Taiwan (Kiinan tasavalta)

Maantiede

Taiwan on Itä-Aasiassa Kiinan kaakkoisrannikon edustalla. Taiwan toimii kuin itsenäinen valtio, mutta vain yhdellätoista maalla on viralliset diplomaattisuhteet Taiwanin kanssa. Kiina katsoo Taiwanin kuuluvan Kiinaan. Taiwan ei ole virallisesti julistautunut erilliseksi itsenäiseksi valtioksi. Itsenäisyysjulistuksen on pelätty johtavan sotaan Kiinan kanssa. Taiwanin yhteiskunnan kanta-asiakirja on vuonna 1947 laadittu Kiinan tasavallan perustuslaki, missä koko Kiinaa Taiwan mukaan lukien pidetään yhtenä valtiona.

Taiwanin perustuslaki määrittelee vapaaksi Kiinaksi kutsutun valtakunnanosan aluerajat ennen kuin mahdollinen yhdistyminen joskus tapahtuu. Tässä rajauksessa Taiwaniin kuuluvat pääsaaren Formosan lisäksi pienemmät Penghun ja Kinmenin saaret sekä Matsun saaristo lähellä Kiinan rannikkoa. Suomella ei ole diplomaattisuhteita Taiwanin (Kiinan tasavallan) kanssa. Suhteita hoidetaan kaupallisten toimistojen ja toimipisteiden kautta. Kansainvälisissä yhteyksissä Taiwanista käytettävät nimet vaihtelevat: Kiinan tasavalta, kiinalainen Taipei, tai Taiwan. Suomen hallitus käyttää nimeä Taiwan.

Taiwaniin kuuluu lähes kaksisataa saarta. Lehdenmuotoisen pääsaaren keskellä kohoaa pohjois-eteläsuuntainen vuorijono. Korkein huippu on Yu Shan (3952 m). Itärannikolla rinteet laskeutuvat jyrkästi kohti merta. Taiwanin läntisissä osissa vuorten ja alavan rannikon välissä on loivia mäkiä ja kukkuloita. Suurin osa Taiwanin väestöstä elää vuorten länsipuolella. Jokilaaksot ovat olleet maanviljelyn ja asutuksen sydänmaita. Taiwanin ilmasto on lämmin ja kostea. Kesät ovat kuumia. Sateet ovat runsaita. Kesällä ja syksyn alussa saarten yli kulkee pyörremyrskyjä.

Yushanin kansallispuisto on Formosan saaren keskiosien vuoristossa. Rinteillä kasvaa tammia, pyökkejä, kuusia ja valesypressejä. Metsissä elää kauluskarhuja, sambarhirviä ja taiwaninmakakeja. Dongshan atolli on tärkeä meriluonnon suojelualue. Atolli on Taiwanin lounaisella merialueella kaksisataa kilometriä pääsaaresta lounaaseen. Lähivesillä ui delfiinejä, valaita, rauskuja, tiikerihaita, mustekaloja ja merikilpikonnia.

Pääkaupunki Taipei on lähellä Formosan saaren pohjoiskärkeä. Taipein läpi virtaa Tanshuinjoki ja sen kolme sivujokea. Taipeissa on kolme miljoonaa asukasta. Länsirannikon Taichung on tärkeä teollisuuskaupunki. Kiinan ja Taiwanin välinen Taiwaninsalmi on vilkas meriväylä. Salmessa on merenalaisia tulivuoria. Saarilla on usein maanjäristyksiä.

Taiwania uhkaa vesipula. Saarella on sata jokea, mutta vesi on likaantunut teollisuuspäästöistä, maanviljelyn lannoitteista ja yhdyskuntien jätevesistä. Kuivuudet ovat vähentäneet vesikertymiä. Melkein puolet Taiwanin sähköstä tuotetaan kaasulla. Hiilivoiman osuus on lähes neljäkymmentä prosenttia. Kaksi prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Taiwan on luopumassa ydinvoimasta. Uusiutuvien energianlähteiden yhteisosuus on vain kymmenesosa sähköntuotannosta.

Historia

Taiwanin saarilla on ollut ihmisasutusta kolmenkymmenen tuhannen vuoden ajan. Pääsaaren eteläosasta Chouqusta ja Gangzilinista on löydetty kaksikymmentä tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita. Varhaisten metsästäjien ja kalastajien jäljiltä on löytynyt kivestä, luusta ja simpukankuorista tehtyjä työkaluja ja muita käyttöesineitä.

Kymmenen tuhatta vuotta sitten Formosan saaren pohjoisosissa oli kaskiviljelijöitä. Taiwanilla kasvatettiin riisiä jo neljä tuhatta vuotta sitten. Formosalaiset tekivät kauniita jadekoruja ja saviastioita. Raudansulatus tunnettiin yli kaksi tuhatta vuotta sitten. Rannikolle syntyi kalastajakyliä. Alkuperäisväestö on nyt pieni vähemmistö Taiwanin asukkaista.

1100-luvulla han-kiinalaiset kalastajat asettuivat Penghun saarille Taiwanin länsirannikon edustalle. 1200-luvulla Kiina liitti Penghun hallintaansa. 1600-luvulla Hollannin Itä-Intian kauppayhtiö perusti tukikohtia Taiwanille. Hollantilaiset edistivät siirtolaisuutta Kiinasta Taiwaniin. 1600-luvun puolivälissä Taiwanilla asui kolmekymmentä tuhatta kiinalaista. Kiinalaiset viljelijät kasvattivat sokeriruokoa ja riisiä.

1660-luvulla kiinalaisten asejoukkojen painostus ja paikallisväestön vastarinta pakottivat Hollannin vetäytymään Taiwanilta. Kiina hallitsi Taiwania 1800-luvun lopulle asti ja Taiwan liitettiin osaksi Kiinaa. 1810-luvulla Taiwanilla asui jo kaksi miljoonaa mantereelta tullutta han-kiinalaista. Vuonna 1895 Japani valtasi Taiwanin. Saarilla asuvat kiinalaiset kapinoivat useita kertoja japanilaisia miehittäjiä vastaan. 1930-luvun lopulla Taiwanilla asui kolmesataa tuhatta japanilaista.

Toisen maailmansodan aikana Japani käytti Taiwania tukikohtana pyrkiessään laajentamaan valtapiiriään Aasiassa. Kun Japani antautui sodan päättyessä, se luovutti Taiwanin Kiinan tasavallalle. Virallisesti tämä luovutus vahvistettiin vasta vuonna 1952 länsiliittoutuneiden ja Japanin välisessä sopimuksessa.

Kiinassa syttyi sisällissota Tšiang Kai-šekin tasavaltalaisjoukkojen ja Mao Zedongin johtamien kommunistien välillä. Kommunistipuolue otti Kiinassa vallan vuonna 1949. Tšiang Kai-šekin tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarelle. Taiwanille siirtyi tuolloin Kiinasta kaksi miljoonaa tasavaltalaista: sotilaita, valtion virkailijoita ja Tšiang Kai-šekin Kuomintang-puolueen kannattajia perheenjäsenineen. Ennen uusien siirtolaisten tuloa saarilla asui kuusi miljoonaa ihmistä.

Tasavaltalaisten Kuomintang-puolueen johtaja Tšiang Kai-šek hallitsi Taiwania, kunnes hän kuoli vuonna 1975. Saarivaltio oli diktatuuri. Sotalait olivat voimassa vuoteen 1987 asti. Hallituksen vastustajia vainottiin, vangittiin ja teloitettiin. Taiwanille perustettiin vaatetehtaita ja kemian teollisuutta. Metalliteollisuudesta, kodinkoneiden valmistuksesta ja laivanrakennuksesta tuli tärkeitä elinkeinoja. Taiwanin talous kasvoi ripeästi.

1990-luvulla Taiwanilla syntyi kansanliikkeitä vaatimaan demokratiaa. Vuonna 1996 järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit. Presidentiksi valittu Lee Teng-hui oli ensimmäinen valtionpäämies, joka oli syntynyt Taiwanilla. Tšiang Kai-šekin aikana hänen puolueensa painotti, että on olemassa vain yksi Kiina. Taiwanin päättäjät pitivät itseään koko Kiinan pakolaishallituksena. Nykyisin taiwanilaiset pitävät itseään oman maansa kansalaisina ja haluavat rakentaa tulevaisuuttaan Kiinasta riippumatta.

Kiina on Taiwanin tärkein kauppakumppani ja samalla suuri uhka. Kiina ei hyväksy Taiwanin itsenäisyyttä. Taiwanin ympärillä järjestetään joka vuosi isoja sotaharjoituksia, joissa Kiinan armeija ja laivasto harjoittelevat Taiwanin saartoa ja valtaamista. Tämä pitää yllä jatkuvaa kansainvälistä jännitystä herättäen pelkoja aseellisesta yhteenotosta. Taiwan ei ole YK:n jäsen, koska Kiina ei hyväksy Taiwanin jäsenyyttä. Vuonna 1971 Taiwan menetti YK-paikkansa Kiinalle. Tätä ennen Taiwan edusti koko Kiinaa YK:n yleiskokouksessa ja turvallisuusneuvostossa.

Yhteiskunta ja politiikka

Taiwanin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin Lai Ching-te. Hän on tätä ennen ollut Taiwanin varapresidentti ja pääministeri. Presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen. Käytännössä presidentti johtaa hallitusta.

Taiwanin politiikkaa hallitsee kaksi puoluetta, Demokraattinen edistyspuolue ja tasavaltalaispuolue Kuomintang. Presidentti Lai Ching-te edustaa edistyspuoluetta. Vuoden 2024 parlamenttivaaleissa Kuomintang nousi suurimmaksi ryhmäksi. Puolue sai 52 parlamentin 113 kansanedustajasta. Edistyspuolue sai 51 kansanedustajaa. Maltillinen vasemmistolainen kansanpuolue sai kahdeksan kansanedustajaa. Lisäksi parlamenttiin valittiin kaksi puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista 47 on naisia.

Presidentti Lai Ching-te johtaa vähemmistöhallitusta. Suhteet muihin puolueisiin ovat pysyneet kireinä. Presidentti syyttää Kuomintangia ja kansanpuoluetta jatkuvasta haitanteosta. Kuomintang on moittinut presidenttiä itsepäisyydestä. Vuoden 2024 lopulla kansanpuolueen johtaja vangittiin syytettynä lahjusrikoksista.

Taiwanin yhteiskunnan suuri jakolinja on pitkään ollut suhtautuminen Kiinaan. Kuomintangin ollessa vallassa puolue piti itseään koko Kiinan laillisena hallitsijana. Kuomintang ei halua Taiwanin julistautuvan itsenäiseksi manner-Kiinasta erilliseksi valtioksi. Edistyspuolueen mielestä Taiwan on jo itsenäinen valtio. Puolue pitää itsenäisyysjulistusta tarpeettomana. Taiwanin itsenäisyyden julistaminen ärsyttäisi Kiinaa ja saattaisi johtaa sotaan.

Kolmen viime vuoden aikana tehdyissä kyselyissä puolet taiwanilaisista sanoo kannattavansa saarivaltion itsenäisyyttä. Neljä viidesosaa väestöstä pitää itseään ensi sijassa taiwanilaisina eikä kiinalaisina. Kymmenesosa taiwanilaisista haluaa Taiwanin liittyvän Kiinaan. Enemmistö on sitä mieltä, että nykyinen tila voi jatkua. Valtaosa nykyisistä taiwanilaisista on syntynyt saarilla, eikä heillä ole henkilökohtaista suhdetta manner-Kiinaan niin kuin vanhemmilla sukupolvilla.

Kaohsiung on Taiwanin katutaiteen pääkaupunki. Maali on räjähtänyt rakennusten seinille. Kolmikerroksinen talo on väritetty jätin kirjahyllyksi. Kissa tuijottaa vakavien teosten välistä. Seinän lävistävät maisemat saavat tiilitalot unohtamaan kulmikkaat muotonsa. Kuvahakuvihje: Kaohsiung street art.

Talous ja kaupankäynti

Taiwan on korkean tulotason maa. Henkeä kohden laskettu kansantuote on noin 35 000 euroa vuodessa. Vuonna 2025 Taiwanin talous kasvoi yli seitsemän prosenttia. Tekoälyn kehitys kiihdytti talouskasvua. Taiwan on mikropiirien suurvalmistaja. Monipuolinen teollisuus tekee myös tietokoneita, puhelimia, vaatteita, lääkkeitä ja ajoneuvoja. Suurimpia vientimaita ovat Kiina ja Yhdysvallat. Monilla kiinalaisilla suuryhtiöillä on tytäryrityksiä Taiwanissa. Kiinan elektroniikkateollisuus ei pystyisi pitämään yllä nykyistä tuotantoaan ilman Taiwanissa valmistettuja mikropiirejä.

Vajaa viisi prosenttia Taiwanin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, lähes kolmekymmentä prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Taiwanin viljelijät kasvattavat riisiä, hedelmiä, vihanneksia, maissia, betelpähkinöitä, soijaa ja maapähkinöitä. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat siat ja kanat. Kalastus, kalankasvatus ja -jalostus työllistävät puoli miljoonaa taiwanilaista. Taiwanin maaperässä on öljyä, maakaasua, hiiltä, kultaa, hopeaa ja kuparia. Merialueilta etsitään uusia öljy- ja kaasuesiintymiä.

Vuonna 2023 Taiwanin tavaraviennin kokonaisarvo oli 450 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 300 miljardia euroa. Mikropiirien vienti tuotti neljäkymmentä prosenttia vientituloista. Muita vientituotteita olivat tietokoneet, puhelimet, mittauslaitteet, nestekidenäytöt, koneet, muovit, öljy, vaatteet, autot ja autonosat, polkupyörät, rauta, kupari ja hopea. Kolmasosa viennistä suuntautui Kiinaan. Yhdysvallat oli toiseksi tärkein vientimaa. Muita vientimaita olivat Singapore, Japani, Etelä-Korea, Saksa, Vietnam, Malesia ja Thaimaa. Isoimpia tuontimaita olivat Kiina, Japani, Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Australia.

Taiwanilla käy vuosittain kahdeksan miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat noin kaksikymmentä miljardia euroa vuodessa. Taipeissa on huimaavan korkeita pilvenpiirtäjiä. Pikahissi vie uteliaat näköalatasanteelle katselemaan kaupunkia. Ruokatorit houkuttelevat herkuttelijoita. Tainanin kaupungin nähtävyyksiä ovat temppelit ja lyhtyjuhlat. Houtongissa vilisee kissoja. Alishanin vuorten rinteillä on teetiloja. Tarokon laaksossa patikoijat ihailevat vesiputouksia ja leppeän metsän vehreyttä. Vierailijoita varoitetaan varastelevista makakiapinoista.