Kaupungit ja kehitys

Tämä tarkoittaa, että seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana maailman kaupunkeihin tulee yli kaksi miljardia uutta asukasta. Suurin kaupunkien kasvu tapahtuu Afrikassa ja Aasiassa.

Elämme kaupunkien maailmassa

Vuonna 2022 YK:n asuinyhdyskuntaohjelma Habitat julkaisi selvityksen, missä kartoitettiin kaupunkien tulevaisuutta. Kaupungit muuttuvat. Ne kohtaavat ilmastohaasteita. Älykaupunki on tuore ilmaisu, joka vihjaa, millaisia tulevaisuuden kaupungit saattavat olla.

Rikkaus ja köyhyys elävät kaupungeissa vieri vieressä. Maailman vauraimman maan kuuluisien kaupunkien kaduilla nukkuu ihmisiä, joilla ei ole asuntoa. Monien maiden kaupungeissa rikollisuus ja väkivalta pelottavat asukkaita joka päivä. Kaupunki on myös työpaikka, mistä suuret ja pienet yrittäjät, katukauppiaat ja kaikkien alojen työntekijät hankkivat toimeentulonsa.

Kaupungit ovat yhteisöjä, missä erilaiset ihmiset elävät, kohtaavat ja tarvitsevat toisiaan. Kaupungissa on yhteisiä hankkeita ja ristiriitoja. Kaupunki ei elä ilman vettä ja ruokaa. Kaupunkilaiset tarvitsevat kouluja ja terveydenhoitoa, liikenneyhteyksiä ja sähköä.

Maailman suurimmat kaupungit

Suuressa kaupungissa voi elää enemmän ihmisiä kuin monessa maassa. Japanin pääkaupungissa Tokiossa asuu yli 37 miljoonaa ihmistä. Intian Delhissä on 30 miljoonaa asukasta. Kiinan Shanghaissa elää 26 miljoonaa ihmistä. Sao Paulossa Brasiliassa ja Meksikon kaupungissa on kummassakin yli kaksikymmentä miljoonaa asukasta. Maailmassa on yli 70 kaupunkia, joissa asuu enemmän kuin viisi ja puoli miljoonaa ihmistä. Voisi siis sanoa, että kaikki suomalaiset mahtuisivat elämään yhdessä isossa kaupungissa.

Jokaisella kaupungilla on taustansa sekä luonteenpiirteensä. Sata vuotta sitten maanjäristys aiheutti Tokiossa pahaa hävitystä. Kaupunki rakennettiin uudelleen. Vuonna 1945 lentopommitukset tuhosivat valtaosan Tokiosta. Alkoi uusi jälleenrakennus. Nykyisin Tokio on tärkeä talouskeskus ja yksi maailman rikkaimmista kaupungeista.

Delhi on ollut vilkas kauppapaikka vuosisatojen ajan. Kaupunki on levinnyt laajalle alueelle ja siihen kuuluu paljon erilaisia yhdyskuntia. Muurien ympäröimä Vanha Delhi rakennettiin 1600-luvulla. Sen pitkät kapeat kadut ovat täynnä ihmisiä, myymälöitä, katukeittiöitä. 1900-luvulla rakennettu Uusi Delhi on siirtomaavallan suunnittelema pääkaupunki. Brittiläisten tyyli-ihanteiden mukaiset hallintorakennukset kertovat yhä ajasta, jolloin Intiaa eivät hallinneet intialaiset. Liike-elämän pilvenpiirtäjät ovat samanlaisia kuin muissakin nykykaupungeissa.

Sao Paulo on perustettu 1500-luvulla. Sen rakensivat Brasilian portugalilaiset valloittajat. Aluksi Sao Paulo oli köyhä syrjäkylä. 1800-luvulla kahvikauppa vaurastutti Sao Paulon. Sen jälkeen kaupungista tuli teollisuuden kehto. Nyt teollisuus on sijoittunut lähikaupunkeihin. Niissä valmistetaan autoja ja kauneudenhoitoaineita. Sao Paulo on pankki- ja rahatalouden keskus. Tornitaloissa kiiltävät teräs ja lasi.

Meksikon kaupunki oli yksi maailman suurimmista kaupungeista jo ennen espanjalaisvalloitusta. Mexicat rakensivat kaupungin Texcocojärven saarelle. Kulkuyhteyksiä varten tehtiin pengerteitä ja siltoja. Sen jälkeen kaupunki on kasvanut täyttämään laajan laakson. Laakson vanhat järvet ovat kuivuneet. Xochimilcossa on vielä säilynyt iso kosteikko. Siellä on viljelyä varten rakennettuja kelluvia liejusaaria ja vesiväylien verkosto, missä värikkäät veneet kuljettavat elämyksestä nauttivia matkailijoita. Valloittajien kirkkoja on rakennettu valloitettujen temppelien päälle. Ilma on sakea. Leveätkin kadut ruuhkautuvat autojen paljoudesta. Meksikon kaupungin kasvaessa vesivarojen niukkuus on alkanut huolestuttaa kaupunkilaisia ja päättäjiä. Veden kulutusta on ajoittain säännöstelty joissakin kaupunginosissa. Meksikon kaupungin vesijohtoverkkoon pumpataan vettä 60.000 litraa sekunnissa. Vuonna 2017 maanjäristys tuhosi kymmeniä rakennuksia tappaen 300 kaupunkilaista.

Hyvä vai huono kaupunki

Viestimet ja tutkimustahot julkaisevat joka vuosi arvioitaan maailman parhaista tai huonoimmin toimivista kaupungeista. Vuonna 2022 parhaita kaupunkeja olivat eräässä näistä vertailuista Itävallan pääkaupunki Wien, Tanskan Kööpenhamina, Sveitsin Zürich ja Kanadan Calgary. Tässä vertailussa tarkasteltiin kaupunkien toimivuutta asukkaiden näkökulmasta. Parhaissa kaupungeissa on hyvä elää. Niiden palvelut toimivat. Ne ovat vakaita. Kaupungeissa on helppo liikkua. Asukkailla on mahdollisuus terveydenhoitoon. Ihmiset tuntevat viihtyvänsä. Kaupunki tarjoaa virikkeitä arkeen ja vapaa-aikaan.

Wienissä asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Kööpenhamina, Zürich ja Calgary ovat pienempiä kaupunkeja. Näyttää siltä, että maailman suurimmat kaupungit eivät nouse kärkeen asukkaiden kannalta parhaiden kaupunkien luetteloissa. Asukkaiden näkökulmasta parhaiksi arvioidut kaupungit eivät välttämättä ole matkailijoiden mielikohteita. Varakkaan ihmisen hyvä kaupunki voi olla hyvin erilainen kuin köyhän. Onko kaupunki hyvä vai huono riippuu siis paljolti siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsotaan.

Habitatin selvitys korostaa välttämättömien peruspalveluiden merkitystä. Hyvin toimivassa kaupungissa kaikilla ihmisillä on puhdasta vettä. Vettä tulee hanasta joka päivä mihin aikaan tahansa. Huonosti toimivan kaupungin joillakin, tai monilla, asuinalueilla ei ole kattavaa vesijohtoverkostoa. Asukkaiden on haettava vettä kauempaa ja ehkä jonotettava saadakseen täyttää ämpärinsä. Monien maailman kaupunkien köyhien ihmisten asuinalueille vesi tuodaan säiliöautolla. Se on veden kuluttajille ja kaupungille kallis tapa toimittaa vettä.

Toimivassa kaupungissa on hyvä sähköverkko. Sähkö antaa käyttövoiman monille työkoneille ja -laitteille. Sähkö valaisee, viilentää ja lämmittää. Kaupungin ruokahuollon ketju ei toimi ilman sähkövirtaa. Huonosti toimivissa kaupungeissa on jatkuvasti sähkökatkoja. Katujen pimeys lisää turvattomuutta. Monet elinkeinot kärsivät heikosta tuottavuudesta ja se vaikeuttaa ihmisten toimeentuloa.

Hyvässä kaupungissa liikenneyhteydet toimivat. Palvelut voivat olla niin lähellä, että niihin ei tarvitse mennä autolla. Hyvin järjestetty joukkoliikenne voi antaa mahdollisuuden liikkua nopeasti ja joustavasti paikasta toiseen. Huonosti toimivien kaupunkien köyhät ihmiset voivat tuntea olevansa asuinalueensa vankeja, jos tarjolla ei ole joukkoliikennettä eikä ihmisillä ole rahaa maksaa muunlaista kuljetusta. Silloin ihmisten on käveltävä pitkiä ja raskaita matkoja päästäkseen töihin ja hoitaakseen asioitaan.

Hyvässä kaupungissa asuminen on kohtuullisen terveellistä ja turvallista. Jätehuolto toimii. Ilma on puhdasta hengitettäväksi. Väkivallan alituinen uhka ei varjosta arkea. Asumisolot ovat vähintäänkin tyydyttävät eikä asuminen ole ihmisten tuloihin nähden liian kallista. Huonosti toimivissa kaupungeissa on suuria slummeja. Ihmiset asuvat jätteiden keskellä. Suuri kaatopaikka saattaa olla asuinalueen vieressä. Kaupunkien osat voivat olla alttiita tulville. Häätöuhka voi aiheuttaa jatkuvaa epävarmuutta. Rikollisuus saattaa ahdistaa elämää ja herättää pelkoa joka päivä. Huonosti toimiviksi kaupungeiksi on kansainvälisissä vertailuissa määritelty esimerkiksi Iranin Teheran, Kamerunin Douala, Zimbabwen Harare, Bangladeshin Dhaka, Libyan Tripoli ja Nigerian Lagos.

Elämä savussa

Vuonna 2022, helleaallon aikana, lämpömittari näytti Delhissä 49 astetta. Samaan aikaan teollisuuspäästöt, kaatopaikan tulipalon savu, hiilivoimaloiden ilmansaasteet sekä liikenteen pakokaasut himmensivät ilman harmaaksi ja sakeaksi. Delhi on maailman saastuneimpia kaupunkeja. Delhin Ghazipurin kaatopaikalla on kymmenien metrien korkuinen jätevuori. Kaatopaikalle tuodaan joka päivä kaksi miljoonaa kiloa jätettä. Kaatopaikan ympärillä on köyhiä asuinalueita, maatiloja ja kauppatoreja. Ghazipurin kaatopaikalla on usein tulipaloja, jotka savuttavat viikkojen ajan.

Meksikon kaupungin ilman laatu on huonompi kuin mitä Maailman terveysjärjestö WHO pitää ihmisten terveyden kannalta suotavana. Kaupungissa on yli viisi miljoonaa autoa. Joulukuussa vuonna 2021 Meksikon kaupunginhallinto antoi kiireellisen ilmansaastevaroituksen siksi, että joulun ajan tiiviit ilotulitukset olivat lisänneet savun määrää autojen pakokaasujen rinnalla. Meksikon kaupungissa ympäristön vihertäminen on yksi käytetyistä keinoista parantaa ilman laatua. Puistokaduille ja viheralueille istutetaan lisää puita. Talojen katoille perustetaan puutarhoja. Hyvä liikennesuunnittelu, jätteiden käsittelyn järjestäminen ja energian tuotannon muodot ovat oleellisia asioita, kun kaupunkiympäristöä parannetaan. Meksikon kaupungin metro kuljettaa päivittäin lähes 5 miljoonaa ihmistä. Sao Paulon asukkaat viettävät liikenneruuhkissa keskimäärin kaksi tuntia päivässä.

Toivon ja epätoivon slummit

Habitat toteaa selvityksessään vuonna 2022, että viidesosalla maailman ihmisistä on huonot asuinolot. Se tarkoittaa, että 1,6 miljardia ihmistä asuu puutteellisissa oloissa. Miljardi ihmistä elää epävirallisilla, ehkä luvattomilla tai tilapäisillä asuinalueilla, tai slummeissa. Habitatin selvitys jatkaa, että matalan tulotason maissa kaupunkiväestö kasvaa lähivuosikymmenien aikana paljon nopeammin kuin vauraammissa maissa. Habitat ennustaa, että köyhyys lisääntyy kolmasosassa Saharan eteläpuolisella alueella sijaitsevista maista. Köyhän kaupunkiväestön määrä kasvaa. Työttömyys ja nuorten toivottomuus voivat silloin synnyttää entistä kärkevämpiä yhteiskunnallisia ristiriitoja ja pahentaa kaupunkien ongelmia. Asukkaiden köyhtyessä myös kaupunkien tulot vähenevät. Habitat varoittaa, että joidenkin kaupunkien hallinto ja ennestäänkin heikot palvelut saattavat jopa romahtaa kokonaan niiden rahatulojen supistuessa.

Viidesosa Sao Paulon asukkaista elää köyhyydessä ja kolmasosa elää slummeissa. Slummeiksi kutsutaan kaupunkien, ja erityisesti suurkaupunkien, köyhälistökortteleita tai laajempia köyhien ihmisten asuinalueita. Slummien asumukset ovat heikkolaatuisia ja puutteellisesti huollettuja. Asukastiheys on suuri. Slummit ovat useimmiten epäterveellisiä, turvattomia ja epäsuosittuja asuinpaikkoja. Slummeissa asuvilla on yleensä puutteellinen vesihuolto. Viemäröinti on olematon tai puutteellinen. Asunnot ovat pieniä. Yhdessä huoneessa voi asua monta ihmistä. Slummit syntyvät usein sellaisiin paikkoihin, missä olot eivät ole suotuisia asumiselle. Monet slummit sijaitsevat jyrkillä rinteillä, missä sortumien vaara on ilmeinen. Slummit saattavat sijaita epäterveellisillä ja vaikkapa toistuville tulville alttiilla alueilla. Slummit ovat usein laittomia asutuksia, missä asukkailla ei ole omistusoikeutta ja häätö voi uhata asumista milloin tahansa.

Vuonna 2003 Habitat julkaisi aineiston, joka käsitteli slummien haasteita. Siinä mainittiin, että kaupungissa voi olla kahdenlaisia slummeja: kehityskykyisiä ja rappeutuvia. Habitat kutsuu kehityskykyisiä slummeja ”toivon slummeiksi”. Rappeutuvat ovat ”epätoivon slummeja”. Kehityskykyiset slummit voivat olla nopeasti rakennettuja luvattomia asuinalueita, missä ensin tehdään hökkeleitä muovista, jätelaudoista ja aaltopellin kappaleista ja ihmiset kunnostavat kotejaan sitä mukaa, kun heillä on siihen varaa. Kaupunkien viranomaiset voivat tehdä hyvää yhteistyötä slummiasukkaiden kanssa niin, että kurja hökkelikylä muuttuu vähitellen tavalliseksi pienituloisten ihmisten kaupunginosaksi. Sao Paulon slummeissa kaupungin päättäjät ovat auttaneet kohentamaan sähköverkkoa ja vesihuoltoa. Tämä on parantanut köyhissä kaupunginosissa asuvien ihmisten elämän laatua.

Rappeutuvassa slummissa elinolot huononevat ja toivottomuus lisääntyy. Kohtalaisen toimiva ja kenties jopa viihtyisä kaupunginosa voi työllisyyden romahtaessa tai muunlaisten isojen muutosten seurauksena sortua palveluttomaksi ja jatkuvasti taantuvaksi näytteeksi sekä taloudellisesta että yhteisöllisestä vararikosta. Viranomaiset saattavat hylätä rappeutuvan asuinalueen kehityskyvyttömänä ja vetäytyä sieltä. Sellaisissa tapauksissa asuinalueen ottavat haltuunsa uudet vallanpitäjät: huumekauppiaat, tai muut rikolliset, ja jengit, jotka ovat riittävän voimakkaita ja häikäilemättömiä luodakseen omat sääntönsä ja pakottaakseen ihmiset noudattamaan niitä.

Meksikon kaupungin eri osissa toimii ainakin kaksikymmentä vahvaa rikollisjärjestöä, joilla on laajat valtakunnalliset verkostot. Ne harjoittavat huume- ja asekauppaa. Ne ryöstävät ja kiristävät. Ne syyllistyvät raakaan väkivaltaan. Ne soluttautuvat määrätietoisesti paikalliseen ja alueelliseen politiikkaan sekä liike-elämään. Niiden levittäytymistä on vaikea hillitä. Sao Paulossa kaupungin suurin rikollisjärjestö Primeiro Comando da Capital surmasi 40 poliisia vuonna 2006. Sen jälkeen poliisien ja PCC-läisten välisissä taisteluissa kuoli yli 150 ihmistä. Tällaisia väkivalta-aaltoja ei ole viime vuosina enää esiintynyt. Henkirikosten määrä Sao Paulossa on vähentynyt tuntuvasti. Kaupunki on silti edelleen suuri huumekaupan keskus.

Kenen ehdoilla kaupunki toimii

Kaupungit ovat olleet kauppapaikkoja sekä vallan, hallinnon ja teollisuuden keskuksia. Kaupunkeja on syntynyt kulkureittien solmukohtiin ja rannikoiden hyville satamapaikoille. Varhaisia kaupunkeja rakennettiin helposti puolustettaville kukkuloille. Monen vanhan kaupungin sydänalueen ympärillä on satoja vuosia sitten rakennettu suojamuuri ja entiset pääkadut kulkevat muurin porteilta keskustorille ja markkinapaikoille. Teollistumisen aikana kaupungit kasvoivat nopeasti. Teollisuuskaupungit olivat ylikansoitettuja, likaisia ja epäterveellisiä. Teollisuus tarvitsi paljon työvoimaa eikä välittänyt siitä, miten kurjissa oloissa ihmiset asuivat. Uuden kaupunkisuunnittelun ihanteiksi nousivat väljyys, vehreys ja valoisuus.

Habitatin selvitys muistuttaa, että kaupungit muuttuvat jatkuvasti. Elinkeinot muuttuvat, samoin ilmasto ja ympäristö. Ihmisten tarpeet, toiveet ja odotuksetkin ovat nyt erilaisia kuin ennen. Useimmissa kaupungeissa asuu tulevina vuosina enemmän vanhoja ihmisiä ja vähemmän lapsia kuin aikaisemmin. Jotkut kaupungit kasvavat lähivuosina nopeasti. Toisten väkimäärä vähenee niin paljon, että niiden kyky toimia monipuolisia palveluita tarjoavina yhteisöinä on vaarassa. Erityisesti suuret kaupungit ovat erilaisten väestöryhmien, kulttuurien, tapojen ja uskontojen kohtaamispaikkoja. Moni-ilmeisyys on iso rikkaus. Väestöryhmien väliset ennakkoluulot ja vihat voivat synnyttää pahoja jännitteitä, jotka tekevät kaupunkilaisten elämän vaikeaksi.

Nykyaikaisen kaupunkisuunnittelun keskeinen kysymys on: kenen ehdoilla kaupunki toimii? Kuinka hyvin eri asukasryhmiä kuunnellaan ja miten erilaisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon samaan aikaan, kun kaupunki kokonaisuutena pidetään kehityskykyisenä, toimivana ja taloudellisesti elinkelpoisena. Vuonna 2022 Satoko Kishimoto valittiin Tokion Suginamin aluejohtajaksi. Suginamin alue on ollut oma hallinnollinen yksikkönsä jo 90 vuotta. Satoko Kishimoto on ensimmäinen nainen, joka toimii Suginamin aluejohtajana. Hän sanoo, että Tokiossa päättäjiä ovat vanhat miehet. Tokion aluejohtajien keski-ikä on 67 vuotta ja kaikkiaan Japanissa vain 2% kuntien johtajista on naisia.

Kaupunki on työpaikka

Kaupunki voi olla miljoonien ihmisten asuinpaikka, mutta samalla se on myös työpaikka, missä ihmiset ja tavarat liikkuvat. Ruokakuljetusten ja muiden välttämättömien tarvikkeiden jakelun on toimittava hyvin, jotta ihmiset voivat elää kaupungissa. Maailman suurissa kaupungeissa on monenlaista tuotantoelämää, joka pitää pystyssä ihmisten ja kaupungin taloutta. Meksikon kaupungin, Delhin ja Sao Paulon kaduilla on valtava määrä pienyrittäjiä, leipäkauppiaita, hedelmien myyjiä, rahanvaihtajia ja kaupustelijoita. Habitatin selvitys toteaa, että kehittyvien maiden suurissa kaupungeissa työtä tekevien ihmisten enemmistö sijoittuu useimmiten epävirallisiin elinkeinoihin. He perustavat omia yrityksiään ilman lupia, eläketurvaa ja veroja. He etsivät itse toimeentulonsa monimuotoisesta kaupunkitaloudesta.

Habitat suosittelee, että kaupunkien päättäjät auttaisivat epävirallisen talouden yrittäjiä kehittymään ja ammattilaistumaan niin että he voisivat laillistaa yrityksensä. Epävirallista taloutta ei tulisi pitää liian ahtaasti vain ongelmana tai epäkohtana, vaan se voi olla yksi pienyritystoiminnan kehitysvaihe etenkin sellaisissa yhteiskunnissa, missä ihmisille ei ole tarjolla työelämään valmentavaa laadukasta ammattikoulutusta. Vuonna 2021 Meksikon kaupungissa noin 1,4 miljoonaa ihmistä työskenteli epävirallisissa yrityksissä ja elinkeinoissa. Delhissä viidesosa epävirallisen talouden piirissä työskennelleistä naisista on viimeksi kuluneiden kahdentoista vuoden aikana siirtynyt laillisesti toimiviin yrityksiin. Koulutustason kohoaminen on vaikuttanut suuresti tähän muutokseen.

Älykaupunki tarjoaa tulevaisuutta

Älykaupunki on tuore käsite. Se on saanut suosiota sellaisissa yhteiskunnissa, missä digitaaliset palvelut ovat yleistyneet ja ihmiset osaavat käyttää niitä. Älykaupunki käyttää erilaisia teknologisia keinoja tehdäkseen kaupunkielämän sujuvaksi. Tätä varten kerätään tietoa.

Älykaupungin toimintoja suunniteltaessa tärkeitä osa-alueita ovat ihmisten terveydenhoito, turvallisuus, liikennejärjestelyt, hallinto, vapaa-aika ja tapahtumat sekä asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhdyskuntansa kehitykseen.

Älykaupungin ajatus antaa uusia ulottuvuuksia kaupunkisuunnittelulle. Ihmisten hyvinkin monimuotoinen verkottuminen, etäasioiminen ja digitaaliset palveluratkaisut ovat osa nykyajan kaupunkielämää. Älykaupunki ei kuitenkaan saisi jättää syrjään niitäkään, joilla ei ole taitoa ja valmiuksia digitaaliseen asioimiseen ja verkottumiseen.

Koronan aikana sähköisen asioimisen merkitys lisääntyi. Sellaisissa maissa ja kaupungeissa, missä tästä oli jo kokemusta ennen pandemiaa ja missä jo oli toimivia järjestelmiä, siirtyminen etäyhteyksiin sujui paljon helpommin kuin niissä maissa ja kaupungeissa, missä oli vasta alettu rakentaa julkisia verkkopalveluita.

Älykaupunki pyrkii tuottamaan asukkaille ne palvelut, mitä ihmiset haluavat ja tarvitsevat, mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti. Jos kaupunkiyhteisöjen energian kulutus, jätehuolto, liikenne ja asumisratkaisut järjestetään älykkäästi, kaupungit voivat olla hyvin viihtyisiä ja ympäristöystävällisiä. Uusin teknologia on tässä hyvä työkalu.

Älykaupunkia suunniteltaessa puntaroidaan myös sitä, millaista tietoa asukkaista hankitaan ja miten. Siis, voiko kaupunkilainen hallita sitä tietoa mitä hänenkin kulutuksestaan, asioinnistaan ja tarpeistaan kertyy jatkuvasti, monessa eri muodossa.

YK ja kaupunkien kehitys

Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma Habitat edistää yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kaupungistumista ja asuinolojen parantamista eri puolilla maailmaa. Habitat perustettiin vuonna 1976. Habitat lisää tietämystä kaupungistumisen ja köyhyyden välisistä suhteista, kelvollisesta asumisesta ja hyvästä hallinnosta. Habitat tuottaa kaupungistumiseen liittyvää tietoa ja antaa asiantuntija-apua. Habitat tekee kaupunkikehityksen yhteistyöhankkeita YK:n eri jäsenmaiden kanssa.

Lähteet

• Envisaging the Future of Cities, HABITAT World Cities Report, 2022
• The Challenge of Slums, Global Report on Human Settlements, HABITAT, 2003
• The Economist Intelligence Unit (EIU) 2022 Global Liveability Index
• India: How air pollution is affecting people in Delhi's slums, DW, 2022
• El aire de Ciudad de México supera con creces los límites que la OMS considera peligrosos para la salud, El Pais, 2021
• Sao Paulo, A Tale of Two Cities, HABITAT, 2010
• Dominated by old men: Tokyo ward’s first female mayor takes on status quo, The Guardian, 2022
• Violencia en México: cómo el narco ganó presencia en Ciudad de México tras años de considerarse inmune al crimen organizado, BBC, 2020
• Delhi: A fifth of women moved from informal to formal sector since 2010, finds study, The Times of India, 2021
• Kehittyvät älykaupungit pitävät asukkaistaan yhä parempaa huolta – Suomessa ollaan kisan kärkisijoilla, Mika Horelli, Mustread, 2021
• Kaupunkisuunnittelu, Wikipedia