Kosovo

Maantiede

Kosovo on pieni Etelä-Euroopan maa. Se sijaitsee Serbian länsi- ja eteläpuolella. Luoteessa rajanaapurina on Montenegro, lounaassa Albania ja etelässä Pohjois-Makedonia. Kosovon keskellä on kaksi suurta pohjois- eteläsuuntaista jokilaaksoa. Maan suurimmat joet ovat Länsi-Kosovon Drini ja idempänä virtaava Ibar. Jokilaaksoja ympäröivät vuoret. Kosovon korkein huippu on Velika Rudoka (2660 m). Se on maan eteläosassa lähellä Pohjois-Makedonian rajaa.

Kosovossa on eteläeurooppalainen mannerilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Maan länsiosissa sataa enemmän kuin idässä. Vähäsateisin aika on kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Marraskuussa ilmat muuttuvat kylmiksi ja sateisiksi, talvella sataa lunta. Tasangolla kesät ovat helteisiä. Vuorilla on viileämpää.

Lähes 40 prosenttia Kosovon pinta-alasta on metsiä. Eniten on lehtimetsää, missä tunnuslajeja ovat tammet, pyökit ja pähkinäpensaat. Vuorten rinteillä on havumetsiä. Hakkuut ja tulipalot ovat verottaneet Kosovon metsämaita. Metsissä elää karhuja, susia, ilveksiä, villisikoja ja kauriita. Laiton metsästys on harventanut eläinkantoja. Kosovon halki virtaa useita jokia, mutta järviä on vähän. Joillakin alueilla on ehdotettu rakennettavaksi patoaltaita, jotta asutusten käytettävissä olisi riittävästi vettä.

Vuonna 2020 yli 60 prosenttia Kosovon energiasta saatiin hiilivoimaloista ja hieman alle 30 prosenttia saatiin öljystä. Kosovon hiilivoimalat käyttävät ruskohiiltä, jonka polttaminen likaa ilmaa. Isoimmissa kaupungeissa Pristinassa ja Prizrenissä liikenteen pakokaasut ja hiilivoimalat ovat aiheuttaneet vakavaa ilmansaastumista.

Historia

Kosovossa on asunut ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Pristinasta on löydetty kauniita punasavisia veistoksia, jotka on valmistettu yli 6000 vuotta sitten. 500- ja 600-luvulla alueelle tuli slaavilaisia kansoja. 1200- ja 1300-luvuilla Kosovo oli Serbian valtakunnan poliittinen, kulttuurillinen ja uskonnollinen keskus. Se oli serbialaisuuden sydänseutu. Turkkilaisten Osmanien/Ottomaanien armeija voitti serbit vuonna 1389 Kosovon tasangolla Pristinan lähellä käydyssä taistelussa. Kosovo ja sen jälkeen myös Serbia jäivät turkkilaisen vallan alaiseksi. Osmanivallan aikana Kosovoon muutti paljon islaminuskoisia albaaneja.

Serbia itsenäistyi 1800-luvulla, mutta Kosovo pysyi osmanien hallinnassa. 1900-luvun alussa Kosovo liitettiin Serbiaan. Serbiasta ja Kosovosta tuli osa Jugoslaviaa. Kosovo oli yksi Jugoslavian köyhimmistä osista. 1960- ja 1970-luvuilla Kosovo ja sen albaaniväestö saivat Jugoslavian sisällä enemmän oikeuksia itsehallintoon. Albaanien ja serbien väliset ristiriidat ovat kyteneet Kosovossa jatkuvasti. 1980-luvulla Kosovossa syntyi itsenäisyysliike, joka vaati maan irrottamista Serbiasta omaksi Jugoslavian osavaltiokseen. 1990-luvun alussa Jugoslavia hajosi. Slovenia, Kroatia ja Pohjois-Makedonia erosivat Jugoslaviasta vuonna 1991. Bosnia-Hertsegovina itsenäistyi vuonna 1992. Kosovo jäi Serbian maakunnaksi.

Vuonna 1996 Kosovon vapautusarmeija aloitti sodan Serbian hallintoa vastaan. Serbia lähetti Kosovoon armeijan joukkoja ja poliiseja. Lisäksi Kosovoon tuli epäsäännöllisiä serbialaisia aseryhmiä. Serbia yritti estää Kosovon itsenäistymisen julmalla väkivallalla. Miljoona Kosovon albaania pakeni maasta. Vuonna 1999 läntinen sotilasliitto Nato pommitti Serbian joukkoja. Serbialaiset asevoimat vetäytyivät Kosovosta ja YK otti vastuun Kosovon hallinnosta. Presidentti Martti Ahtisaari johti vuodesta 2006 alkaen YK:n turvallisuusneuvoston toimeksiannosta Serbian ja Kosovon välisiä neuvotteluja alueen tulevaisuudesta.

Vuonna 2007 Ahtisaari esitti suunnitelman Kosovon itsenäisyydestä. Suunnitelman mukaan itsenäistymisen tuli tapahtua kansainvälisessä valvonnassa. Kosovo olisi saanut valvotun itsenäisyyden ja oikeuden käyttää omaa lippua ja muita valtiollisia tunnusmerkkejä. Serbia ilmoitti hyväksyvänsä vain Kosovon rajoitetun itsehallinnon. Vuonna 2008 Kosovo julistautui itsenäiseksi. Vuonna 2018 Kosovo ilmoitti perustavansa oman armeijan. Noin sata maata, hieman yli puolet YK:n jäsenmaista, on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden. Suomi tunnusti Kosovon itsenäiseksi maaksi vuonna 2008.

Lisätietoja: Globalis / Konfliktit / Kosovo

Yhteiskunta ja politiikka

Kosovo on parlamentaarinen tasavalta. Parlamentissa on 120 jäsentä, jotka valitaan neljän vuoden välein. Parlamenttipaikoista 10 on varattu Kosovon serbiväestölle ja 10 muille kansallisille vähemmistöille. Parlamentti valitsee maan presidentin. Presidentin toimikausi on viisivuotinen. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin Vjosa Osmani. Vuoden 2021 parlamenttivaalien voittaja oli maltillinen vasemmistolainen ja korostetun kansallismielinen Vetevendosje-liike. Liike sai hieman yli puolet annetuista äänistä ja sen johtaja Albin Kurti valittiin pääministeriksi. Kosovon demokratia näyttää viime vuosien aikana vahvistuneen, mutta hallitukset eivät ole löytäneet hyvin toimivia keinoja edistääkseen maan taloudellista kehitystä.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kosovo on osittain vapaa maa. Vaalit järjestetään asianmukaisesti ja niitä pidetään rehellisinä ja luotettavina. Politiikassa ja hallinnossa on kuitenkin esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Julkishallinnon nimityksissä suositaan päättäjien lähipiirejä. Järjestäytynyt rikollisuus on ollut huolestuttavan yleistä. Kosovon politiikassa vallitsee jatkuva jännitys albaaniväestön ja serbivähemmistön välillä. Kosovon pohjoisosien kunnat ovat serbien hallinnassa ja niiden väestö tuntee kuuluvansa ennemminkin Serbiaan kuin Kosovoon. Albaanienemmistön kansallismieliset liikkeet katsovat, että Kosovo on jo parin sadan vuoden ajan ollut osa laajempaa Albaniaa. Nykyinen pääministeri Kurti on lausunut, että Kosovolla tulisi olla oikeus liittyä Albaniaan, jos tästä asiasta järjestetään kansanäänestys ja äänestäjien enemmistö on liittymisen kannalla.

Vuoden 2022 lopulla Serbia määräsi armeijansa taisteluvalmiuteen, koska suhteet Kosovon ja Serbian välillä olivat kiristyneet yhteenoton partaalle. Vuonna 2022 Kosovon pohjoisosan serbit pystyttivät tiesulkuja ja järjestivät mielenosoituksia. Aseistetut Kosovon serbit ampuivat kohti poliiseja. Kiista leimahti autojen rekisterikilvistä. Kosovon hallitus edellyttää, että kosovolaiset hankkivat autoihin maan omat rekisterikilvet. Vuonna 2022 noin 50 000 Kosovon serbiä ei suostunut vaihtamaan autojensa serbialaisia rekisterikilpiä kosovolaisiksi. Serbia ei tunnusta Kosovoa itsenäiseksi maaksi. Kosovossa toimii YK:n valtuuttama Naton johtama rauhanturvajoukko, jossa Suomikin on mukana. Vuoden 2023 alussa Suomi kasvatti osallistumistaan noin 70 sotilaaseen.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kosovon ylemmän keskitulotason maaksi. Vuonna 2020 koronalama supisti Kosovon taloutta 5 prosenttia, mutta vuonna 2021 talous elpyi ja kasvoi lähes 11 prosenttia. Vuonna 2022 talous kasvoi 3 prosenttia. 2010- ja 2020-luvuilla Kosovon talouden koko on lähes kaksinkertaistunut ja nykyisin talous on yli kymmenen kertaa suurempi kuin vuonna 1995. Silti Kosovon tulotaso on edelleen paljon alhaisempi kuin EU-maiden. Naisten osuus yrityselämässä on vähäinen. Työn ja yritysten tuottavuus on heikko. Kolmasosa kosovolaisista elää köyhyydessä. Yli neljäsosa työvoimasta on työttömänä. Vuonna 2019 puolet nuorista työnhakijoista oli ilman työtä.

Kosovon talous on hyvin riippuvainen ulkomailla asuvien kosovolaisten kotimaahan lähettämistä rahoista. Lähes viidesosa kansantuotteesta tulee näistä rahalähetyksistä. Vuonna 2021 ulkomailla työskentelevät kosovolaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 1,7 miljardia euroa.

Kosovon maatilat ovat pieniä. Perhetilojen keskikoko on 3 hehtaaria. Valtaosalla karjatiloista on vain 1-3 lehmää. Yhteensä Kosovon karjatiloilla on 250 000 lehmää, 180 000 lammasta ja 28 000 vuohta. Puolet viljelyalasta on vehnän tuotannossa. Yleisimmät hedelmät ovat omenat ja luumut. Vihannesten viljelijät kasvattavat pippureitakin. Kosovossa valmistetaan myös viiniä. Viime vuosien aikana Kosovon maatilojen tuottavuus on laskenut entisestään. Maatalouden asiantuntijat ovat suositelleet Kosovon viljelijöille erikoistumista ja tuotantotapojen nykyaikaistamista. Kosovossa olisi edellytyksiä kasvattaa hedelmiä, marjoja ja vihanneksia Euroopan markkinoille.

Kosovosta viedään ulkomaille rautaa, kuparia, sinkkiä, lyijyä, romumetalleja, muoveja, koneita ja laitteita sekä nahka- ja ruokatuotteita. Vuonna 2021 viennin kokonaisarvo oli hieman yli 3 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli yli 6 miljardia euroa. Kosovo on jäänyt vielä syrjään kansainvälisestä matkailusta. Vuonna 2018 maassa kävi alle 200 000 ulkomaalaista turistia. Suomalaisen matkanjärjestäjän mukaan Pristinassa ei koskaan voi tietää, mitä kulman takaa löytyy: viihtyisä kahvila vai ankeita betonirakennuksia. Moni matkailija on ällistynyt nähdessään kroatialaisen arkkitehdin Andrija Mutnjakovicin suunnitteleman Kosovon kansalliskirjaston. Kuvahaku: Pristina Library.