltä on löytynyt myös kivestä, luusta ja simpukankuorista tehtyjä työkaluja ja muita käyttöesineitä. Saaren pohjoisosissa on ollut kaskiviljelijöitä yli 10 000 vuotta sitten. 4000 vuotta sitten Taiwanilla on viljelty riisiä. Asukkaat valmistivat kauniita jadekoruja ja saviastioita. Alkuperäiskansat muodostavat nyt hyvin pienen vähemmistön Taiwanin asukkaista.

1100-luvulla han-kiinalaiset kalastajat asettuivat Penghun saarille Taiwanin länsirannikon edustalle. 1200-luvulla Kiina liitti Penghun virallisesti hallintaansa. 1600-luvulla Hollannin Itä-Intian kauppayhtiö perusti tukikohtia Taiwanille. Hollantilaiset edistivät siirtolaisuutta Kiinasta Taiwaniin. 1600-luvun puolivälissä Taiwanilla asui 30 000 kiinalaista. Kiinalaiset viljelijät kasvattivat sokeriruokoa ja riisiä vientiin. Myös Espanja yritti perustaa kauppa-asemia ja siirtokuntia Taiwanille, mutta he joutuivat väistymään Hollannin tieltä. 1660-luvulla kiinalaisten asejoukkojen painostus ja paikallisväestön vastarinta pakottivat Hollannin vetäytymään Taiwanilta. Kiina hallitsi Taiwania 1800-luvun lopulle asti ja Taiwan liitettiin osaksi Kiinaa. 1810-luvulla Taiwanilla asui jo kaksi miljoonaa mantereelta tullutta han-kiinalaista.

Vuonna 1895 Japani valtasi Taiwanin. Saarilla asuvat kiinalaiset kapinoivat useita kertoja japanilaisia miehittäjiä vastaan. 1930-luvun lopussa Taiwanilla asui 300 000 japanilaista. Japani käytti Taiwania tukikohtana toisen maailmansodan aikana pyrkiessään laajentamaan valtapiiriään Aasiassa. Kun Japani antautui sodan päättyessä, se luovutti Taiwanin Kiinan tasavallalle. Virallisesti tämä luovutus vahvistettiin vasta vuonna 1952 länsiliittoutuneiden ja Japanin välisessä sopimuksessa. Toisen maailmansodan päätyttyä Kiinassa syttyi sisällissota Tšiang Kai-šekin tasavaltalaisten ja Mao Zedongin johtamien kommunistien välillä. Kommunistipuolue sai Kiinan haltuunsa vuonna 1949. Tšiang Kai-šekin tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarelle. Taiwanille siirtyi tuolloin Kiinasta kaksi miljoonaa tasavaltalaista: sotilaita, valtion virkailijoita ja Tšiang Kai-šekin Kuomintang-puolueen kannattajia perheenjäsenineen. Ennen uusien siirtolaisten tuloa saarilla asui kuusi miljoonaa ihmistä.

Kiinan tasavaltalaisten Kuomintang-puolueen johtaja Tšiang Kai-šek hallitsi Taiwania, kunnes hän kuoli vuonna 1975. Taiwan oli diktatuuri. Sotalait olivat voimassa vuoteen 1987 asti. Hallituksen vastustajia vainottiin, vangittiin ja teloitettiin. Samaan aikaan entinen maatalousmaa teollistui. Taiwanille perustettiin tekstiili- ja vaatetehtaita ja kemian teollisuutta. Metalliteollisuudesta, kodinkoneiden valmistuksesta ja laivanrakennuksesta tuli tärkeitä elinkeinoja. Taiwan oli Japanin jälkeen Aasian toiseksi nopeimmin kasvava talous. 1990-luvulla maassa syntyi kansanliikkeitä demokratian puolesta. Vuonna 1996 Taiwanissa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit. Presidentiksi valittu Lee Teng-hui oli ensimmäinen valtionpäämies, joka oli syntynyt Taiwanilla.

Tšiang Kai-šekin aikana hänen Kuomintang-puolueensa painotti, että on olemassa vain yksi Kiina ja Taiwanin päättäjät pitivät itseään koko Kiinan tasavallan pakolaishallituksena. Uudempien hallitusten aikana saarilla on vahvistunut käsitys taiwanilaisuudesta. Taiwanilaiset pitävät itseään oman maansa kansalaisina ja haluavat rakentaa tulevaisuuttaan Kiinasta riippumatta. Kiina on Taiwanin tärkein kauppakumppani ja samalla suuri uhka. Kiina ei hyväksy Taiwanin itsenäisyyttä. Tämä vaikea tilanne varjostaa Taiwanin kehitystä ja pitää yllä jatkuvaa jännitystä herättäen pelkoja ristiriitojen mahdollisesta syvenemisestä aseellisiksi yhteenotoiksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Taiwanin presidentti valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden välein. Presidentti voidaan valita uudelleen vain kerran toiselle neljän vuoden virkakaudelle. Vuonna 2016 presidentiksi valittiin Tsai Ing-wen. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2020. Tsai Ing-wen on ensimmäinen nainen Taiwanin presidentin virassa. Hän edustaa Demokraattista edistyspuoluetta. Presidentti nimittää pääministerin johtamaan hallitusta. Nykyinen pääministeri Chen Chien-jeng on toiminut aikaisemmin Taiwanin varapresidenttinä.

Taiwanin politiikkaa hallitsee kaksi suurta puoluetta, hallituksessa nyt oleva Demokraattinen edistyspuolue sekä aikaisemmin vuosikymmeniä hallinnut tasavaltalaispuolue Kuomintang. Kumpikin isoista puolueista on kerännyt ympärilleen ryhmän liittolaisia. Demokraattisen edistyspuolueen ympärille on ryhmittynyt kuuden puolueen Vihreä liitto. Kuomintangin ympärille on muodostunut viiden oppositiopuolueen Sininen liitto. Taiwanin parlamentin 113 edustajaa valitaan neljän vuoden välein. Vuoden 2020 vaaleissa hallitusta tukeva Vihreä liitto sai 64 kansanedustajaa. Hieman yli 40% kansanedustajista on naisia. Vuonna 2023 kolmasosa Taiwanin kuntien valtuutetuista ja 15% yritysjohtajista oli naisia.

Taiwanin yhteiskunnan ja politiikan suuri jakolinja on pitkään ollut suhtautuminen Kiinaan. Sininen liitto kannattaa edelleen näkemystä, jonka mukaan on olemassa vain yksi Kiina. Kuomintangin valtakaudella puolue piti itseään koko Kiinan tasavallan laillisena hallitsijana. Sininen liitto uskoo Kiinan joskus yhdistyvän, mutta se ei halua alistua Kiinan kansantasavaltaa yksinvaltaisesti johtavan kommunistipuolueen valtaan. Vihreä liitto edustaa uutta taiwanilaisuutta, joka painottaa omaehtoista itsenäisyyteen johtavaa kehitystietä. Tämä ajattelutapa on voimistunut siksi, että suurin ja koko ajan kasvava osa Taiwanin väestöstä on saarilla syntyneitä taiwanilaisia eikä Kiinasta tulleita siirtolaisia tai pakolaisia, joilla on henkilökohtainen suhde mannermaahan.

Vuonna 2022 tehdyissä kyselyissä vain kymmenesosa taiwanilaisista kannatti vielä saarten yhdistämistä Kiinaan. Kolme neljäsosaa kyselyihin osallistuneista piti itseään ensisijaisesti taiwanilaisina eikä kiinalaisina. Vuonna 2020 kaksi kolmasosaa taiwanilaisista halusi entistä vahvempia taloudellisia ja poliittisia suhteita mieluummin Yhdysvaltojen kuin Kiinan kanssa. Vuoden 2008 presidentinvaalien yhteydessä Taiwanissa järjestettiin kansanäänestys siitä, tulisiko maan pyrkiä YK:n jäseneksi Taiwanin nimellä. 94% äänestäneistä kannatti tätä aloitetta. Kansanäänestys jäi kuitenkin päätösvallattomaksi, koska siinä äänesti vain 35% äänioikeutetuista. Samanaikaisissa presidentinvaaleissa 76% äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Kaohsiung on Taiwanin katutaiteen pääkaupunki. Maali on räjähtänyt rakennusten seinille. Kolmikerroksinen talo on väritetty jättien kirjahyllyksi. Vakavien teosten keskellä istuu kissa. Seinän lävistävä maisema saa tiilitalon unohtamaan kulmikkaan muotonsa. Kuvahakuvihje: Kaohsiung street art.

Talous ja kaupankäynti

Taiwanissa on korkea tulotaso. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Taiwanin talous on kasvanut tasaisesti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 talous kasvaa hieman yli 2% ja Taiwanin henkeä kohden laskettu kansantuote luultavasti nousee korkeammaksi kuin Japanin. Taiwanissa on hyvin ammattitaitoista, korkeasti koulutettua työvoimaa. Vientiteollisuus valmistaa mikropiirejä, nestekidenäyttöjä, tietokoneita sekä muita koneita, laitteita ja elektroniikkaa. Monilla kiinalaisilla suuryrityksillä on toimipisteensä tai tytäryrityksensä Taiwanissa. Kiinan elektroniikkateollisuus ei kykenisi pitämään yllä nykyistä tuotantoaan ilman Taiwanissa valmistettuja mikropiirejä. Vuonna 2022 alle kaksi prosenttia Taiwanin kansantulosta kertyi maataloudesta, teollisuuden osuus oli 38% ja palveluiden yli 60%.

Vuonna 2021 Taiwanin viennin kokonaisarvo oli 480 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 350 miljardia euroa. Taiwan on mikropiirien suurvalmistaja. Vuonna 2021 mikropiirien myynti tuotti 37% vientituloista. Taiwan vie ulkomaille myös tietokoneita sekä muuta elektroniikkaa, koneita ja laitteita, nestekidenäyttöjä, muoveja, öljyä, vaatteita, rautaa ja kuparia. Lähes 40% Taiwanin viennistä suuntautui Kiinaan ja Hongkongiin. Yhdysvallat osti 15% Taiwanin vientituotteista. Muita tärkeitä vientimaita olivat Singapore, Japani, Etelä-Korea, Vietnam, Malesia ja Saksa. Isoimpia tuontimaita olivat Kiina, Japani, Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Singapore. Vuonna 2019 Taiwanilla kävi 12 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat noin 14 miljardia euroa.