[[suggestion]]
Irak
Tre like store horisontale striper med rød(øverst), hvitt og svart; Takbir (arabisk frase som betyr "Gud er størst") i grønn arabisk skrift i midten av den hvite stripen

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bagdad

Etniset ryhmät

arabeja 75–80 %, kurdeja 15–20 %, muita noin 5 %

Kieli

arabia, kurdi, assyria, armenia

Uskonto

shiiamuslimit 60–65 %, sunnimuslimit 32–37 %, muut 3 %

Väkiluku

32 500 000

Muut maasivut

Maantiede

Kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris, ovat vuosituhansien ajan vaikuttaneet alueen elämään. Jokilaaksot ovat hedelmällisiä maaperältään ja suurin osa Irakin väestöstä asuu näillä alueilla. Maan koillisosa muodostuu vuoristoalueista, joita kutsutaan Zagrosvuoriksi. Irakin öljyvarannot sijaitsevat juuri tällä vuoristoalueella. Yli puolet Irakin kaakkoisosan maa-alueista on aavikkoa. Viranomaisten patoamisprojektit ovat aiheuttaneet suoalueiden ja pienempien jokien kuivumisen. Patoamistoiminnan aiheuttamat vahingot ovat suuria ja Irakissa on puutetta puhtaasta vedestä, monet eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon ja maaperä on joko suolaantunut, altistunut eroosiolle tai aavikoitunut.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Irak, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Bagdad oli yli viiden vuosisadan ajan yksi tärkeimmistä arabi- ja muslimialueiden kaupungeista. Vuonna 1258 Irakin alue joutui mongolien tuhoisan miehityksen kohteeksi. Vuodesta 1534 aina ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Irak oli osa Osmanien valtakuntaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Sèvresin rauhansopimuksessa Irakista tehtiin Kansainliiton mandaattialue, jolle pystytettiin brittien tukema monarkkinen hallitusmuoto. Irak itsenäistyi vuonna 1932. Monarkia kukistettiin verisellä sotilasvallankaappauksella vuonna 1958, minkä jälkeen perustettiin Irakin tasavalta. Irakin tilanne oli hyvin myrskyisä monine vallankaappauksineen aina vuoteen 1968 asti, jolloin maallinen Baath-puolue nousi valtaan. Vuonna 1979 Saddam Hussein nousi Baath-puolueen johtajaksi ja hallitsi maan diktaattorina vuoteen 2003 asti. Irak oli sodassa Iranin kanssa vuosina 1980–1988, ja se yritti miehittää Kuwaitin vuonna 1991. Vuonna 2003 amerikkalaiset ja brittiläiset joukot miehittivät Irakin väittäen, että maassa tuotettiin joukkotuhoaseita. Saddam Hussein syöstiin vallasta ja USA nimitti maalle uuden hallinnon.

Yhteiskunta ja politiikka

Saddam Husseinin hallinnon vuonna 2003 tapahtuneen kukistamisen jälkeen maassa vallitsi kaaos ja lähestulkoon sisällissota. 
Vuonna 2005 Irakissa pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit yli viiteenkymmeneen vuoteen. Šiiamuslimien ja kurdien puolueet saivat suurimman osan äänistä. Aiemmin vallassa olleet sunnimuslimit menettivät paljon poliittista kannatustaan. Pääministeriksi valittiin pitkien neuvottelujen jälkeen šiiamuslimi Nur al-Malik. 
Šiiamuslimien moskeijaan vuonna 2006 kohdistunut pommi-isku kärjisti šiia- ja sunnimuslimien välejä entisestään. Vuoden 2010 vaalien jälkeen al-Maliki valittiin lopulta jatkamaan pääministerinä, kun eri ryhmittymät pääsivät sopuun vallanjaosta. Määräävä asema oli kuitenkin šiioilla, ja väkivaltaisuudet uskonryhmien välillä jatkuivat. Pääministeri al-Malikin kritisoitiin suosivan šiioja muiden kustannuksella. Syksyllä 2014 al-Maliki erosi poliittisen umpikujan vuoksi ja uudeksi pääministeriksi valittiin šiiamuslimi Haider al-Abadi. Uudeksi presidentiksi valittiin kurdi Fuad Masum, jota kuvataan liberaaliksi ja uudistusmieliseksi.
 Viimeiset yhdysvaltalaiset sotilaat poistuivat maasta vuonna 2011. Kolme vuotta myöhemmin ääri-islamistinen järjestö Isis valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin, ja sen jälkeen useita muita alueita pahentaen siten Irakin tilannetta. Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Isisin tukikohtiin elokuussa 2014.

Talous ja kaupankäynti

Irak on perinteisesti ollut maanviljelysyhteiskunta, mutta nykyisin se on riippuvainen ulkomailta tuoduista maataloustuotteista. Öljyteollisuus on ollut maan tärkein tulonlähde 1950-luvulta lähtien vastaten noin 95-prosenttisesti maan vientituloista. Irakin öljyvarat kuuluvat maailman suurimpiin. Öljyputkiin ja infrastruktuuriin kohdistuneet hyökkäykset ovat aiheuttaneet Irakin taloudelle vakavia taka-iskuja. Irak on joutunut ottamaan huomattavia ulkomaanlainoja, koska nykyiset öljytulot eivät riitä kattamaan maan jälleenrakennuksesta aiheutuvia kuluja. Irakin viranomaiset ovat riippuvaisia ulkomaisista avustuksista ja velkasaaneerauksesta maan taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Irak koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    24,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    36,4
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    16,4
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Tertiaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    435 240
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    11,6
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    1,9
    Prosenttiosuus
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    38 275,000
    Hedelmällisyys
    3,8
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    70
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    73
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    68
    Vuosi
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    47,2
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    22,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    8 471
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    635 185
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    290 710
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    2 648 000
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    9 016
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    3,425
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    32
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    82
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    43
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    88
    Poliittiset oikeudet
    5
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    56,56
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,6
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    81,5
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    79,7
    Prosenttiosuus
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    86,6
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    86
    Prosenttiosuus
  •  

    Irak

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto