Taistelu kukkuloista
Israel on hallinnut Golanin ylänköä kuusikymmentä vuotta. Golanin ylänkö on osa Syyriaa. Ylänkö sijaitsee Israelin koillisrajalla. Israel valtasi Golanin Syyrialta vuonna 1967 kuuden päivän sodan loppuvaiheissa. Vallatun alueen itäpuolelle rajattiin YK:n valvoma puskurivyöhyke. Vuonna 2024 Syyrian kapinaliike kaatoi presidentti Bashar al-Assadin hallinnon. Syyrian joukot hylkäsivät asemansa Golanin raja-alueella. Israelin armeija otti puskurivyöhykkeenkin haltuunsa ja rakensi sinne puolustus- ja vartioasemiaan.
Israel on rakentanut omia siirtokuntiaan Golanin ylängölle. Vuodesta 1981 lähtien Israelin valtio on katsonut Golanin kuuluvan Israeliin. Golanilla on kolmekymmentä Israelin siirtokuntaa. Niissä asuu yhteensä noin kaksikymmentä tuhatta israelilaista siirtolaista. Golanilla elää myös samansuuruinen syyrialainen arabiväestö. Suurin osa Golanin arabiväestöstä on druuseja. Druusit ovat islaminuskosta eriytynyt uskonnollinen ryhmä. Druuseja elää Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa.
Vuonna 2019 Yhdysvallat tunnusti Golanin ylängön osaksi Israelia. YK on monta kertaa lausunut, että Golanin ylänkö kuuluu Syyrialle. Vuonna 2026 YK:n pääsihteeri Antonio Guterres toisti maailmanjärjestön kannan vieraillessaan Syyriassa. Guterres korosti, että Israelin on lopetettava Syyrian alueen loukkaukset. Myös Euroopan unioni katsoo Golanin kuuluvan Syyrialle. Israel on viime aikoina työntynyt syvemmälle Syyrian alueelle perustamalla vartioasemia, tarkastuspisteitä ja tiesulkuja Quneitran rajaseudun kyliin.
Kenelle Golan kuuluu
Israelin valtio syntyi vuonna 1948. Vuoden 1947 marraskuussa YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman Palestiinan jakamisesta. Palestiinaan perustettaisiin juutalaisvaltio ja arabivaltio. Näihin aikoihin Palestiinassa asui seitsemänsataa tuhatta juutalaista ja lähes puolitoista miljoonaa arabia. Palestiina oli Ison-Britannian hallinnassa. Lähi-Idän arabivaltiot eivät hyväksyneet Palestiinan jakoa eivätkä ne tunnustaneet Israelia. Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin armeijat hyökkäsivät Israelia vastaan. Sota päättyi Israelin voittoon vuonna 1949. Israel laajensi aluettaan. Puolet Palestiinan arabiväestöstä pakeni tai ajettiin pois kotialueiltaan.
Vuonna 1967 Egypti esti Israelin laivaliikenteen Punaisellamerellä. Egyptin armeija keskitti joukkojaan Siinain niemimaalle ja hääti YK:n rauhanturvaajat alueelta. Israel vastasi pommittamalla Egyptin lentotukikohtia. Huomattava osa Egyptin ilmavoimista tuhottiin Israelin iskuissa. Näin alkoi kuuden päivän sota. Israel oli sodassa Egyptiä, Jordaniaa ja Syyriaa vastaan. Israel valtasi Egyptiltä Siinain niemimaan ja palestiinalaisten Gazan kaistaleen. Jordania menetti Länsirannan alueen ja Itä-Jerusalemin. Syyria osallistui kuuden päivän sotaan tulittamalla Israelin pohjoisosia Golanin kukkuloiden tykistöasemista. Golan on Israelin koillisrajalla Gennesaretinjärven itä- ja pohjoispuolella. Kuuden päivän sodan lopulla Israel valtasi Golanin ylängön. Siitä asti alue on ollut Israelin hallussa.
Vuonna 1973 Syyria ja Egypti hyökkäsivät Israelia vastaan. Tämä sota kesti kolme viikkoa. Syyria yritti vallata Golanin takaisin itselleen, mutta ei onnistunut. Vuonna 1977 Egyptin presidentti Anwar Sadat vieraili Israelissa. Vierailu oli seuraus neuvotteluista, jotka kaksi vuotta myöhemmin johtivat rauhansopimukseen Israelin ja Egyptin välillä. Israel lupasi vetää joukkonsa Siinain niemimaalta ja Egypti suostui tunnustamaan Israelin valtion. Vuonna 2024 valtaan noussut Syyrian uusi hallitus on neuvotellut Israelin kanssa, jotta Israel vetäytyisi viimeksi valtaamiltaan Syyrian Quneitran alueilta. Syyrian presidentti Ahmed al-Sharaa sanoi vuonna 2026, että hän pyrkii solmimaan turvallisuussopimuksen, jonka pohjalta voitaisiin neuvotella pysyvä rauhansopimus Israelin ja Syyrian välillä.
Golanin ylängön puskurialueella israelilaisten ja syyrialaisten välissä toimii YK:n rauhanturvaosasto. Osaston tehtävänä on tilanteen tarkkaileminen ja aselevon ylläpitäminen. Golanilla on tuhat rauhanturvaajaa ja muutamia kymmeniä sotilastarkkailijoita. Golanilla on palvellut myös suomalaisia rauhanturvaajia ja suomalaiset upseerit ovat toimineet YK:n Golanin osaston johtajina. Vuonna 2026 YK:n Golanin osastossa oli sotilaita Nepalista, Uruguaysta, Intiasta, Fidziltä ja Kazakstanista.
Golanin merkitys
Golan on Israelille tärkeä paikka. Kahden tuhannen neliökilometrin kokoinen ylänkö on mahdollisessa sodassa hyvä hyökkäys- tai puolustusasema joko Israelin tai Syyrian suuntaan. Siksi Israel haluaa Golanin itselleen, eikä Syyrialle. Israel on käyttänyt Golania puskurivyöhykkeenä ja tarkkailutukikohtana Syyriaa vastaan. Syyria on ollut reitti Iranin tukemille ääri-islamistisille liikkeille, jotka ovat kuljettaneet aseita ja tehneet väkivaltaiskuja Israelissa. Syyria ei ole tunnustanut Israelin oikeutta olla olemassa. Siksi maat ovat vuosien ajan olleet päättymättömässä sotatilassa.
Israelin nyky-yhteiskunnassa näkyy jatkuva pyrkimys juutalaisvaltion alueen laajentamiseen. Israel haluaa liittää itseensä alueita, joiden se katsoo olevan osia historiallisesta Israelista. Siksi Israel rakentaa siirtokuntia Golanille ja Länsirannan palestiinalaisalueille. Golanin alueella on sijaintinsa vuoksi ensisijaisesti sotilaallinen ja turvallisuuspoliittinen merkitys. Golanilla on kuitenkin myös hyvää viljelymaata ja matkailun kohteita, jotka kiinnostavat israelilaisia yrittäjiä. Golanin rinteitä kastelevat sateet antavat vettä Jordanvirralle ja Gennesaretinjärveen. Virta ja järvi ovat Israelille arvokkaita vesilähteitä. Vuonna 2026 Israelin hallitus hyväksyi kolmensadan miljoonan euron rahoituksen Golanin siirtokuntien laajentamiseen. Israel on tehnyt selväksi, että se ei aio luopua Golanista. Israel luottaa sotilaalliseen ylivoimaansa ja Yhdysvaltojen tukeen eikä välitä kansainvälisestä oikeudesta.
Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit
Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:
Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: