Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Kabul
Etniset ryhmät: Paštut/pataanit/afgaanit, tadžikit, hazarat, uzbekit, aimakit, turkmeenit, baluchit
Kieli: Dari, paštu, uzbekki, turkmeeni, lisäksi useita vähemmistökieliä
Uskonto: Muslimit, yli 99 % väestöstä
Väkiluku: 40 754 385 (2022)
Valtiomuoto: Tasavalta / Talibanin väliaikaishallinto
Pinta-ala: 652 860 km²
Valuutta: Afgaani
BKT per asukas: 1 674 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 19. elokuuta

Maantiede

Afganistan on Keski-Aasiassa Iranin itäpuolella. Etelässä ja idässä naapurina on Pakistan. Pohjoisia rajanaapureita ovat Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan ja Kiina. Korkeat Hindukushvuoret ulottuvat satojen kilometrien pituisena kielekkeenä Keski-Afganistanista Pakistanin pohjoisosiin. Afganistanin korkein huippu on Noshaq (7485 m). Vuoriseudut ovat karuja, harvaan asuttuja. Valtaosa Afganistanista on kuivaa aavikkoa ja puoliaavikkoa. Talvet ovat kylmiä. Kesät ovat kuumia. Vuorten rinteillä ja ylängöillä on aikaisemmin kasvanut metsää, mutta suurin osa siitä on hakattu. Nykyisin metsiä on vain kaksi prosenttia maan pinta-alasta.

Karujen vuorten välissä ja Afganistanin pohjoisosassa lähellä Turkmenistanin rajaa on hedelmällisiä laaksoja ja tasankoja. Afganistanissa on useita suuria jokia, joiden lähteet ovat vuorten rinteillä. Talvella vuoristossa sataa paljon lunta. Vuorilla on satoja jääjärviä. Keväisin lumien sulaminen täyttää joet vedellä synnyttäen tulvia. Rajuja tulvia on enemmän kuin ennen. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää lumipeitteen ja jäätiköiden sulamista.

Kolme neljäsosaa Afganistanin asukkaista elää maaseudulla. Pitkäaikaiset kuivuudet ja välillä tuhotulvat haittaavat maataloutta ja horjuttavat ruokaturvaa. Vuonna 2022 tuhat afganistanilaista kuoli maanjäristyksessä. Ympäristönsuojelu on jäänyt vähälle huomiolle sotien ja mullistusten keskellä. Alkuperäisluonto on hävinnyt. Afganistanissa on ollut tiikereitä, leopardeja, lumileopardeja, susia, karhuja, ilveksiä, metsäkissoja ja villilampaita. Pitkään jatkunut laiton metsästys on vähentänyt eläinkantoja, eikä maassa ole riittävästi suojelualueita elonkirjon säilyttämiseksi.

Historia

Afganistanissa on elänyt ihmisiä yli 50 000 vuotta sitten. Kara Kamarin luolasta maan keskiosasta on löytynyt 34 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. 7000 vuotta sitten Afganistanissa eli paimentolaisia, ja varhaiset maanviljelijät rakensivat kyliä hedelmällisiin laaksoihin. 5000 vuotta sitten Helmandin jokilaaksossa Etelä-Afganistanissa oli kaupunkeja, joissa oli temppeleitä ja palatseja. Afganistanissa on tuhansien vuosien aikana elänyt paljon eri kansoja. Jotkut ovat aikanaan voimistuneet vahvoiksi valtioiksi, toiset ovat asuneet vuorten suojassa, rinteillä tai syrjäisissä laaksoissa, etäällä muista. Afganistania ovat hallinneet persialaiset, kreikkalaiset ja intialaiset. Afganistan on ollut tärkeä kauppareitti Kiinasta ja Intiasta Välimeren alueelle.

640-luvulla islaminuskoiset arabit alkoivat valloittaa Afganistania. Valloittajat taistelivat vuoristojen afgaaniheimoja vastaan. 1000-luvulla Itä-Afganistanin Ghaznin kaupunki oli suuren muslimivaltion hallinto- ja kauppakeskus. 1200-luvulla mongolit valtasivat Afganistanin. Mongolivalta jatkui 1400-luvulle asti. Sinä aikana Länsi-Afganistanin Heratista tuli laajan valtakunnan vauras pääkaupunki. 1500-luvulta alkaen Afganistan jakautui Iranin, Intian ja uzbekkien hallitsemiksi alueiksi. 1700-luvulla afgaanit nousivat kapinaan ja Etelä-Afganistaniin syntyi pataanien itsenäinen Kandaharin kuningaskunta. 1800-luvulla Venäjä ja Iso-Britannia kilpailivat Afganistanin hallinnasta. Ison-Britannian joukot kärsivät raskaita tappioita afgaaneja vastaan käydyissä sodissa. 1800-luvun lopussa Iso-Britannia ja Venäjä sopivat keskenään Afganistanin rajoista. Afganistan itsenäistyi vuonna 1919.

1920-luvulla ja 1940-luvulla Afganistanissa oli sisällissotia ja levottomuuksia. Syrjäseutujen heimot vastustivat sitkeästi Kabulin hallituksen pyrkimystä lujittaa keskusvaltaa ja toteuttaa uudistuksia maan nykyaikaistamiseksi. Naisten koulunkäynnin edistäminen ja huntupakon poistaminen herättivät vanhoillisen uskonnollisen väestön vihan ja synnyttivät aseellista vastarintaa. Valtakamppailu hallituksen sekä uskontoon ja perinteisiin sitoutuneiden paikallisten johtajien välillä on leimannut Afganistanin tapahtumia 1900- ja 2000-luvuilla. Afganistan ei ole ollut yhtenäinen kansallisvaltio. Maassa on paljon kotialueilleen juurtuneita väestöryhmiä ja paikallisia valtaverkostoja, jotka pitävät kiinni oikeudesta elää omilla ehdoillaan.

1900-luvulla Afganistan oli ensin emiirikunta ja sen jälkeen kuningaskunta. Vuonna 1973 entinen pääministeri Mohammad Daoud kaappasi vallan ja julisti maan tasavallaksi. Vuonna 1978 armeija nousi valtaan. Daoud ja hänen perheensä surmattiin. Sotilashallitus alkoi rakentaa kommunistista Afganistania. Islamin asemaa ryhdyttiin heikentämään. Näkyvinä merkkeinä tästä hallitus määräsi, että miesten oli ajettava partansa ja naisia kiellettiin käyttämästä huntuja. Hallitus pyysi Neuvostoliitosta apua maanteiden rakentamiseen, kaivosteollisuuden kehittämiseen ja armeijan vahvistamiseen. Vuonna 1979 eri puolilla maata syntyi hallituksen vastaisia kapinoita. Puolet Afganistanin armeijasta liittyi kapinallisiin. Neuvostoliitto lähetti Afganistaniin sata tuhatta sotilasta. Alkoi sota, joka kesti 1990-luvulle asti.

Neuvostoliittolaiset sotilaat ja heidän puolellaan taistelevat hallituksen joukot tappoivat yli miljoona ihmistä. Kuusi miljoonaa afganistanilaista pakeni Pakistaniin ja Iraniin. Neuvostoliiton armeija vetäytyi Afganistanista vuonna 1989. Kabulin hallitus kaatui vuonna 1992, mutta sota jatkui eri ryhmittymien välillä. 1990-luvun puolivälissä Pakistanin tukema ääri-islamistinen Taliban vahvistui voimakkaimmaksi aseelliseksi liikkeeksi. Vuonna 1996 Taliban valtasi Kabulin. Afganistaniin tuli ääri-islamistinen hallitus, joka jatkoi usean vuoden ajan sotaa maltillisempia ryhmiä ja eräillä alueilla valtaa käyttäviä paikallisia sotilasjohtajia vastaan. Talibanin tukena oli pakistanilaisia sotilaita, sekä iso joukko arabialaisia ulkomaalaistaistelijoita, joiden komentaja oli Al Qaida-järjestön johtaja Osama bin Laden.

Vuonna 2001 Yhdysvallat aloitti sodan Talibania vastaan. Sodan syynä oli Al Qaidan Yhdysvalloissa tekemä isku, missä itsemurhaterroristit lensivät kaappaamansa matkustajakoneet päin New Yorkin World Trade Centeriä ja USA:n puolustusministeriön rakennusta surmaten yli 3000 ihmistä. Iskun suunnitteli ja sitä johti Afganistanista Osama bin Laden. Yhdysvallat liittoutui Afganistanissa Talibania vastustavien ryhmien ja paikallisten sotilasjohtajien kanssa. Talibanin hallinto kukistui ja sen aseryhmät vetäytyivät takaisin tukialueilleen, osaksi myös Pakistanin puolelle. Vuonna 2002 Afganistanin presidentiksi tuli Hamid Karzai. YK:n turvallisuusneuvoston tuella perustettiin kansainvälinen sotilasosasto tukemaan Afganistanin hallitusta. Tässä sotilasosastossa oli mukana myös suomalaisia sotilaita. Kaksi suomalaista sotilasta kuoli ja 15 haavoittui Afganistanin kriisinhallintatehtävissä.

Taliban ei luopunut vastarinnasta. Yhdysvaltojen armeija tuki voimakkaasti Afganistanin hallituksen joukkoja, mutta eri puolilla maata kytevää ja leimahtelevaa kapinaa ei pystytty tukahduttamaan. Afganistaniin virtasi valtavia määriä kansainvälistä talous- ja sotilasapua. Maan talous ja väestön toimeentulo olivat avun varassa. Kavallukset ja muut väärinkäytökset olivat yleisiä. Huumekauppa oli tärkeä elinkeino monilla alueilla. Vuonna 2021 neljä viidesosaa maailman laittomasta oopiumista, heroiinin raaka-aineesta, tuli Afganistanista. Vuoden 2021 syksyllä Yhdysvallat veti joukkonsa Afganistanista. Afganistanin hallitus kaatui ja Taliban nousi uudelleen valtaan.

Lisätietoja: Globalis / Konfliktit / Aasia / Afganistan

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2014 Afganistanin valtionpäämiehen tehtävä siirtyi ensimmäisen kerran vaaleilla valitulta presidentiltä toiselle. Vuodesta 2002 lähtien presidenttinä toiminut Hamid Karzai jätti virkansa. Seuraajaksi valittiin Ashraf Ghani. Vuonna 2020 Yhdysvallat solmi rauhansopimuksen Talibanin kanssa. Afganistanin hallitusta ei kutsuttu mukaan neuvotteluihin eikä rauhansopimuksen osalliseksi. Sopimukseen sisältyi päätös Yhdysvaltojen ja Naton sotilaiden poistumisesta vuonna 2021.

Taliban jatkoi hyökkäyksiä Afganistanin hallitusta ja armeijaa vastaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Hallitus menetti otteensa maasta. Taliban valtasi Kabulin jo ennen kuin viimeiset Yhdysvaltojen ja Naton joukot olivat lähteneet. Afganistanin armeija romahti. Sotilaat karkasivat ja monet siirtyivät Talibanin puolelle. Presidentti Ghani pakeni Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin.

Talibanin valtaantulo on ollut iso isku Afganistanin naisille. Vallattuaan Kabulin Taliban lupasi sallia naisten työssäkäynnin ja opiskelun. Lupausta ei pidetty. Taliban on erottanut tuhansia valtion palveluksessa olleita naisia ja kieltänyt naisia tekemästä työtä kansalais- ja avustusjärjestöissä. Tämä on pysäyttänyt hätäapu- ja kehityshankkeita eri puolilla maata. Naiset eivät enää saa opiskella yliopistoissa. Tytöt saavat käydä koulua kuudenteen luokkaan asti.

Monet ammatit on nyt kielletty naisilta. Naiset eivät saa matkustaa eivätkä mennä sairaalaan tai terveysasemalle ilman miespuolista saattajaa. Naisten on käytettävä kasvohuntua ja koko kehon peittäviä vaatteita, kun he ovat julkisilla paikoilla. Naisilla ei ole oikeutta osallistua politiikkaan. Afganistanin entiset naiskansanedustajat ovat lähes kaikki jo paenneet maasta.

Afganistan on ääri-islamistien hallitsema uskontoperustainen valtio, missä suurin osa ihmisistä elää köyhyydessä ja puolet väestöstä tarvitsisi ulkomaista ruoka-apua saadakseen riittävät ateriat. Vuonna 2022 Afganistanissa oli neljä miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja hieman alle kolme miljoonaa afganistanilaista oli pakolaisina ulkomailla.

Shamsia Hassani on yksi Afganistanin pakolaisista. Hän on taiteilija, nainen ja ihmisoikeuksien puolustaja. Asuessaan Kabulissa Shamsia Hassani teki taiteensa kadulla, talojen seinille. Hänen oli oltava nopea välttääkseen vanhoillisten vihan. Hassan teki herkkiä, kauniita kuvia itsenäisistä, itsepäisistä, voimakkaista naisista. Taiteilijoiden, naisten ja ihmisoikeuksien puolustajien elämä on vaarallista. Siksi Shamsia Hassani lopulta jätti kotimaansa. Kuvahakuvihje: Shamsia Hassani.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Afganistanin matalan tulotason maaksi. Talibanin uusi nousu valtaan ravisteli Afganistanin taloutta. Vuonna 2021 Afganistanin talous supistui yli 20 prosenttia. Pankkijärjestelmä on ajautunut kriisiin maan sisäisen epäjärjestyksen ja kansainvälisten pakotteiden vuoksi. Ulkomaiset rahalaitokset suhtautuvat Afganistanin pankkeihin epäluuloisesti, sillä ne pelkäävät, että heikko valvonta Talibanin hallitsemassa maassa helpottaa rahanpesua, huumekauppaan liittyviä rahansiirtoja ja rahan lähettämistä Talibanin kanssa liittoutuneille terroristijärjestöille. Vuonna 2022 Afganistanin talous supistui edelleen. Maailmanpankin arvion mukaan talous on pienentynyt kolmanneksella vuosien 2021 ja 2022 aikana. Lähivuosille ennustetaan hidasta kasvua, jonka vauhti luultavasti jää väestönkasvua pienemmäksi.

Afganistanin yritykset koettavat sopeutua toimimaan Talibanin hallinnon oloissa. Vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan yli 70 prosenttia yrityksistä oli toiminnassa, mutta niiden tuotanto ja liikevaihto olivat pienempiä kuin ennen vallanvaihtoa. Afganistaniin aikaisemmin virrannut hyvin laaja ulkomainen talousapu on vähentynyt. Valtiolla on nyt suuria vaikeuksia pitää hallinto ja palvelut käynnissä, ja esimerkiksi huolehtia julkisten alojen työntekijöiden palkanmaksusta. Köyhyys on lisääntymässä. Eräät avustusjärjestöt totesivat vuoden 2023 alussa, että valtaosa afganistanilaisista on ajautumassa köyhyyteen. Vuonna 2020 Aasian kehityspankki arvioi, että 49 prosenttia Afganistanin asukkaista eli köyhyydessä. Kolme neljäsosaa köyhistä on luku- ja kirjoitustaidottomia. Lähes 20 miljoonan ihmisten ruokaturva on nyt uhanalainen. Kotitaloudet käyttävät 90 prosenttia tuloistaan ruokaostoihin. Elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien tuotteiden hinnat ovat kohonneet. Naisten pakottaminen työelämän ulkopuolelle alentaa tuottavuutta.

Vuonna 2019 43 prosenttia Afganistanin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19 prosenttia toimi teollisuuden tehtävissä ja 38 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2020 viennin arvo oli 1,8 miljardia dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 7 miljardia dollaria. Tärkein vientituote oli kulta. Sen osuus oli lähes kolmannes koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat rypäleet ja hedelmät, pähkinät, vihannekset, puuvilla, mausteet ja hiili. Keskeisiä vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Pakistan, Kiina, Saudi-Arabia, Turkki ja Jordania. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Pakistan, Intia, Kazakstan ja Yhdysvallat. Ankarat kuivuudet ja tuhoisat tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja maataloudelle. Afganistanin matkailuelinkeinon alkanut kasvu ja kehitys ovat katkenneet Talibanin valtaannousun vuoksi. Vuonna 2020 matkailutulojen arvioitiin olleen noin 75 miljoonaa dollaria. Afganistanissa nykyisin käyvien matkailijoiden määrästä ei ole luotettavia tilastoja. Vuonna 2020 Afganistanille annetun ulkomaisen avun kokonaisarvo oli yli 4 miljardia dollaria. Se on yli kaksi kertaa suurempi kuin maan viennin arvo. Tämä kertoo siitä, kuinka suuressa määrin Afganistanin talous on ulkomaisen rahoituksen varassa.

Tilastot

Maan Afganistan tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin