Filippiinit

Maantiede

Filippiinit on saarivaltio Kaakkois-Aasiassa Indonesian pohjoispuolella, Taiwanista etelään. Filippiineillä on seitsemän tuhatta saarta. Asuttuja saaria on kaksi tuhatta. Valtaosa filippiiniläisistä elää yhdellätoista isoimmalla saarella. Saarilla on hienoja hiekkarantoja. Meressä on koralliriuttoja. Suurilla saarilla on vuoria. Korkein huippu on Mindanaon saaren Apo (2954 m). Apo on yksi Filippiinien tulivuorista.

Filippiineillä on kolmesataa tulivuorta. Yli kaksikymmentä niistä on toimivia. Tulivuorten purkauksia esiintyy usein. Maanjäristyksiä on joka vuosi. Vuonna 2025 Luzonin saaren Taalin tulivuoren purkaus ravisteli maata. Negrosin saarella Kanlaonin tulivuori puhkui neljä kilometriä korkeita tuhkapilviä. Vuoden 2025 syksyllä kaksi rajua maanjäristystä aiheutti suuria vahinkoja Filippiinien keski- ja eteläosissa. Järistyksissä kuoli kahdeksankymmentä ihmistä.

Filippiineillä on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu kesäkuusta lokakuuhun. Alueen yli kulkee parikymmentä kovaa myrskyä vuodessa. Neljä vuotta sitten pyörremyrsky Odette aiheutti miljardin euron vahingot. Vuonna 2025 rajumyrsky Uwan pakotti yli miljoona filippiiniläistä jättämään kotinsa. Rankkasateet saivat joet tulvimaan. Vuorilla oli liejuvyöryjä ja sortumia.

Filippiineillä on monimuotoinen luonto. Sata vuotta sitten kaksi kolmasosaa saarten maa-alasta oli metsän peitossa. Nyt metsiä on alle neljäsosa maasta. Puerto Princesan kansallispuisto on kapealla Palawanin saarella. Siellä kasvaa rehevää lehtimetsää: aasiansaitanpuita, rantamerbauta ja suoria korkeita siipipuita. Metsissä viihtyvät makakiapinat, partasiat, karhunäädät, sarvinokat ja nokkakaijat. Kansallispuiston alla virtaa maanalainen joki, joka laskee mereen. Kuvahakuvihje: Puerto Princesa caves.

Apon riutta Mindoron saaren lähellä on Filippiinien suurin koralliriuttojen kokonaisuus. Atollit ympäröivät kahta laguunia. Pinnalla on kolme saarta, joista suurimmalla on hiekkarantoja ja mangrovemetsää. Korallien liepeillä parveilevat lehtikalat, värikkäät murisijat, perho- ja keisarikalat ja korallia nakertavat papukaijakalat. Meressä ui delfiinejä, rauskuja, haita ja kilpikonnia. Liikapyynti ja räjähteillä kalastaminen ovat verottaneet Filippiinien kalakantoja.

Merenpinnan kohoaminen uhkaa Filippiinien upeita rantoja. Muovijäte likaa kaupunkeja ja merta. Filippiinit tuottaa joka vuosi kolme miljoonaa tonnia jätemuovia. Viidesosa muovijätteestä päätyy mereen. Kuusikymmentä prosenttia Filippiinien sähköstä tuotetaan kivihiilellä. Autojen pakokaasut ja hiilivoimalat pilaavat ilmaa isoissa kaupungeissa. Pääkaupungissa Manilassa on viisitoista miljoonaa asukasta. Puolet filippiiniläisistä elää kaupungeissa.

Historia

Filippiinien saarilla on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Luzonin saaren Kalingasta on löytynyt puoli miljoonaa vuotta sitten eläneiden sarvikuonojen luita, joissa on kiviterien leikkausviiltoja. Callaon luolasta on kaivettu esiin kuusikymmentä tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita. Angonon kalliosuojassa on viisi tuhatta vuotta sitten taiteiltuja kaiverruksia. Niissä on ihmisiä, liskoja ja sammakoita.

Filippiinien varhaisasukkaiden arvellaan tulleen pohjoisesta Taiwanin saarelta. Muita muuttoaaltoja on tullut Thaimaasta ja Vietnamista Malakan niemimaan ja Borneon kautta. Neljä tuhatta vuotta sitten Luzonin saarella tehtiin kauniita jade-esineitä Taiwanilta kuljetetusta raaka-aineesta. Jadekoruja vietiin Filippiineiltä Vietnamiin, Thaimaahan, Malesiaan ja Indonesiaan.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Filippiinien saarten väkiluku kasvoi tuntuvasti. Rannikon kalastajakylistä tuli kauppasatamia. Syntyi ruhtinaskuntia ja valtioita. Merikauppa kannusti punomaan laajempia yhteistyöverkostoja. Se viritti myös kilpailua ja valtataisteluja. Tuhat vuotta sitten Filippiinien saarten kauppayhteydet ulottuivat Japaniin ja Kiinaan.

1500-luvulla Espanja alisti Filippiinit siirtomaakseen. 1800-luvulla syntyi kansallinen liike, joka alkoi vaatia Filippiinien itsenäisyyttä. 1890-luvulla itsenäisyysliike käynnisti sodan Espanjan siirtomaavaltaa vastaan. Vuonna 1898 Yhdysvaltojen ja Espanjan välisen sodan aikana Filippiinien kapinalliset julistivat maan itsenäiseksi. Samana vuonna Espanja joutui luovuttamaan Filippiinit Yhdysvalloille.

Yhdysvallat kukisti Filippiinien itsenäisyyskapinan ja hallitsi maata toiseen maailmansotaan asti. Filippiinien itsenäisyysliikkeen ja Yhdysvaltojen armeijan välisissä taisteluissa kuoli tuhansia ihmisiä. Satoja tuhansia menehtyi nälkään ja tauteihin. Vuonna 1942 Japani valtasi Filippiinit. Tuhannet filippiiniläiset osallistuivat sissisotaan japanilaisia vastaan. Sota päättyi Japanin antautumiseen vuonna 1945. Filippiineistä tuli itsenäinen valtio vuonna 1946.

Itsenäisyyden alkuvuosina maaseudulla levisi sitkeä kapinaliike, joka sai voimaa köyhien tyytymättömyydestä. Kapina päättyi vuonna 1954. Vuonna 1965 Ferdinand Marcos valittiin Filippiinien presidentiksi. Hän hallitsi maata vuoteen 1986 asti. Marcosin hallinto rahoitti maaseudun kehitysohjelmia ja suuria rakennushankkeita ulkomaisin lainoin. Marcos vahvisti armeijaa. Hän keskitti valtaa itselleen ja hankki tukijoita yritysmaailmasta luoden rahan- ja hyödyntavoittelun verkostoja, jotka ruokkivat korruption kasvua.

Vuonna 1972 Marcos julisti voimaan sotalain, joka tukahdutti sananvapauden. Marcos sai itsevaltiaan oikeudet. Hänen hallintonsa aikana järjestettiin vaaleja, mutta ne olivat vilpillisiä ja heikosti uskottavia. Marcos vangitsi poliittisia vastustajiaan. Filippiinit oli diktatuuri. 1980-luvun alussa sotalaki kumottiin, mutta Marcos jatkoi yksinvaltiaana eivätkä oppositiopuolueet enää osallistuneet vaaleihin. Velkataakan kasvu vei Filippiinien talouden syvään lamaan. 1980-luvun puolivälissä puolet väestöstä eli köyhyydessä. Vuonna 1983 opposition johtaja Benigno Aquino murhattiin.

Vuonna 1986 presidentinvaaleissa olivat vastakkain Ferdinand Marcos ja murhatun oppositiojohtajan leski Corazon Aquino. Virallinen ääntenlaskenta antoi voiton Marcosille, mutta filippiiniläiset epäilivät vaalipetosta. Vaaleja tarkkailleet järjestöt totesivat Aquinon saaneen enemmän ääniä kuin Marcos. Tästä syntyi kansanliike Marcosia vastaan. Armeijan joukkoja liittyi kansanliikkeeseen. Marcos pakeni Havaijille. Corazon Aquinosta tuli Filippiinien presidentti.

2000-luvulla yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmasto on ollut epävakaa. Poliittinen väkivalta, terroristiryhmät ja huumerikollisuus ovat ravistelleet Filippiinejä. Vuonna 2016 presidentti Rodrigo Duterte julisti sodan huumekauppaa vastaan. Hän sanoi, että sekä huumeiden myyjät että käyttäjät olisi tapettava. Duterten valtakaudella Filippiineillä oli laittomia teloituksia. Teloitettujen joukossa oli huumeiden myyjiä, rikollisiksi epäiltyjä ja katulapsia.

Vuonna 2022 Filippiinien presidentiksi valittiin Ferdinand Marcosin poika Bongbong Marcos ja varapresidentiksi tuli Rodrigo Duterten tytär Sara Duterte. Varapresidentti Duterte toimi myös Bongbong Marcosin hallituksen opetusministerinä. Vuonna 2024 Sara Duterte erosi hallituksesta. Sen jälkeen hän on saanut syytteitä valtion varojen väärinkäytöstä. Vuonna 2025 entinen presidentti Rodrigo Duterte vangittiin. Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi hänestä pidätysmääräyksen. Rodrigo Duterte joutuu oikeuden eteen presidenttiaikansa ihmisoikeusloukkauksista.

Yhteiskunta ja politiikka

Filippiinien presidentti valitaan yleisillä vaaleilla kuuden vuoden virkakaudelle. Presidentti ei voi enää asettua uudelleen ehdokkaaksi. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2022 presidentiksi valittiin Bongbong Marcos. Vuonna 2025 Filippiinien senaatti syytti Marcosin hallintoa vakavista väärinkäytöksistä. Päättäjille läheisille yrityksille on annettu satoja miljoonia euroja rakennus- ja tulvantorjuntatöihin, jotka on toteutettu puutteellisesti tai joita ei ole tehty. Rakennusyritykset ovat maksaneet poliitikoille lahjuksia ja vaalirahoitusta.

Filippiineillä on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 24 senaattoria. Senaattorien virkakausi on kuusivuotinen. Joka kolmas vuosi valitaan puolet senaatin jäsenistä. Parlamentin alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 317 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2025 vaaleihin osallistui 155 puoluetta. Kahdeksankymmentä puoluetta sai kansanedustajia. Puolueiden edustajien lisäksi edustajainhuoneeseen valittiin yksitoista puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Kahdeksankymmentäkolme prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 89 on naisia.

Vuonna 2025 edustajainhuoneen suurimmaksi ryhmäksi nousi vanhoillinen kansallismielinen Lakas-puolue. Puolue sai 103 kansanedustajaa. Lakas oli vaaliliitossa neljän muun presidentti Marcosia kannattavan puolueen kanssa. Vaaliliitto sai yhteensä 215 kansanedustajaa. Lakas-puolueen johtaja Martin Romualdez on presidentti Marcosin serkku. Vuonna 2025 myrskyjen rankkasateet aiheuttivat Filippiineillä tuhoisia tulvia. Pääkaupungissa Manilassakin julistettiin hätätila. Tulvissa kuoli kolmekymmentä ihmistä. Filippiiniläiset syyttivät presidentti Marcosia siitä, että hallitus ei ollut tehnyt tarpeeksi tulvien torjumiseksi. Vuoden 2025 keväällä tehdyissä mielipidemittauksissa vain kolmasosa filippiiniläisistä oli tyytyväinen Marcosin hallituksen toimintaan.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Filippiinit on osittain vapaa maa. Vanhoilliset puolueet syyttävät kansalaisjärjestöjä ja muita arvostelijoita kommunisteiksi. Vastustajia uhataan väkivallalla. Ihmisoikeusjärjestöjen ja maaseutuliikkeen jäseniä, toimittajia ja asianajajia on pahoinpidelty ja surmattu. Vuonna 2021 filippiiniläinen tutkiva toimittaja Maria Ressa sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä venäläisen Dmitri Muratovin kanssa. Ressa ja Muratov palkittiin sananvapauden puolustamisesta. Filippiinien viranomaiset pyrkivät vaientamaan Maria Ressan syyttämällä häntä veropetoksista ja kunnianloukkauksista. Vuonna 2023 oikeus vapautti Ressan veropetoksia koskevista syytteistä. Hän asuu nykyisin Yhdysvalloissa.

Talous ja kaupankäynti

Filippiinit on alemman keskitulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Filippiinien taloutta lähes kymmenen prosenttia. Seuraavina vuosina talous elpyi. Vuonna 2024 talous kasvoi kuusi prosenttia. Maailmanpankki arvioi talouden kasvavan viisi prosenttia vuonna 2025. Virallisten tilastojen mukaan viisitoista prosenttia filippiiniläisistä elää köyhyydessä. Vuonna 2025 tehdyissä mielipidemittauksissa puolet saarelaisista piti itseään köyhinä.

Kaksikymmentäkaksi prosenttia Filippiinien työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, kahdeksantoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja kuusikymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Eniten työllistäviä palvelualoja olivat kauppa, matkailu, kiinteistöala ja yrityspalvelut. Teollisuuden yritykset työllistävät neljä miljoonaa filippiiniläistä. Filippiineillä valmistetaan elektroniikkaa, autonosia, vaatteita ja ruokatuotteita. Luovan talouden merkitys on kasvanut. Filippiineillä on elokuva-, musiikki- ja pelituotantoa. Muotiviikot tekevät tunnetuksi filippiiniläistä vaatesuunnittelua.

Filippiinien viljelijät kasvattavat riisiä, sokeriruokoa, maissia, kookospähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat siat, naudat ja kanat. Kalastus ja kalankasvatus ovat tärkeitä elinkeinoja ja ruoanlähteitä. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät kaksi miljoonaa filippiiniläistä. Merikalastajat pyytävät tonnikaloja, meriahvenia, sardiineja, maitokalaa, mustekaloja ja katkarapuja. Filippiineillä on paljon luonnonvaroja. Mindanaon ja Luzonin saarten maaperässä on sinkkiä, kuparia, kultaa, rautaa, lyijyä ja kromia. Cebun saarella ja Etelä-Kiinan meren Spratlysaarilla on öljy- ja kaasukenttiä.

Vuonna 2023 Filippiinien tavaraviennin kokonaisarvo oli 90 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 140 miljardia euroa. Mikropiirien osuus oli neljäsosa koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat tietokoneet ja muut sähkölaitteet, kulta, kupari, nikkeli, autonosat, vaatteet, banaanit, kookosöljy, hedelmät ja kala. Tärkeimpiä vientimaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Saksa ja Etelä-Korea. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Etelä-Korea, Indonesia, Yhdysvallat ja Japani. Ulkomailla asuvat filippiiniläiset lähettävät kotimaahan yhteensä lähes 40 miljardia euroa vuodessa.

Filippiineillä käy vuosittain seitsemän miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Eniten turisteja tulee Etelä-Koreasta, Yhdysvalloista ja Japanista. Matkailuelinkeino työllistää kuusi miljoonaa filippiiniläistä. Ulkomaalaisten turistien tuomat tulot ovat kymmenen miljardia euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät ylistävät upeita hiekkarantoja, koralliriuttoja ja surffilaineita. Viganin vanhan kaupungin rakennukset kertovat espanjalaisten ajasta. Banauen riisirinteet näyttävät jättipuutarhurin portailta. Oslobissa ja Donsolissa turistit ihailevat meressä uivia valashaita. Moalboalissa sukeltajat hämmästelevät isoja tiheinä kieppuvia sardiiniparvia.