Kosovo

Maantiede

Kosovo on pieni Etelä-Euroopan maa Albanian ja Serbian välissä. Luoteinen rajanaapuri on Montenegro, etelässä on Pohjois-Makedonia. Kosovon keskellä on kaksi suurta pohjois- eteläsuuntaista jokilaaksoa. Suurimmat joet ovat Länsi-Kosovon Drini ja idempänä virtaava Ibar. Jokilaaksoja ympäröivät vuoret. Kosovon korkein huippu on Velika Rudoka (2660 m). Se on etelässä lähellä Pohjois-Makedonian rajaa.

Kosovossa on eteläeurooppalainen mannerilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Maan länsiosissa sataa enemmän kuin idässä. Vähäsateisin aika on kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Marraskuussa ilmat muuttuvat kylmiksi ja sateisiksi, talvella sataa lunta. Tasangolla kesät ovat helteisiä. Vuorilla on viileämpää.

Pääkaupunki Pristina on Kosovon itäosassa. Nykyisen kaupungin paikalla on ollut asutusta jo kivikaudella. Matkaoppaat kehuvat Pristinan kahviloita ja moittivat kaupunginkirjastoa maailman rumimmaksi rakennukseksi. Pristinassa on kaksisataa tuhatta asukasta. Puolet kosovolaisista asuu kaupungeissa.

Lähes puolet Kosovon maa-alasta on metsiä. Lehtimetsien puulajeja ovat tammet, pyökit ja pähkinäpensaat. Vuorten rinteillä on havumetsiä. Metsissä elää karhuja, susia, ilveksiä, villisikoja ja kauriita. Laiton metsästys on harventanut eläinkantoja. Kosovon halki virtaa useita jokia, mutta järviä on vähän. Asutusten vedentarpeita varten rakennetaan patoaltaita.

Yhdeksänkymmentä prosenttia Kosovon sähköstä tuotetaan hiilivoimaloissa. Hiilivoimalat käyttävät ruskohiiltä, jonka polttaminen likaa ilmaa. Kosovon isoimmissa kaupungeissa Pristinassa ja Prizrenissä hiilivoimalat ja autojen pakokaasut ovat aiheuttaneet vakavaa ilmansaastumista. Kosovon kaupunkeja on vaivannut vesipula. Vähäsateisina vuosina vesilähteet kuivuvat.

Historia

Drinijoen varren luolissa on asunut ihmisiä kymmenen tuhatta vuotta sitten. Kivikauden ihmisten taide näkyy luolaseinien kaiverruksissa ja piirroksissa. Pristinasta on löydetty kuusi tuhatta vuotta vanhoja punasavisia veistoksia. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Ensimmäiset viljelijät kasvattivat vehnää, ohraa, kauraa ja pellavaa.

500- ja 600-luvulla Kosovoon tuli slaavilaisia kansoja. 1200- ja 1300-luvuilla Kosovo oli Serbian valtakunnan poliittinen, kulttuurillinen ja uskonnollinen keskus. Se oli serbialaisuuden sydänseutu. Turkkilaiset Osmanit/Ottomaanit voittivat serbit vuonna 1389 Kosovon tasangolla Pristinan lähellä käydyssä taistelussa. Kosovo ja sen jälkeen myös Serbia jäivät turkkilaisen vallan alaiseksi. Kosovoon muutti paljon islaminuskoisia albaaneja.

Serbia itsenäistyi 1800-luvulla. Kosovo pysyi vielä osmanien vallassa. 1900-luvun alussa Kosovo liitettiin Serbiaan. Serbiasta ja Kosovosta tuli osa Jugoslaviaa. Kosovo oli yksi Jugoslavian köyhimmistä osista. 1960- ja 1970-luvuilla Kosovo ja sen albaaniväestö saivat Jugoslavian sisällä enemmän oikeuksia itsehallintoon.

Albaanien ja serbien väliset ristiriidat ovat kyteneet Kosovossa jatkuvasti. 1980-luvulla Kosovossa syntyi itsenäisyysliike, joka vaati maan irrottamista Serbiasta omaksi Jugoslavian osavaltiokseen. 1990-luvun alussa Jugoslavia hajosi. Slovenia, Kroatia ja Pohjois-Makedonia erosivat Jugoslaviasta vuonna 1991. Bosnia-Hertsegovina itsenäistyi vuonna 1992. Kosovo jäi Serbian maakunnaksi.

Vuonna 1996 Kosovon vapautusarmeija aloitti sodan Serbian hallintoa vastaan. Serbia lähetti Kosovoon armeijan joukkoja ja poliiseja. Lisäksi Kosovoon tuli epäsäännöllisiä serbialaisia aseryhmiä. Serbia yritti estää Kosovon itsenäistymisen julmalla väkivallalla. Miljoona Kosovon albaania pakeni maasta.

Vuonna 1999 läntinen sotilasliitto Nato pommitti Serbian joukkoja. Serbialaiset asevoimat vetäytyivät Kosovosta ja YK otti vastuun Kosovon hallinnosta. Presidentti Martti Ahtisaari johti vuodesta 2006 alkaen YK:n turvallisuusneuvoston toimeksiannosta Serbian ja Kosovon välisiä neuvotteluja alueen tulevaisuudesta.

Vuonna 2007 Ahtisaari esitti suunnitelman Kosovon itsenäisyydestä. Suunnitelman mukaan itsenäistymisen tuli tapahtua kansainvälisessä valvonnassa. Serbia ilmoitti hyväksyvänsä vain Kosovon rajoitetun itsehallinnon. Vuonna 2008 Kosovo julistautui itsenäiseksi. Vähän yli puolet YK:n jäsenmaista tunnustaa Kosovon itsenäisyyden. Suomi tunnusti Kosovon itsenäiseksi maaksi jo vuonna 2008.

Lisätietoja: Globalis / Konfliktit / Kosovo

Yhteiskunta ja politiikka

Kosovon parlamentti valitsee tasavallan presidentin viiden vuoden virkakaudelle. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin Vjosa Osmani. Presidentin asema on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2025 pääministeriksi nimitettiin edellistäkin hallitusta johtanut sosialidemokraatti Albin Kurti.

Kosovon parlamentissa on satakaksikymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2025 vaaleihin osallistui yli kaksikymmentä puoluetta. Vuoden aikana järjestettiin kahdet parlamenttivaalit. Helmikuun vaaleissa yksikään puolue ei saanut enemmistöä ja puolueiden erimielisyydet estivät hallituksen muodostamisen. Siksi joulukuussa järjestettiin uudet vaalit.

Joulukuussa vuonna 2025 järjestetyissä vaaleissa viisitoista puoluetta sai kansanedustajia. Vaalilaki varaa kymmenen kansanedustajapaikkaa Kosovon serbivähemmistölle, ja toiset kymmenen paikkaa muille kansallisille vähemmistöille. Joulukuun vaaleissa pääministeri Kurtin Vetevendosje-puolue sai 57 kansanedustajaa. Toiseksi tullut Demokraattinen puolue sai 22 edustajaa. Albin Kurti jatkoi pääministerinä neljän pienen puolueen tuella. Vuoden 2025 vaaleissa alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Joulukuussa valituista kansanedustajista neljäkymmentä on naisia.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kosovo on osittain vapaa maa. Vaalit järjestetään asianmukaisesti, ja niitä pidetään rehellisinä ja uskottavina. Julkishallinnossa ja politiikassa on ollut väärinkäytöksiä. Virkanimityksissä suositaan päättäjien läheisiä. Kosovossa on voimakkaita järjestäytyneen rikollisuuden verkostoja. Rikollisjärjestöt salakuljettavat rajojen yli huumeita, aseita ja savukkeita. Ne harjoittavat ihmiskauppaa ja rahanpesua.

Kosovon politiikassa vallitsee jatkuva jännitys albaaniväestön ja serbivähemmistön välillä. Maan pohjoisosien kunnat ovat serbienemmistöisiä ja niiden väestö tuntee kuuluvansa Serbiaan eikä Kosovoon. Serbia ei tunnusta Kosovoa itsenäiseksi valtioksi. Pohjois-Kosovon serbit ovat kieltäytyneet osallistumasta paikallisvaaleihin. Vuonna 2023 neljän kunnanjohtajan vaaleissa äänesti alle neljä prosenttia äänioikeutetuista.

Kosovon albaanienemmistön kansallismielisten liikkeiden mielestä Kosovo on osa laajempaa Albaniaa. Pääministeri Kurti on sanonut, että Kosovolla pitää olla oikeus liittyä Albaniaan, jos asiasta järjestetään kansanäänestys ja äänestävien enemmistö on liittymisen kannalla. Kosovossa toimii YK:n valtuuttama Naton johtama rauhanturvajoukko, jossa Suomikin on mukana. Vuonna 2026 Suomen osastossa on noin seitsemänkymmentä sotilasta.

Talous ja kaupankäynti

Kosovo on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina talous on kasvanut noin neljä prosenttia vuodessa. Kasvun odotetaan jatkuvan tällä vauhdilla myös vuonna 2026. Viisitoista prosenttia työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja kuusikymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Kymmenesosa työvoimasta, ja viidesosa nuorista aikuisista, on ilman työtä. Vajaa viidesosa kosovolaisista elää köyhyydessä. Neljän viime vuoden aikana satatuhatta kosovolaista on muuttanut muihin maihin etsimään parempaa toimeentuloa.

Kosovon viljelijät kasvattavat vehnää, maissia, vihanneksia, omenia, luumuja ja viinirypäleitä. Vihannesviljelijät kasvattavat pippureitakin. Maatilat ovat yleensä pieniä, parin kolmen hehtaarin suuruisia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, vuohet ja kanat. Kolme neljäsosaa karjatiloista on pieniä perhetiloja, joilla on alle viisi lehmää. Maatalouden asiantuntijat suosittelevat erikoistumista ja tuotantotapojen uudistamista. Kosovo voisi tuottaa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä Euroopan markkinoille.

Kosovon maaperässä on rautaa, sinkkiä, nikkeliä, kuparia, lyijyä, kobolttia, alumiinimalmia ja ruskohiiltä. Valtaosa Kosovon sähköstä tulee ruskohiiltä polttavista voimaloista. Kosovon teollisuus tekee autonosia, paperia, vaatteita, patjoja, mattoja ja kalusteita. Maassa valmistetaan myös viinejä, kivennäisvesiä ja anisviinaa, rakia.

Vuonna 2024 Kosovon tavaraviennin kokonaisarvo oli 900 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli seitsemän miljardia euroa. Vientituotteita olivat rauta ja nikkeli, muovit, patjat ja kalusteet, vaatteet, viini ja kivennäisvesi. Suurimpia vientimaita olivat Albania, Pohjois-Makedonia, Saksa, Sveitsi ja Serbia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Turkki, Saksa, Kiina, Albania, Italia ja Kreikka. Ulkomailla asuvat kosovolaiset lähettävät kotimaahan yhteensä puolitoista miljardia euroa vuodessa.

Kosovossa käy vuosittain neljäsataa tuhatta ulkomaalaista turistia. Matkailuelinkeino on kasvamassa. Ravintola- ja majoituspalvelut työllistävät kolmekymmentä tuhatta kosovolaista. Kosovossa on kauniita kyliä ja hienoja vanhoja luostareita. Mramorissa on karhujen lepokoti. Vuohenjuusto tuoksuu vihannestoreilla. Pristinassa ei tiedä löytyykö seuraavan kulman takaa viihtyisä kahvila vai ankeita betonitaloja. Turisti ällistyy nähdessään arkkitehti Mutnjakovicin suunnitteleman kansalliskirjaston. Katso itse: Pristina Library.