Hopp til innhold

Nigeria

Nigerian liittotasavalta

Nigeria on Afrikan väkirikkain maa, jonka väestö koostuu yli 250 etnisestä ja uskonnollisesta ryhmästä. Nigerialla on runsaasti luonnonvaroja, mutta maata leimaa vuosia kestänyt poliittinen ja taloudellinen kaaos.

Päivitetty viimeksi 27.10.2015

Maantiede ja ympäristö

Nigerian eteläosa on alankoaluetta, jonka ilmasto on trooppinen ja alueella on paljon sademetsiä. Maan pohjoisosa muodostuu taas ylänköalueista savanneineen. Nigerian hedelmällinen maaperä soveltuu hyvin maanviljelyyn. Maalla on myös huomattavia öljy- ja kaasuresursseja. Viime vuosien aikana öljyntuotanto on johtanut vakaviin ympäristöongelmiin, kuten veden, ilman ja maaperän saastumiseen. Aiemmin maanviljelyyn käytettyjä alueita on nyt pilaantunut öljyn takia. Nigerian metsät vähenevät myös nopeaa tahtia.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Nigeria, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyisen Nigerian alueella oli asutusta jo 10 000 vuotta sitten. Nigeriassa suunnilleen vuosien 500 eaa. ja 200 jaa. välillä vallinnut niin kutsuttu Nok-kulttuuri oli Saharan etelänpuolisen Afrikan vanhin tunnettu rautakautinen kulttuuri. Ennen kuin Nigeria joutui englantilaisen siirtomaahallinnon alaisuuteen 1900-luvun alussa, maa oli jakaantunut useisiin eri kuningaskuntiin. Englantilaiset siirtomaaisännät pysyivät vallassa vuoteen 1960 asti, jolloin maa itsenäistyi. Kolme vuotta myöhemmin Nigeria julistettiin tasavallaksi, mutta jo vuonna 1967 maassa puhkesi sisällissota maan kaakkoisalueen Biafran julistautuessa itsenäiseksi. Sisällissodassa kuoli satojatuhansia ihmisiä, joista useimmat nälkään. Biafra hävisi sodan ja se on edelleen osa Nigeriaa, vaikkakin alueella on yhä voimia, jotka taistelevat Biafran itsenäisyyden puolesta.
Itsenäistymisen jälkeen ovat lyhytaikaiset sotilashallitukset antaneet leimansa Nigerian hallinnolle. Myös poliittiset levottomuudet, sotilasvallankaappaukset, poliittisten vastustajien murhat ja korruptio ovat olleet osa nigerialaista arkipäivää. Ensimmäisissä vaaleissa kuuteentoista vuoteen  valittiin Nigerian presidentiksi vuonna 1999 Olusegun Obasanjo, joka oli ollut maan sotilasdiktaattori 70-luvun lopulla. Oltuaan perustuslain sallimat kaksi kautta presidenttinä Obasanjo yritti lainmuutosta voidakseen jatkaa presidenttinä. Hän epäonnistui ja vuoden 2007 presidentinvaalit olivat maan historian ensimmäiset, joissa valta siirtyi siviilihallinnolta toiselle – joskin vaalivilppiepäilyjen saattelemana.

Yhteiskunta ja politiikka

Nigeria on liittotasavalta, jossa presidentti sekä valtion ja hallituksen johtaja että armeijan ylipäällikkö. Presidentin virkakausi on neljä vuotta, ja peräkkäisiä kausia voi olla kaksi. Parlamentti on kaksikamarinen, jotka valitaan neljäksi vuodeksi. Edustajainhuoneessa on 360 jäsentä ja senaatissa 109, kolme jokaisesta 36 osavaltiosta ja yksi pääkaupunki Abujasta. Vuoden 2015 vaaleissa kristillistaustainen presidentti Goodluck Jonathan hävisi All Progressive Congress -puolueen armeijataustaiselle Muhammadu Buharille.
Huolimatta siitä, että viimeisin sotilasdiktatuuri loppui vuonna 1999, maata hallitaan autoritäärisesti. Korruptio on yleistä koko yhteiskunnassa. Maassa on yli 250 erilaista kansanryhmää ja etniset, uskonnolliset ja poliittiset vastakkainasettelut ovat suuria. Erimielisyydet ovat kytköksissä niin valtaan kuin luonnonvarojen – erityisesti öljyn – hallintaan. Myös osavaltioiden ja keskushallinnon välillä on jännitteitä. Paikallisia protesteja ja kapinoita esiintyy usein. Armeija ja poliisi joutuu usein puuttumaan kristittyjen ja muslimien verisiin yhteenottoihin eri puolilla maata. Vuonna 2009  islamistinen terroristiryhmä Boko Haram aloitti väkivaltaiset iskut ja kidnappaukset maan pohjoisosassa, levitti niitä myöhemmin myös muualle maahan ja  viime aikoina  myös naapurimaihin. Sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sekä maan sisällä että ulkomaille. Maan turvallisuustilanteen vuoksi hallitus siirsi helmikuussa 2015 vaaleja myöhempään ajankohtaan.
Väestöstä 62 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä. Öljyntuotantoalueilla on jatkuvia protesteja paitsi siksi, että paikalliset eivät hyödy öljytuloista, myös öljyntuotannon aiheuttamien laajojen ympäristötuhojen vuoksi. Tammikuussa 2015 Shell määrättiin maksamaan noin 70 miljoonan korvaukset Niger-joen suiston asukkaille vuonna 2008 tapahtuneesta öljyvuodosta, joka pilasi ympäristön ja vei toimeentulon. Nigerian valtiovalta tunnetaan korruptiostaan ja tavastaan murhata vastustajiaan. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun ihmisoikeusaktivistin teloitukset vuonna 1995. Nämä kaikki olivat esittäneet kritiikkiä valtiovaltaa kohtaan ja he taistelivat myös korruptiota vastaan sekä esittivät vaatimuksia ympäristöystävällisemmän öljyntuotannon puolesta. Ken Saro-Wiwa ja nämä muut kahdeksan teloitettua henkilöä vaativat myös, että suurempi osa maan öljytuotannon tuloista tulisi päätyä Nigerian yhteiskunnan hyväksi eikä pelkästään voitoiksi kansainvälisille öljy-yhtiölle.

Talous ja kaupankäynti

Valtion budjetista öljytulot muodostavat 80 ja vientituloista 95 prosenttia. Pääosa öljyrahoista päätyy Nigerian korruptoituneille hallintoviranomaisille ja ulkomaisille öljy-yhtiöille. Vuonna 1960 Nigerian vientituloista saatiin maataloustuotteista noin 80 prosenttia. Seuraavilla vuosikymmenillä suuret öljytulot johtivat siihen, että päättäjät alkoivat pitää maanviljelyn merkitystä toisarvoisena. Pian maataloustuotteiden tuotanto ja maastavienti vähenivät huomattavasti. Maatalous työllistää 70 prosenttia työvoimasta, mutta voimakkaan väestönkasvun seurauksena Nigerian on täytynyt viime vuosien aikana tuoda maataloustuotteita ulkomailta. Turvallisuustilanne, poliittinen epävakaus, sähköntuotannon heikkoudet, heikko infrastruktuuri, byrokratia ja kaikkialla rehottava korruptio ovat hidastaneet ulkomaisia sijoituksia maahan. Nigerian talous on kuitenkin ollut kasvussa viime vuosina. Kasvua ovat tuoneet  mm. IT-ala, telekommunikaatio, verkkokauppa, musiikkiteollisuus, elokuvatuotanto ja lentoliikenne – ja uudistettu tilastointikäytäntö. Valtion verotulot sen sijaan eivät ole kasvaneet. Maailmanpankin tilastojen mukaan vain neljällä maalla maailmassa on viimeisen 10 vuoden aikana ollut Nigeriaa pienemmät verotulot.

Lyhyesti

Nigeria

Pääkaupunki:

Abuja

Etniset ryhmät:

Hausat/fulanit 29 %, yorubat 21 %, igbot 18 %, idžot 10 %, kanurit 4 %, ibibiot 3,5 %, tivit 2,5 %

Kieli:

Englanti, hausa, yoruba, igbo, fulani

Uskonto:

Muslimit 50 %, kristityt 40 %, perinteiset uskonnot 10 %

Väkiluku:

183 523 432

BKT per asukas:

5 992 PPP$

Satelliittikuvat

Challawan pato

Nigerin delta-alueet

Tšadjärvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017