[[suggestion]]
Etelä-Sudan

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Juba

Etniset ryhmät

dinkat, nuerit, kakwat, barit, azandet, shillukit, kukut, murlet, mandarit, didingat, ndogot, bvirit, lndi, anuakit, bongot, langot, dungotonat, acholit

Kieli

Virallinen kieli englanti, muut pääkielet arabia ja juban arabia, lisäksi yli 60 alkuperäiskieltä

Uskonto

Perinteiset afrikkalaiset uskonnot, kristityt vähemmistönä

Väkiluku

11 500 000

Valtiomuoto

Liittovaltio

Valuutta

Etelä-Sudanin punta

Kansallispäivä

9. huhtikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Etelä-Sudanin tasavalta sijaitsee sisämaassa itäisessä keski-Afrikassa rajanaapureinaan Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Etiopia, Kenia, Sudan ja Uganda. Maata halkoo Niilijoki, joka laskee pohjoiseen keski-Afrikan ylängöiltä. Maan keskiosia hallitsee suuri suomainen kosteikkoalue Sudd. Yli 100 000 neliökilometriä kooltaan olevalla alueella on hedelmällistä maanviljelymaata sekä runsaasti eri eläin- ja kasvilajeja. Sudd käsittää noin 15 prosenttia koko valtion alueesta ja on yksi suurimmista kosteikoista maailmassa. Maan pohjoisosa on matalaa tasankoaluetta, joka vähitellen kohoaa ylängöksi etelään päin mentäessä.  Ilmasto on trooppinen, kuuma ja kostea. Sadekausi kestää heinäkuusta loka-marraskuuhun. Sademäärät ovat suuria etelän ylängöillä ja vähenevät kohti pohjoista. Maa kärsii puhtaan juomaveden puutteesta sekä erityisesti öljyntuotannosta johtuvista ympäristöongelmista.     

Historia

Ajanlaskumme alusta 1800-luvun alkuun asti Etelä-Sudanin alueella asui etupäässä paimentolaisia ja 1200-luvulta lähtien pohjoista Sudania hallinneella Egyptillä ja myöhemmin ottomaaneilla ei ollut juuri valtaa eteläisen Sudanin alueella. 1850-luvulla brittiläinen imperiumi alkoi saada enemmän jalansijaa niin Egyptissä kuin Itä-Afrikassakin ja kukistettuaan sudanilaisen muslimivaltion vuosisadan vaihteessa, Iso-Britannia otti koko nykyisen Sudanin ja Etelä-Sudanin alueet valtaansa ja jakoi ne vuonna 1924 kahdeksi eri siirtomaaksi. Toisen maailmansodan jälkeen Pohjois- ja Etelä-Sudan yhdistettiin yhdeksi siirtomaaksi, joka itsenäistyi vuonna 1956. Pian itsenäistymisen jälkeen Sudanissa syttyi vuosikymmeniä kestänyt sisällissota, jonka juuret juontavat syvistä kulttuuris-etnisistä ja uskonnollisista eroista pohjois- ja eteläosien välillä. Sota on merkittävästi hidastanut taloudellista ja poliittista kehitystä alueella. Sota kesti vuoteen 2005 asti, jolloin Etelä- ja Pohjois-Sudan allekirjoittivat rauhansopimuksen. Sopimus määräsi, että viimeistään tammikuussa 2011 Etelä-Sudanissa oli pidettävä kansanäänestys itsenäistymisestä. Äänestyksessä itsenäisyyttä kannatti 98,83 prosenttia äänestäjistä ja Etelä-Sudan itsenäistyi 9. heinäkuuta 2011. 

Yhteiskunta ja politiikka

Etelä-Sudan on kymmenen osavaltion muodostama liittotasavalta, jota hallitsee presidentti Salva Kiir Mayardit. Maan pääkaupunki on Juba. Yli puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita ja yli kaksi kolmasosaa alle 30-vuotiaita. Suurin osa väestöstä elättää itsensä omavaraismaataloudella ja harjoittaa perinteisiä afrikkalaisia uskontoja. Vähemmistö on kristittyjä. Vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan takia Etelä-Sudan on hyvin köyhä ja kehittymätön maa. Sisällissota, aliravitsemus ja taudit ovat tappaneet yli 2 miljoonaa eteläsudanilaista. Noin 600 000 on joutunut lähtemään pakolaisiksi naapurimaihin ja jopa 4 miljoonaa on elänyt pakolaisina maan sisällä. Öljykiistojen lisäksi Etelä-Sudanilla on edelleen useita eri rajakiistoja Sudanin kanssa sekä maan sisäisiä poliittisia jännitteitä eri heimojen välillä. Etelä-Sudanin infrastruktuuri on alikehittynyttä ja maassa onkin esimerkiksi vain noin 60 kilometriä päällystettyjä teitä.

Talous ja kaupankäynti

Etelä-Sudanin talous on hyvin öljystä riippuvaista.Öljyntuotannosta saatavat tulot muodostavat 98 prosenttia Etelä-Sudanin tuloista. Noin 75 prosenttia entisen Sudanin alueella olleista öljyvaroista on nykyisen Etelä-Sudanin alueella. Öljynjalostamot sekä Punaisellemerelle johtava öljyputki ovat kuitenkin Sudanin puolella. Tammikuussa 2012 Etelä-Sudanin ja Sudanin välillä käydyt neuvottelut öljytulojen jakamisesta tulivat umpikujaan ja Etelä-Sudan seisautti öljyntuotannon. Maan tärkein kauppakumppani on Sudan ja se on lähes täysin riippuvainen Sudanista tuotavista tavaroista, palveluista ja pääomasta. Etelä-Sudanin luonnonvaroihin kuuluu öljyvarantojen lisäksi hedelmälliset viljelysmaat, joilla viljellään mm. riisiä, maissia, hirssiä, sokeriruokoa, puuvillaa, arabikumia sekä hedelmiä. Myös kultaa, timantteja, kuparia ja kalkkikiveä löytyy Etelä-Sudanista. Yltäkylläisistä luonnonvaroistaan huolimatta maa on saanut yli 4 miljardia dollaria kehitysapua vuodesta 2005 lähtien.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Etelä-Sudan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    644 330
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    11,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    12 576,000
    Hedelmällisyys
    4,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,418
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    Puuttuva tieto
    Vuosi
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    95,6
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    130
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    2 446 371
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    285 307
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    1 899 000
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    710
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    3,508
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    93
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    158
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    146
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    5
    Korruptio
    11
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    Puuttuva tieto
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    46,88
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    113,4
    Indeksi (0-120)
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    44,4
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    32,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    58,7
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    7
    Prosenttiosuus
  •  

    Etelä-Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    0,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Tertiaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent