Paraguay

Maantiede

Paraguay on Etelä-Amerikan sisämaavaltio, naapureinaan Brasilia, Argentiina ja Bolivia. Brasiliasta virtaava Paraguayjoki jakaa maan kahtia. Joen länsipuolelle jää Gran Chacon tasanko. Itäpuolella on kukkuloita. Maan korkein kohta Tres Kandu (842 m) on etelässä. Kukkuloiden rinteillä on vielä metsiä, samoin niiden läheisillä tasamailla ja jokien varsilla. Puusto vähenee kuitenkin huolestuttavaa vauhtia. Laittomat hakkuut sekä soijantuotannon ja hampun viljelyn laajeneminen tuhoavat luonnonmetsiä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana Paraguayssa on hävitetty yli kuusi miljoonaa hehtaaria metsää.

Etelän kesällä, lokakuusta maaliskuuhun, Paraguayn itäosien ilmasto on lämmin ja kostea. Talvella, huhtikuusta syyskuuhun, lämpötilat laskevat. Kylmimpinä päivinä voi olla pakkasta. Maan länsiosa on kuivempi kuin itä, kesällä siellä on helteitä, talvi on lauhkea. Gran Chacon laajalla tasangolla on suuri luonnonsuojelualue. Siellä kasvaa matalaa puustoa, pensaita, kaktuksia. Suojelualueella elää puumia ja muita kissaeläimiä sekä tapiireja, vyötiäisiä ja nanduja. Karjatalous leviää jatkuvasti luonnonalueille.

Paraguayssa on kaksi valtajokea, Paraguayjoki ja Paranajoki, molempiin laskee pitkiä sivuhaaroja. Jokia on käytetty kulkuväylinä. Paranajokeen rakennettu Paraguayn ja Brasilian yhteinen Itaipun patovoimala on yksi maailman suurimmista vesivoimalaitoksista.

Historia

Paraguayssa on asunut ihmisiä tuhansia vuosia sitten. Maan itäosasta Guazun kukkulalta on löydetty jäänteitä yli 5000 vuotta vanhasta asutuksesta. Paikalla on myös kivikaiverruksia. Ne esittävät monien eri eläinten jälkiä. Guaranit asuttivat Paraguayn itäosat 4000 vuotta sitten. He kasvattivat bataatteja, maniokkia ja maissia. He metsästivät ja kalastivat. Paraguayn länsiosissa asui muita kansoja, joista varhaisimmat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä.

Espanjalaiset perustivat asutuksia nykyisen Asuncionin seudulle 1530-luvulta alkaen. He rakensivat myös linnakkeita Portugalille kuuluneen Brasilian vastaiselle rajalle. 1600-luvulla jesuiittaveljestö loi yhdyskuntien verkoston, joka alkoi muistuttaa erillistä valtiota. Jesuiittayhdyskunnissa asui enimmillään yli 150.000 intiaania. Vuonna 1767 Paraguayn espanjalainen hallinto karkotti jesuiitat maasta. 1800-luvun alussa Paraguayssa, kuten muuallakin espanjalaisessa Etelä-Amerikassa, syntyi liikkeitä maan irrottamiseksi Espanjan kuninkaan vallasta. Paraguay julistautui itsenäiseksi vuonna 1811.

Vuonna 1864 Paraguay ajautui sotaan Brasiliaa, Uruguayta ja Argentiinaa vastaan. Tämä kuusi vuotta kestänyt sota oli Latinalaisen Amerikan historian tuhoisimpia. Taistelut, taudit ja nälkä surmasivat yli puolet Paraguayn asukkaista.

Yhteiskunta ja politiikka

1950-luvulta 1980-luvun lopulle Paraguayta hallitsi diktaattori, kenraali Alfredo Stroessner. Hänen hallintonsa vastustajat vangittiin, heitä kidutettiin ja surmattiin. Vaalipetokset olivat julkeita. Vuoden 1988 vaaleissa Stroessner sai lähes 90% äänistä. Vuonna 1989 sotilaskaappaus kaatoi Stroessnerin ja Paraguayn yhteiskuntaelämä vapautui.

Vuonna 2023 Paraguayn presidentiksi valittiin konservatiivisen Colorado-puolueen Santiago Peña. Hän on 44-vuotias taloustieteilijä ja entinen valtionvarainministeri. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vaalit olivat vapaat ja uskottavat. Demokratian kehitystä seuraava järjestö Freedom House luokittelee Paraguayn nykyisin osittain vapaaksi maaksi. Poliittiset valtarakenteet ovat luutuneita ja vallan käyttöön liittyy avoin taloudellisten etujen tavoittelu. Colorado-puolueen asema on vahva. Puolue on hävinnyt vain yhdet vaalit viimeksi kuluneiden 76 vuoden aikana.

Paraguayn yhteiskunnan ja talouden vahvoihin tahoihin kuuluvat suuret soijantuottajat, sähköyhtiöt ja karjatilalliset. Paljon heikommassa asemassa ovat pienemmät viljelijät, kaupunkeihin muuttavat maaseudun työttömät, intiaaniväestöön kuuluvat ihmiset sekä pienyrittäjät, joista yli puolet toimii epävirallisen eli harmaan talouden piirissä. Huumekauppa on kasvanut laajaksi elinkeinoksi ja sen rahavirrat näkyvät maan talouden eri aloilla.

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma. Ihmisoikeusjärjestöjen mielestä Paraguayn viranomaiset eivät ole ryhtyneet riittävän ponteviin toimiin suojellakseen tyttöjä häirinnältä ja sukupuoliselta väkivallalta. Vuosittain raportoidaan satoja 10-14 -vuotiaiden tyttöjen raskauksia. Laki ei salli aborttia, vaikka alaikäisen raskaus olisi seurausta raiskauksesta.

Nykytaiteilija maalaa taulujen täydeltä ihmisiä. Taulut ovat rehellisen ruma peili. Ne näyttävät, mitä kaikkea Paraguayssa tapahtuu, kirkkain värein, vaikka näkymä ei miellyttäisi kaikkia. Kuvahakuvihje: Fidel Fernandez pintor.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Paraguayn ylemmän keskitulotason maaksi. Kuivuudet ja koronalama ovat heikentäneet taloutta. Maa on velkaantunut. Viime vuosien talouskehitys on ollut vaihteleva. Vuonna 2020 koronalama supisti Paraguayn taloutta yhdellä prosentilla. Vuonna 2021 talous elpyi ja kasvoi 4%. Vuonna 2022 kansantalous ei kasvanut lainkaan. Vuonna 2023 kasvun ennakoidaan taas nousevan vuoden 2021 tasolle. Vuonna 2022 neljäsosa Paraguayn asukkaista eli köyhyydessä. Vuonna 2019 viidesosa Paraguayn työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 18% toimi teollisuuden tehtävissä ja 62% työskenteli palvelualoilla.

Paraguayn talous ja vienti ovat riippuvaisia maataloudesta. Paraguay on yksi maailman suurista soijan tuottajista. Maassa viljellään myös sokeriruokoa, maissia, maniokkia, riisiä ja vehnää. Lihan tuotanto (naudanliha, sika ja kana) on myös vahva elinkeino. Teollisuus tuottaa noin 20% kansantulosta. Paraguayn teollisuus on enimmäkseen pienimuotoista. Elintarvikkeiden valmistaminen on suurin teollisuuden ala. Sen lisäksi maassa on tekstiili- ja vaateteollisuutta, kone- ja laitevalmistusta sekä muoviteollisuutta. Paraguayn vesivoimalaitokset tuottavat sähköä kotimaan tarpeisiin ja vientiin. Sähköä myydään Brasiliaan ja Argentiinaan. Vuonna 2022 Paraguayn matkailutulot olivat 455 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2021 Paraguayn viennin kokonaisarvo oli 11 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 13 miljardia dollaria. Tärkein vientituote oli soija. Soijapapujen, -öljyn ja -jauhon osuus oli 41% koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat sähköenergia 15%, liha ja lihanjalosteet 14% sekä ruokaviljat 8% (maissi, riisi ja vehnä). Suurimmat vientimaat olivat Brasilia, Argentiina, Chile, Venäjä ja Intia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Brasilia, Yhdysvallat, Argentiina ja Chile. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat paraguaylaiset lähettivät kotimaahan perheilleen 585 miljoonaa dollaria.