Kanada

Viimeksi päivitetty: 05.05.2025

Yhdysvaltojen pohjoinen naapuri on vakaa ja vauras maa. Kanadassa on monipuolinen teollisuus ja rikkaat luonnonvarat. Kansallisurheilulajit ovat jääkiekko ja haavipallo. Suurin osa kanadalaisista elää maan eteläosissa alle kahdensadan kilometrin päässä rajasta. Sisämaassa on valtavia harvaan asuttuja korpia ja tuhansia järviä. Churchillissa jääkarhut vaeltavat pikkukaupungin kaduilla. Donald Trump tahtoo liittää Kanadan Yhdysvaltojen osavaltioksi. Ranskankielisessä Quebecissa asukkaiden itsenäistymishalut ovat laimentuneet kiivaimmista vuosista.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Ottawa
Etniset ryhmät:	Enemmistö väestöstä on eurooppalaistaustaisia, lisäksi siirtolaisia kaikkialta maailmasta, alkuperäisväestön osuus on viisi prosenttia asukkaista
Kieli:	Englanti ja ranska (viralliset kielet)
Uskonto:	Katolilaiset 30%, protestanttikristityt 23%, muslimit 5%, hindut 2%, sikhit 2%, juutalaiset 1%, buddhalaiset 1%, muut ja uskonnottomat 35%
Väkiluku:	39 742 430 (2024)
Valtiomuoto:	Liittovaltio, parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia (Iso-Britannian hallitsija on muodollinen valtionpäämies)
Pinta-ala:	9 984 670 Km²
Valuutta:	Kanadan dollari
BKT per asukas:	58 400 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	1. heinäkuuta

Maantiede

Kanada on Amerikan pohjoisimmassa osassa. Laaja maa ulottuu Tyyneltä mereltä Atlantille. Ainoa rajanaapuri on Yhdysvallat. Etelässä Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä on 6400 kilometrin pituinen raja. Luoteessa Alaskan ja Kanadan välillä rajaa on 2500 kilometriä. Idässä Newfoundlandin etelärannikon edustalla on Ranskalle kuuluva saariryhmä Saint-Pierre ja Miquelon. Maailman pohjoisin vakituisesti asuttu paikka on Nunavutin Alert, Kanadan Ellesmerensaarella.

Läntisintä Kanadaa halkovat Rannikkovuoret ja Kalliovuoret. Korkein vuori, lumihuippuinen Mount Logan (5950 m), on lähellä Alaskan rajaa. Idässä Appalakkien vanha ja kulunut vuoristo ulottuu Ontarioon, Quebeciin ja New Brunswickiin asti. Pohjoisessa pitkälle sisämaahan työntyvää isoa Hudsoninlahtea ympäröi Kanadan kilpi. Se on karukivialue, missä peruskallion päällä on ohut kerros pehmeää maa-ainesta. Kanadan kilvellä on runsaita malmiesiintymiä. Kanadan keskiosissa on laaja hieman kumpuileva aroalue, preeria. Sen musta multa antaa hyviä viljasatoja.

Viidesosa Kanadan pinta-alasta on järviä ja kosteikkoja. Maassa on satoja tuhansia järviä. Superior-, Huron-, Erie- ja Ontariojärvi ovat lähellä itärannikkoa Yhdysvaltojen rajalla. Niagaran kuuluisat putoukset ovat Eriejärven ja Ontariojärven välissä. Kanadan mahtavia järviä ovat myös pohjoisen Iso Karhujärvi ja Iso Orjajärvi sekä Manitoban Winnipegjärvi. Kaikki kolme ovat yli kahdenkymmenen tuhannen neliökilometrin suuruisia. Ilmasto vaihtelee paljon lähes Euroopan kokoisen maan eri osissa. Pohjois-Kanadassa ilmasto on kesällä viileä ja talvella erittäin kylmä. Etelämpänä sisämaan tasankoalueilla kesät ovat selvästi lämpimämpiä. Itärannikon suurten järvien liepeillä on sisämaata kosteampi ja leudompi ilmasto. Runsaimmat sateet saadaan Atlantin ja Tyynen meren rannikoilla.

Aulavikin suojelualue on pohjoisimmassa Kanadassa. Ilmasto on kylmä ja tuulinen. Kasvillisuus on niukka kuin tunturipaljakalla. Vaivaispaju on ainoa puulaji. Alueella elää myskihärkiä, karibuja, naaleja, napajäniksiä, sopuleita, kiirunoita, tunturihaukkoja ja tunturipöllöjä. Rannoilla on hylkeitä ja jääkarhuja. Pukaskwan kansallispuistossa Superiorjärven lähellä on tuuheita metsiä. Siellä kasvaa mustakuusta, valkokuusta, amerikanhaapaa, paperikoivua, kanadantuijaa ja banksinmäntyä. Metsissä tavataan hirviä, mustakarhuja, susia ja ilveksiä. Noin 40% Kanadan maapinta-alasta on metsiä.

Lähes 60% Kanadan energiasta tuotetaan vesivoimalla. Kanada vie ulkomaille öljyä, kaasua ja hiiltä. Kaksi kolmasosaa raakaöljystä saadaan Albertan öljyhiekasta. Öljyhiekka on osittain hajonnutta raakaöljyä, joka on sitoutunut hiekanjyviin. Kun öljyä erotellaan hiekasta, syntyy sekä myrkyllisiä jätevesiä että kiinteää jätettä. Kanadan kaivosten rikastushiekka-altaiden vuodot ovat lianneet vesistöjä. Voimakkaasti lisääntyneen lohenkasvatuksen pelätään saastuttavan merivesiä.

Historia

Kanadan varhaisasukkaiden arvellaan tulleen Aasiasta Beringinsalmen yli kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten. Tuhansien vuosien kuluessa alkuperäisväestö levittäytyi kaikkialle Amerikan mantereelle. Alaskan eteläisimmästä kärjestä läheltä Kanadan rajaa on löydetty yli kymmenen tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita ja kivityökaluja. Kanadan pohjoisosiin asettuivat inuittikansat. Inuitit harjoittavat kalastusta, valaanpyyntiä ja metsästystä. Etelä-Kanadan Ontariosta on löydetty yli tuhat vuotta vanhojen saviruukkujen kappaleita.

Saint Lawrence-joen varrella jo 1000-luvulla asuneet irokeesit kasvattivat maissia, papuja ja kesäkurpitsoja. He asuivat pitkiksi taloiksi kutsutuissa puisissa rakennuksissa paaluvarustusten ympäröimissä kylissä. Kanadassa asui monia alkuperäiskansoja. Nykyisin Kanadan alkuperäiskansat jakautuvat kolmeen ryhmään. Isoimpaan niistä, Ensimmäisiin kansoihin, kuuluu kuusisataa eri väestöryhmää, noin miljoona ihmistä. Toisen ryhmän muodostavat inuitit, hieman yli 70 000 ihmistä. Kolmas ryhmä, metisit, koostuu cree-, ojibway-, algonquin-, saulteaux- ja menominee-heimojen sekä eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisistä. Tähän ryhmään kuuluu kolmesataa tuhatta ihmistä.

1000-luvulla viikingit perustivat asutuksia Newfoundlandin rannikolle. 1400-luvun lopussa ja 1500-luvulla Kanadaan tuli brittiläisiä, ranskalaisia ja portugalilaisia löytöretkeilijöitä. 1600-luvun alussa Ranska rakensi siirtokunnan. Ranskalaiset harjoittivat turkiskauppaa. Quebecista tuli Ranskan alusmaa. Ranskalaiset kävivät useita sotia alkuperäiskansoja vastaan. 1700-luvulla Iso-Britannia alkoi valloittaa Ranskan alueita. Vuonna 1759 brittiläiset joukot valtasivat Quebecin ja Montrealin. Neljä vuotta myöhemmin Ranska luovutti kanadalaiset alueensa Ison-Britannian siirtomaaksi. Näin syntynyt Kanada koostui kahdesta eurooppalaisten asuttamasta alueesta. Läntinen Ylä-Kanada oli englanninkielinen ja protestanttinen. Itäinen Ala-Kanada oli ranskankielinen ja katolilainen. 1810-luvulla Yhdysvallat yritti liittää Kanadan osaksi liittovaltiota, mutta valtausyritys ei onnistunut.

Kanadan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1867. Silloin maa oli brittiläinen itsehallintoalue. 1880-luvun ja 1920-luvun välisenä aikana Kanadaan muutti lähes viisi miljoonaa eurooppalaista siirtolaista. Vuonna 1931 Iso-Britannia julisti virallisesti, että sen parlamentilla ei enää ollut valtaa Kanadassa. Vuonna 1965 Kanada otti käyttöön nykyisen vaahteranlehtilippunsa. Vuonna 1982 astui voimaan uusi perustuslaki, jossa vahvistetaan Kanadan täysi itsenäisyys. Perustuslakiin kuuluvat myös kansalaisten oikeuksien ja vapauksien julistus sekä alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustaminen.

Ekologinen jalanjälki

4,4

maapalloa maassa Kanada

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Kanada keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 4,4 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Kanada on liittovaltio. Kanadaan kuuluu kymmenen osavaltiota ja kolme maakuntaa, territoriota. Osavaltioilla on laaja itsehallinto. Maakuntien hallinto on liittovaltion alainen. Kanadassa on vakaa demokratia ja toimiva kansalaisyhteiskunta, paljon järjestöjä ja eri asioita ajavia liikkeitä. Kanadan muodollinen valtionpäämies on Ison-Britannian kuningas. Hallitusta johtaa pääministeri.

Liittovaltion parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 338 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Vaaleja voidaan aikaistaa, jos hallitus menettää kansanedustajien enemmistön tuen, tai jos pääministeri pyytää vaalien järjestämistä. Ylähuoneessa, senaatissa, on 105 senaattoria. Heidät nimittää Ison-Britannian kuninkaan edustajana toimiva kenraalikuvernööri Kanadan pääministerin esityksestä.

Liberaalipuolueen Justin Trudeau toimi Kanadan pääministerinä lähes kymmenen vuotta. Hän erosi pääministerin tehtävästä maaliskuussa vuonna 2025. Hänen tilalleen nimitettiin Mark Carney. Huhtikuussa vuonna 2025 järjestettiin liittovaltion vaalit. Vaaleihin osallistui seitsemäntoista puoluetta, joista viisi sai kansanedustajia. Liberaalipuolue sai 169 edustajaa ja sen suurin kilpailija Konservatiivipuolue sai 143 edustajaa. Liberaalipuolueen johtaja Carney jatkaa pääministerinä. Vuonna 2025 valituista kansanedustajista 104 on naisia.

Vuoden 2025 alussa konservatiivinen puolue oli mielipidemittauksissa vaalien voittajasuosikki. Sitten Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump alkoi toistuvasti vaatia, että Kanadan pitäisi liittyä Yhdysvaltojen osavaltioksi. Yhdysvallat asetti korkeita tuontitulleja, joiden arvellaan aiheuttavan Kanadalle tuntuvaa taloudellista vahinkoa. Tämä nostatti Kanadassa kansallismielisen tunteen ja äänestäjät kaipasivat vakaan rauhallista ja pätevää pääministeriä, joka kykenisi yhdistämään maan. Entinen keskuspankin johtaja Mark Carney nousi esiin tällaisena ehdokkaana. Paljon ääniä siirtyi pienemmiltä puolueilta Carneylle ja liberaaleille.

Kanadan politiikan pitkäaikaisia kipupisteitä ovat olleet Quebecin itsenäisyyspyrkimykset sekä alkuperäisväestön syrjintä ja sorto. Ranskankielisessä Quebecin osavaltiossa on järjestetty kansanäänestyksiä, joissa on kysytty, tulisiko Quebecin itsenäistyä Kanadasta. Vuoden 1995 kansanäänestyksessä vähän alle puolet quebecilaisista kannatti itsenäisyyttä. Vuoden 2025 alussa tehdyssä mielipidemittauksessa 29% kyselyyn osallistuneista quebecilaisista oli itsenäistymisen kannalla. Kahdeksan ja puolen miljoonan asukkaan Quebec on pinta-alaltaan Kanadan suurin osavaltio.

Kanadan hallitus on asettanut selvitysryhmiä tutkimaan alkuperäisväestöön kohdistunutta syrjintää ja sortoa. Kymmenen vuotta sitten raporttinsa esittänyt totuus- ja sovintotoimikunta sekä alkuperäisväestöön kuuluneista kadonneista ja surmatuista tytöistä ja naisista tehty selvitys ovat molemmat syyttäneet Kanadan valtiota alkuperäisväestön järjestelmällisestä sorrosta, joka kaikkiaan saavutti joukkotuhonnan mittasuhteet. 1800-luvulta alkaen alkuperäisväestön lapsia sijoitettiin pakollisiin asuntolakouluihin. Viimeinen asuntolakoulu suljettiin vasta vuonna 1997. Kaikkiaan niissä opiskeli yli sata tuhatta lasta. Lapsilta kiellettiin oman kielen puhuminen. Muutama vuosi sitten Brittiläisestä Kolumbiasta ja Saskatchewanista löytyi satoja merkitsemättömiä hautoja entisten asuntolakoulujen läheltä. Tutkijoiden mukaan Kanadan asuntolakouluissa kuoli ainakin neljä tuhatta lasta.

Norval Morrisseau syntyi Sand Pointin reservaatissa. Hänet lähetettiin kuusivuotiaana katoliseen asuntolakouluun. Kahden vuoden kuluttua hän sai palata kotiin. Norvalin isovanhemmat johdattivat hänet anishnaabe-kansojen kulttuurin pariin. Aikuisena Norvalista tuli taiteilija. Hänen maalauksensa näyttävät kalat, karhut ja tarinahahmot upein värein. Ajaton muotokieli ei vanhene. Kuvahakuvihje: Norval Morrisseau art.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Kanada

Kanada on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 15 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Kanada on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta viisi prosenttia. Seuraavana vuonna talous elpyi entiselle tasolleen. Kolmen viime vuoden aikana Kanadan talous on kasvanut hitaasti. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit uhkaavat pysäyttää kasvun. Valtaosa Kanadan teollisuustuotannosta viedään Yhdysvaltoihin. Autojen, koneiden ja laitteiden osia, sekä raaka-ainejalosteita, valmistetaan Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa, ja niitä viedään tehtaasta toiseen maiden rajojen yli. Tuontitullit rikkovat tällaiset kansainväliset toimitusketjut. Kanadan, Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä on ollut vapaakauppasopimus.

Neljä viidesosaa Kanadan työvoimasta on töissä palvelualoilla. Vähän yli sadasosa työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta ja vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä. Kanadan viljelijät kasvattavat vehnää, kauraa, maissia, ruista, rapsia, soijaa, omenia ja vihanneksia. Kanadassa on 12 miljoonaa lehmää, 14 miljoonaa sikaa ja miljoona lammasta. Kalastus ja kalanjalostus tarjoavat työn 300 000 ihmiselle. Kanadassa on 370 miljoonaa hehtaaria metsää. Puuteollisuus on pitkään ollut voimakas elinkeino. Kanadan monipuolinen teollisuus valmistaa myös autoja, koneita ja laitteita, lentokoneita, lääkkeitä ja paperia. Maaperässä on öljyä ja kaasua, kultaa, kuparia, hopeaa, rautaa, uraania, sinkkiä, nikkeliä, asbestia, hiiltä, lyijyä ja titaania.

Vuonna 2023 Kanadan tavaraviennin kokonaisarvo oli 480 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 445 miljardia euroa. Öljyn ja kaasun vienti tuotti neljäsosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat autot, ajoneuvojen osat, koneet ja laitteet, kulta, hiili, muovit, paperi, alumiini, lannoitteet, rauta, kupari, sähkö, puutavara, liha ja vehnä. Yli 70% viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Muita vientimaita olivat Kiina, Iso-Britannia, Japani, Meksiko ja Brasilia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Meksiko, Saksa ja Japani.

Vuonna 2024 Kanadassa kävi 20 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Valtaosa turisteista tulee Yhdysvalloista. Niagaran putouksia ihailee joka vuosi noin kaksitoista miljoonaa ihmistä. Valaiden katselijat tulevat Nova Scotian Fundynlahdelle. Churchillissa jääkarhut kävelevät pikkukaupungin kaduilla. Matkatoimistot ylistävät Kanadan luontoa ja isoja vilkkaita kaupunkeja. Montrealin kahviloihin ja ravintoloihin järjestetään ruokaretkiä. Torontossa on kuuluisa jääkiekkomuseo. Quebecin 1700-luvulla rakennettu vanha kaupunki avaa näkymiä Kanadan historiaan.

Tilastot

Maan Kanada tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin