Hopp til innhold

Afganistan

Afganistan on köyhä Keski-Aasian maa, jossa on käyty viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana veristä sotaa.

Päivitetty viimeksi 08.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Suurin osa Afganistanin maastosta on vaikeakulkuista vuoristoaluetta, jonka korkeat huiput nousevat miltei 7000 metrin korkeuteen. Pohjoiset alueet muodostuvat hedelmällisistä alangoista, joilla harjoitetaan suurimittakaavaista maanviljelyä. Maan eteläosa Iranin ja Pakistanin rajan tuntumassa on kuivaa, aavikkomaista alankoa. Useat suuret joet virtaavat maan läpi matkallaan Keski-Aasiaan. Näitä ovat muun muassa Amu-darja ja Helmand. Afganistanissa vallitsee tyypillinen sisämaailmasto lämpimine kesineen ja kylmine talvineen. Maa kärsii kuivuudesta ja maanpinnan eroosiosta, ja juomaveden puute on Afganistanin väestön ainainen ongelma. Useiden vuosikymmenten ajan jatkunut sota ja toimimaton keskusvalta ovat aiheuttaneet suurten maa-alueiden tuhoutumisen. Suuri osa maata on miinoitettu tai viljeltäväksi kelpaamatonta suuren raskasmetallipitoisuuden takia. Ennestään vähäiset metsäalueet ovat viime vuosina harventuneet entisestään kontrolloimattomien hakkuiden seurauksena.

Ecoprint

0.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Afganistan, tarvitsisimme 0.3 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Afganistan on ollut idän ja lännen välisen kaupan ja kulttuurien kulkureitti jo ennen ajanlaskumme alkua. Silkkitie Kiinasta Lähi-itään ja Eurooppaan kulki maan lävitse. Kreikkalainen Aleksanteri Suuri valloitti nykyisen Afganistanin alueen persialaisilta 300-luvulla eaa.  Buddhalainen, persiankielinen paimentolaisheimo valloitti maan 100-luvulla, sitten oli taas Persian vuoro 300-luvulla. Arabit syrjäyttivät buddhalaisuuden 600-luvulla ja levittivät valloittamalleen alueelle islamin. Mongolien vallassa alue oli 1200–1400, ja Heratin kaupunki oli silloisen maailman merkittävä kaupan ja kulttuurin keskuksia. Persialaiset palasivat 1500-luvulla vallaten läntisen Afganistanin. 1700-luvulla afgaanit taistelivat persialaisia vastaan onnistuen karkoittamaan heidät, mutta persialaiset palasivat kunnes pataani-heimon päällikkö Ahmad Shah Durran yhdisti afgaaniheimot ja Afganistan itsenäistyi vuonna 1747 uudelleen monarkiana. 1800-luvulla britti- ja venäläisjoukot taistelivat strategisesti tärkeästä alueesta. Afgaanit pitivät pintansa, mutta 1878 britit tekivät Afganistanin emiraatista puskurivaltion Venäjää vastaan. Afganistanilaiset eivät tyytyneet asemaansa ja saavuttivat sodassa vuonna 1919 täyden itsenäisyyden. Kuningas Amanullah yritti uudistaa maata Turkin presidentti Atatürkin mallin mukaan, mutta sai vastaansa islamilaiset hengelliset johtajat ja heimopäälliköt. Seurasi sisällissota, vallanvaihdos ja kahden hallitsija murhat. Vuonna 1933 valtaan nousi shaahin arvonimen ottaen Mohammad Zahir.  Hän solmi tiiviit suhteet Pakistaniin ja salli puolueet. Zahir syrjäytettiin vuonna 1973, ja valtaan noussut entinen pääministeri Mohammed Daoud  julisti maan tasavallaksi. Yksinvaltainen presidentti surmattiin vuonna 1978 kommunistiupseerien vallankaappauksessa. Neuvostoliittoon tukeutunut kommunistihallinto aloitti maareformin ja lukutaitokampanjan. Uskonnonharjoitusta rajoitettiin ja naisten asemaa parannettiin, mikä herätti muslimipapistossa ja heimopäälliköissä vastustusta. Jo 1979 ajauduttiin sisällissotaan ja kommunistihallinnon kutsusta neuvostojoukot saapuivat maahan. 
Saudi-Arabian, Pakistanin, Iranin ja myös Yhdysvaltain tukemat muslimisissit (mujahedit) saivat neuvostojoukot poistumaan maasta 1989 ja 1992 Kabulin hallinto kukistui. Sota oli vaatinut puolen miljoonan afgaanin hengen ja pari miljoonaa oli paennut maasta. Seurasi kapinallisten sotapäälliköiden keskinäinen valtataistelu, johon myös naapurimaat ja Saudi-Arabia eri osapuolten tuella osallistuivat. Eteläisessä Afganistanissa ja Pakistanin pakolaisleireillä syntynyt ääri-islamistinen Taliban-liike valtasi Kabulin vuonna 1996. Islamilaista valtiota tavoitelleet talibanit ottivat käyttöön islamilaisen sharia-lain kivityksineen ja amputointeineen. Miesten tuli kasvattaa parta ja naisten pukeutua täyskaapuun, burkaan. Naiset määrättiin kotiin ja tyttöjen koulut suljettiin. Taliban-hallinto käsitti laajimmillaan noin 90 prosenttia Afganistanista. Pohjois-Afganistania kuitenkin hallitsi voimansa yhdistäneiden heimopäälliköiden Pohjoisen liitto. Syyskuussa 2001 Afghanistanissa päämajaansa pitänyt, entisen saudiliikemies Osama bin Ladenin johtama terroristiverkosto al-Qaida iski Yhdysvaltoihin, jonka seurauksena Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi maahan ja Taliban-hallinto kukistettiin. YK:n valtuuttamat kansainväliset Nato-johtoiset joukot (ISAF) ovat toimineet alueella vuodesta 2002 lähtien. Konflikti ja terrori-iskut jatkuvat yhä.

Yhteiskunta ja politiikka

Talibanien syrjäyttämisen jälkeen Afganistanin politiikkaa ovat leimanneet kansainvälisen yhteisön ja afgaanien yritykset rakentaa toimiva keskushallinto. Tämä ei ole täysin onnistunut, koska Taliban ja ooppiumkaupalla rikastuneet ja toimintaansa rahoittavat sotapäälliköt pitävät joko kokonaan tai osittain hallussaan erityisesti unikon kasvatusalueita. Afganistanissa tuotetaan valtaosa maailman oopiumista. Vuonna 2004 maassa hyväksyttiin uusi perustuslaki ja pidettiin ensimmäiset presidentinvaalit, jotka voitti Hamid Karzai. Perustuslain mukaan Afganistan on islamilainen tasavalta, jossa presidentin valta on suuri. Presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa, ja hän nimittää ministerit. Käytännössä kuitenkin paikalliset ja alueelliset mahtimiehet käyttävät merkittävää valtaa. Etniseltä taustaltaan pataani Karzai julistettiin myös vuoden 2009 vaalien voittajaksi, vaikka hän ei onnistunutkaan saaman yli puolta äänistä ensimmäisellä kierroksella. Vuoden 2014 presidentinvaalit käytiin kapinallisten väkivallan ja terrori-iskujen säestämänä. Vaaleja pidetään kuitenkin demokraattisina ja onnistuneina. Vaalit voittanut Ashraf Ghani on edeltäjänsä tavoin etniseltä taustaltaan maan valtaväestöä edustava pataani.
 Afganistanin parlamentti koostuu 102 jäsenen lähinnä alueita edustavasta ylähuoneesta ja vaaleilla valittavasta, korkeintaan 250 jäsenen alahuoneesta (Wolesi Jirga). Parlamentin valta on vähäinen ja puolueet perustuvat ennen kaikkea etniselle pohjalle. Vuonna 2010 saatiin kuitenkin valittua Wolesi Jirga kapinallisten iskuista ja epäselvyyksistä huolimatta. Suurin ryhmä parlamentissa on pataanit (39 % paikoista), seuraavina hazarat (24 %) ja tadzhikit (21 %). Naisilla on 69 paikkaa. 
YK:n ISAF-operaatio päättyi vuoden 2014 lopussa ja Afganistanin omat turvallisuusjoukot ottivat vastuun maan turvallisuudesta. Reilun 12 000 sotilaan kansainvälinen Resolute Support -sotilasoperaatio jäi yhä maahan, mutta sen rooli on huomattavasti pienempi kuin edeltäjänsä ja painottuu etupäässä afgaanijoukkojen neuvonantoon ja koulutukseen. 
Yhteiskunnassa on tapahtunut viime vuosina edistystä mm. koulutuksen, terveydenhoidon ja puhtaan veden osalta – mutta hitaasti ja erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat suuret. Lukutaitoisten määrää on saatu nostettua, mutta koko väestöstä vain joka kolmas osaa lukea – maaseudun naisista vain joka 10. Nuorista miehistä (15–24) lukutaitoisia on lähes puolet, naisista joka kolmas. Lapsiavioliitot ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana, mutta puolet tytöistä naitetaan yhä alle 18-vuotiaina.  Koulutuksessa on edelleen iso ero tyttöjen ja poikien välillä, mutta tyttöjen osuus oppilaista on nousussa kaikilla koulutuksen tasoilla.
 Väkivaltaisuudet ja terrori-iskut ovat arkipäivää. Työttömyys on suurta, samoin köyhyys. Hallinto ja oikeuslaitos ovat korruptoituneita ja ihmisten luottamus niihin vähäinen. Maassa on vapaita tiedotusvälineitä, jotka voivat arvostella myös hallitusta. Kännykät ovat yleisiä, ja sosiaalisen median käyttö on avannut uusia osallistumisen muotoja.

Talous ja kaupankäynti

Afganistanilla on paljon luonnonvaroja, kuten hiiltä, kuparia, rautamalmia, kobolttia ja litiumia sekä jonkin verran öljyä ja maakaasua. Näitä ei maan levottomuuksien ja muun muassa tieverkoston puutteiden takia ole juuri vielä hyödynnetty. Yhdysvaltalaisen arvion mukaan litiumin hyödyntäminen voisi tehdä maasta maailman suurimman litiumin tuottajan. Väestöstä 60−80 prosenttia saa elantonsa maataloudesta. Maassa tuotetaan viljaa, etenkin vehnää ja puuvillaa, jota myös viedään ulkomaille, samoin kuin hedelmiä, pähkinöitä ja käsinkudottuja mattoja. Ooppiumin raaka-aineen, unikon viljely on yli kaksinkertaistunut vuoden 2001 jälkeen, ja Afganistan on maailman suurin oopiumin tuottaja. Köyhä talonpoika ansaitsee monta kertaa enemmän oopiumiunikon kuin viljan viljelijänä. Huumetuotanto pitää yllä laitonta talousjärjestelmää, jonka kielteiset vaikutukset ulottuvat monille yhteiskunnan alueille. 
Talous on hyvin riippuvainen kansainvälisestä kehitysavusta. Vaikka maan talous on kasvanut ja investoinnit ovat lisääntyneet talibanien kukistamisen jälkeen, Afganistanin tulisi parantaa edelleen infrastruktuuriaan ja vahvistaa hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintaa.

Lyhyesti

Afganistans flagg

Pääkaupunki:

Kabul

Etniset ryhmät:

pataanit 42 %, tadžikit 27 %, hazarat 9 %, uzbekit 9 %, aimakit 4 %, turkmeenit 3 %, muut 6 %

Kieli:

Afganistanin persia/dari, pašto, uzbekki ja turkmeeni, muut

Uskonto:

sunnimuslimit 80 %, shiiamuslimit 19 %, muut/ ei uskontoa/ ei ilmoitettu 1 %

Väkiluku:

32 006 788

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

652 230 km2

Valuutta:

Afganistanin afgaani

BKT per asukas:

1 934 PPP$

Kansallispäivä:

19. elokuuta

Satelliittikuvat

Hamoudin järvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017