Jordania

Maantiede

Jordania on Lähi-idän valtio Israelin ja palestiinalaisen Länsirannan itäpuolella. Pohjoisessa rajanaapurina on Syyria, idässä on Irak, etelässä Saudi-Arabia. Jordanian länsirajalla on Kuollutmeri, syvä suolainen hautavajoaman järvi. Kuolleellamerellä ei ole laskujokea. Lämmin ilma haihduttaa järvestä vettä. Järveen jäävä vesi on sakea suoloista. Kuolleenmeren pinta on neljäsataa metriä Välimeren pinnan tason alapuolella. Järvi on suosittu matkailukohde. Kuollutmeri saa vettä Jordanvirrasta. Kilpailu veden käytöstä on johtanut kiistoihin valuma-alueen valtioiden välillä.

Jordaniassa on kuiva ilmasto. Suurin osa maasta on aavikkoa. Vehrein seutu on luoteessa Jordanvirran liepeillä. Mäkien rinteillä kasvaa mäntyjä, tammia, tärpättipistaasia, oliivi- ja mansikkapuita. Alueella elää kettuja, kivinäätiä, villisikoja, saukkoja ja piikkisikoja. Länsi-Jordaniassa Kuolleenmeren eteläpuolella on Danan suojelualue. Siellä maisemaa poimuttavat karut, kiviset kukkulat. Jyrkänteet kohoavat ryhmyisinä seinäminä. Kasvillisuus on niukka: akasiapuita, tammia, katajaa ja välimerensypressejä. Danan eläimistöön kuuluvat aavikkoilvekset ja nubianvuohet.

Petra on nähtävyys. Etelä-Jordanian kuuluisa rauniokaupunki on kuivien vuorten ympäröimässä laaksossa. Kaupunkiin johtaa pitkä kapea sola, jonka reunoilla on vedenveistämiä kivimuodostelmia ja vanhoja kaiverruksia. Petran kallioihin on louhittu temppeleitä ja palatsimaisia hautakammioita. Ne ovat esiintyneet elokuvissakin. Vilkkaimpina vuosina Petraa ihailee yli miljoona matkailijaa. Kuvahakuvihje: Petra Jordania.

Historia

Jordaniassa on elänyt ihmisiä yli sata tuhatta vuotta sitten. Maasta on löydetty paljon kivikauden aikaisia veitsiä, kaapimia ja keihäänkärkiä. Pohjois-Jordanian aavikolla Dhuweilassa on kahdeksan tuhannen vuoden ikäisiä kivikaiverruksia, joissa on gaselleja ja antilooppeja. Tuohon aikaan lähellä nykyistä pääkaupunkia Ammania oli Ain Ghazalin kylä, missä asui kolme tuhatta ihmistä. Kyläläiset kasvattivat ohraa, herneitä, linssejä ja papuja. Heillä oli vuohia. He jättivät jälkeensä hienosti muotoiltuja kipsipatsaita ihmisistä, joilla oli ilmeikkäät kasvot. Silmissä on käytetty kaurikotilon kuoria. Patsaille on maalattu hiukset, tatuoinnit ja vaatteet. Jordanialaiset leipoivat leipää jo neljätoista tuhatta vuotta sitten.

Monet suurvallat ovat aikojen kuluessa hallinneet nykyisen Jordanian alueita: Assyria ja Babylonia, Egypti, Persia, Kreikka ja Rooma. Yli kaksi tuhatta vuotta sitten rakennettu Petra oli nabatealaisten valtakunnan pääkaupunki. Nabatealaiset valvoivat kauppareittejä, joiden kautta kuljetettiin mirhaa ja suitsukkeita. Islamin usko levisi Jordaniaan 600-luvulla. 1500-luvulla maasta tuli osa turkkilaista Osmanien/Ottomaanien valtakuntaa. Vuonna 1917, ensimmäisen maailmansodan aikana, Jordanian arabit taistelivat Ison-Britannian tukemina turkkilaisia vastaan. Sodan jälkeen Iso-Britannia hallitsi Jordaniaa 1940-luvulle asti. Vuonna 1946 Jordania itsenäistyi kuningaskunnaksi.

Jordania on osallistunut muiden arabivaltioiden rinnalla sotiin Israelia vastaan. Vuonna 1948 Israelin valtion perustamisen jälkeen alkaneessa sodassa Jordania otti haltuunsa Länsirannan alueen, jonka oli suunniteltu kuuluvan palestiinalaisille. Vuonna 1967 Israel valtasi Länsirannan Jordanialta. Vuonna 1988 Jordania luopui Länsirantaa koskevista vaatimuksistaan ja tunnusti alueen kuuluvan Palestiinan valtiolle. Vuonna 1994 Jordania allekirjoitti rauhansopimuksen Israelin kanssa.

2000-luvulla Jordanian tuotantoelämä uudistui. Ainoaan satamakaupunkiin Akabaan perustettiin tullivapaa kauppa- ja tuotantoalue. Akabasta on tullut ranta- ja sukellusturismin keskus. Matkailu on kasvanut Jordanian tärkeimmäksi elinkeinoksi. Koulutusjärjestelmää on parannettu. Tämä on luonut edellytyksiä tietotekniikkaan liittyvän yritystoiminnan kehitykselle. Lähimaiden sodat ja sisäiset levottomuudet ovat ajaneet pakolaisia Jordaniaan. YK:n tilaston mukaan Jordaniassa oli 700 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa vuonna 2024. Eniten pakolaisia tuli Syyriasta ja Irakista. Jordaniassa elää yli kaksi miljoonaa palestiinalaista, jotka joutuivat jättämään kotinsa Gazassa tai Länsirannalla.

Yhteiskunta ja politiikka

Jordania on kuningaskunta. Kuningas Abdullah toinen on hallinnut jo kaksikymmentä viisi vuotta. Sama kuningassuku on ollut vallassa Jordanian koko itsenäisyyden ajan. Neljä vuotta sitten kuningas Abdullah pidätytti velipuolensa prinssi Hamzahin ja kaksikymmentä muuta hovin jäsentä syytettyinä kapinan valmistelusta. Kuninkaan arvosteleminen viestimissä on kielletty. Yhteiskunnassa ja politiikassa kuninkaalla on suuri valta. Kuningas nimittää pääministerin, joka johtaa hallitusta. Kuningas nimittää myös kaikki senaattorit.

Jordaniassa on kaksikamarinen parlamentti. Parlamentin ylähuoneessa, senaatissa, on 69 senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 138 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Vähemmistökansallisuuksille on varattu kaksitoista edustajanpaikkaa. Naisille on erikseen varattu kahdeksantoista paikkaa. Vuonna 2024 kansanedustajien vaaliin osallistui yli kolmekymmentä puoluetta. Suurimmaksi ryhmäksi nousi Islamilainen rintama. Puolue sai 31 kansanedustajaa.

Jordanian poliittiset puolueet ovat heikkoja. Klaanit ja suvut ovat vahvempia yhteiskunnallisia verkostoja kuin puolueet. Kuningas ja hallitus pyrkivät estämään islamististen liikkeiden kasvun johtavaksi poliittiseksi vaikuttajaksi. Edustajainhuoneen säätämät lait eivät astu voimaan, jos kuningas ja senaatti eivät hyväksy niitä. Edustajainhuoneessa on suuri ryhmä puolueisiin sitoutumattomia kansanedustajia, joiden taustajoukkoja ovat klaanit, suvut ja alueelliset etniset ryhmät. Vuoden 2024 vaaleissa edustajainhuoneeseen valittiin yhteensä 27 naista.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Jordania on osittain vapaa maa. Valtion turvallisuuspalvelu tarkkailee ja painostaa poliittisia liikkeitä. Viranomaiset valvovat tiukasti myös yliopistoja ja sosiaalista mediaa. Vuonna 2024 poliisi pidätti yli tuhat ihmistä, jotka osoittivat kaduilla mieltään Palestiinan puolesta. Islamilaisen rintaman edeltäjä Muslimiveljeskunta kiellettiin ja hajotettiin kymmenen vuotta sitten.

Vuonna 2025 Jordanian poliisi vangitsi kuusitoista ihmistä syytettyinä räjähtävien rakettien, lennokkien ja pommien valmistamisesta. Viranomaisten mukaan ääri-islamistiset ryhmät houkuttelevat jordanialaisia Libanoniin saamaan ase- ja terrorismikoulutusta. Israelin ja Iranin välisen lyhyen sodan aikana Jordanian ilmapuolustus ampui alas useita iranilaisia ohjuksia, jotka lensivät Jordanian yli kohti Israelia.

Jordanian tulevaisuuden pahin uhka on kuivuus. Ilmaston lämpeneminen vähentää sateita. Jordanian vesivarat vähenevät samaan aikaan kun väestön määrä kasvaa nopeasti. Tärkeän Jordanvirran vesi hupenee huolestuttavasti. Pahimpina kuivuusvuosina vihannesviljelmät ja hedelmätarhat jäävät kastelematta ja sato korjaamatta. Vesipula voi aiheuttaa vakavia kiistoja vesilähteiden hallinnasta kilpailevien lähivaltioiden ja väestöryhmien välillä. Jordania käyttää nykyisin vettä paljon enemmän ja nopeammin kuin miten vesivarat ehtivät palautua. Jos näin jatketaan niin pohjavesivarat ehtyvät ja kaivot kuivuvat.

Talous ja kaupankäynti

Jordania on alemman keskitulotason maa. Viime vuosina Jordanian talous on kasvanut vuosittain noin kaksi ja puoli prosenttia. Viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana väestön määrä lähes kaksinkertaistui kuudesta miljoonasta asukkaasta yhteentoista miljoonaan. Virallisten tilastojen mukaan lähes neljäsosa jordanialaisista elää köyhyydessä. Viidesosa työikäisistä on työttömänä. Jordanian naisten osallistuminen työelämään on maailman alhaisimpia. Jordania pyrkii lisäämään kaivosteollisuutta. Maasta louhitaan fosfaatteja lannoitteiden raaka-aineiksi. Maaperässä on kultaa, kuparia ja litiumia. Litiumia tarvitaan akuissa, metalliseoksissa ja voiteluaineissa.

Kolme prosenttia Jordanian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 18 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 79 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Jordanin keski- ja pohjoisosissa viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, linssiä, kikhernettä ja tupakkaa. Jordanvirran varsilla kasvatetaan hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, vuohet ja siipikarja. Jordaniassa on sata tuhatta lehmää, kolme miljoonaa lammasta ja kahdeksansataa tuhatta vuohta. Valtaosa väestön kuluttamista ruokatarvikkeista tuodaan ulkomailta.

Jordaniassa käy vuosittain noin kuusi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailupalvelut työllistävät yli viisikymmentä tuhatta jordanialaista. Turismin tulot ovat noin seitsemän miljardia euroa vuodessa. Matkailijat ihailevat hiekka-aavikon maisemia ja Petran kalliorakennuksia. Punaisenmeren koralliriutat houkuttelevat sukeltajia. Kuolleenmeren suolavedessä voi kellua. Matkanjärjestäjä toteaa, että Jordaniassa hotellit ovat hulppeita ja rannat hyväkuntoisia.

Vuonna 2023 Jordanian tavaraviennin kokonaisarvo oli 13 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 25 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lannoitteet, vaatteet, kulta ja jalokivet, kalsiumfosfaatti, kaapelit, koneet ja laitteet, tupakka, vihannekset, vuohet, lampaat, liha ja juusto. Isoimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Intia, Saudi-Arabia, Kiina, Irak ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia ja Yhdysvallat. Ulkomailla työskentelevät jordanialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin kolme miljardia euroa.