Ruotsi

Maantiede

Ruotsi on Pohjois-Euroopassa Norjan ja Suomen välissä. Idässä ja etelässä Ruotsilla on yhteensä tuhat kilometriä Itämeren ja Pohjanlahden rannikkoa. Etelässä Ruotsin ja Tanskan välissä on vain kapea Juutinrauman salmi. Juutinrauma yhdistää Pohjanmeren pohjukan, Kattegatin, Itämereen. Ruotsin pääkaupunki Tukholma on rakennettu neljälletoista saarelle paikkaan, missä Mälarjärven laskujoet, Norrström ja Slussen, ja Itämeren lahti Saltsjön kohtaavat. Rannikon edustalla on laaja saaristo, johon kuuluu tuhansia saaria ja luotoja. Itämeren eteläosassa Ruotsilla on kaksi isoa saarta: Gotlanti ja Öölanti.

Tukholmassa on puolitoista miljoonaa asukasta. Tukholma sai kaupunkioikeudet jo 1200-luvun puolivälissä. Etelä-Ruotsin Göteborg on ollut tärkeä satamakaupunki, Ruotsin ainoa valtamerisatama. Göteborgissa asuu kuusisataa tuhatta ihmistä. Malmö on Juutinrauman rannalla Kööpenhaminaa vastapäätä. Kolmensadan tuhannen asukkaan Malmö on vilkas kauppakaupunki. Yhdeksänkymmentä prosenttia ruotsalaisista asuu kaupungeissa.

Länsi-Ruotsissa Norjan rajan liepeillä on kukkuloita ja vuoria. Korkein vuori on kaksihuippuinen Kebnekaisen tunturi Kiirunassa Ruotsin Lapissa. Kebnekaisen huiput kohoavat hieman yli kaksi tuhatta metriä merenpinnan yläpuolelle. Ruotsin eteläosissa ja lounaisrannikolla talvet ovat leutoja ja kesät ovat lämpimiä. Pohjoisessa talvella on kovia pakkasia. Lounais-Ruotsin rannikkoseuduilla sataa enemmän kuin muualla maassa. Keski- ja Pohjois-Ruotsissa sademäärät ovat samanlaisia kuin Suomessa.

Kaksi kolmasosaa Ruotsin maa-alasta on metsiä. Keski- ja Pohjois-Ruotsissa kasvaa enimmäkseen havumetsiä: kuusta ja mäntyä. Etelässä on reheviä monilajisia lehtimetsiä. Dalbyn Söderskogin kansallispuistossa on tammea, jalavaa, saarnea, pyökkejä, vaahteraa, lehmusta ja koivuja. Ruotsin metsissä elää hirviä, kauriita, karhuja, ilveksiä, villisikoja, ahmoja ja susia. Viisitoista prosenttia Ruotsin maa-alasta on luonnonsuojelualueita.

Neljäkymmentä prosenttia Ruotsin sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Ydinvoimalat tuottavat lähes kolmekymmentä prosenttia sähköstä. Viidesosa sähköstä saadaan tuulivoimaloista ja kaksi prosenttia tuotetaan aurinkovoimalla. Kahdeksan prosenttia sähköstä tulee haketta ja muita biopolttoaineita polttavista lämpövoimaloista.

Historia

Ihmisasutus levisi Ruotsiin jääkauden jälkeen. Jää vetäytyi Etelä-Ruotsista neljätoista tuhatta vuotta sitten. Jäätikön reuna-alueilla oli niukka kasvillisuus, samanlainen kuin nykyisin pohjoisen tuntureilla. Etelä-Ruotsin ensimmäiset asukkaat metsästivät hirviä ja peuroja. He olivat hylkeenpyytäjiä ja kalastajia. Österödin läheltä Göteborgin pohjoispuolelta on löytynyt kymmenen tuhatta vuotta vanha naisen luuranko. Perintöaineksen tutkijat arvelevat, että Österödin nainen on ollut tummaihoinen ja ruskeasilmäinen. Hänellä on ollut mustat hiukset.

Yhdeksän tuhatta vuotta sitten jää vetäytyi jo melkein koko Ruotsista. Jään väistyessä ihmisasutus eteni pohjoiseen, ensin rannikkoa seuraten ja sen jälkeen sisämaahan. Iso osa nykyisestä Ruotsista oli pitkään veden alla. Metsämaiden puusto kasvoi ajan kuluessa ja eläimistö runsastui. Maanviljely ja karjanhoito aloitettiin Etelä-Ruotsissa kuusi tuhatta vuotta sitten. Viljelijät kasvattivat ohraa, ruista, varhaisia vehnälajeja, herneitä ja papuja. Heillä oli lehmiä, sikoja, vuohia ja lampaita. Ruotsiin on ilmeisesti tullut asukkaita kahdelta suunnalta: etelästä Keski-Euroopasta sekä pohjoisesta Norjan rannikkoa pitkin.

800-luvulla alkoi viikinkien aika. Ruotsalaiset viikingit liikkuivat Itämeren alueella. He tekivät ryöstöretkiä, kävivät kauppaa ja perustivat siirtokuntia. Viikinkien idäntiet ulottuivat Ukrainan ja Venäjän isoja jokia Dnepriä ja Volgaa pitkin Mustallemerelle ja Kaspianmerelle asti. Birka nykyisen Tukholman lähellä oli Ruotsin viikinkien keskeinen kauppakaupunki.

1100-luvulla eteläisin osa nykyisestä Ruotsista oli Tanskan hallussa. Silloiseen ruotsalaiseen valtakuntaan kuului kaksi Keski-Ruotsin aluetta: Sveanmaa ja Götanmaa. Sveanmaan pohjoispuolella elivät saamelaiset sekä suomalaisperäiset kveenit. Birger Maununpojasta eli Birger-jaarlista tuli Ruotsin hallitsija vuonna 1250. Hänen aikanaan perustettiin Tukholma. 1200-luvulla Ruotsi valloitti Suomen. Iso osa nykyistä Suomea oli tosin harvaan asuttua eräseutua, jonne minkään valtakunnan hallinto ei ulottunut pitkään aikaan.

Vuonna 1523 Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi. Hänen johdollaan Ruotsi irtautui Kalmarin unionin nimellä tunnetusta Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtioliitosta, mitä Tanska hallitsi. Norja jäi osaksi Tanska-Norjaa. Kustaa Vaasan kruunajaispäivä on Ruotsin kansallispäivä. Vuonna 2023 Ruotsi juhli 500-vuotispäiviään itsenäisenä kuningaskuntana. 1600-luvulla Ruotsi oli vahva sotilasmahti. Ruotsi osallistui Pohjois-Saksan protestanttisten ruhtinaiden liittolaisena kolmikymmenvuotiseen sotaan, joka alkoi Saksan sisäisenä uskonriitana, mutta levisi yleiseurooppalaiseksi suursodaksi.

Vuonna 1658 siihen saakka Tanskalle kuulunut Skåne liitettiin Ruotsiin. Vuonna 1814 Tanska luovutti Norjan Ruotsille. Vuosina 1808 ja 1809 käydyssä Suomen sodassa Venäjä valtasi Suomen. Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta. Norja itsenäistyi Ruotsista vuonna 1905. 1850-luvulta alkaen Ruotsi teollistui. Kaivostoiminta ja sahateollisuus vauhdittivat muutosta maatalousmaasta teollisuusvaltioksi. Rautateitä rakennettiin. Maahan syntyi tekstiilitehtaita ja uutta terästeollisuutta. Ulkomaille vietiin rautaa, sahatavaraa ja elintarvikkeita.

1800-luvun puolivälissä vain kymmenesosa ruotsalaisista asui kaupungeissa. Vuonna 1960 lähes kolme neljäsosaa väestöstä oli kaupunkilaisia. Ruotsi onnistui pysymään puolueettomana, ja rauhassa, ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Euroopan jälleenrakennus ja valtava tavarakysyntä toisen maailmansodan jälkeen edistivät Ruotsin kauppaa ja talouskasvua.

Ruotsi hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1946. Vuonna 1953 ruotsalainen Dag Hammarskjöld valittiin YK:n pääsihteeriksi. Vuonna 1961 pääsihteeri Hammarskjöld sai surmansa, kun häntä kuljettanut lentokone syöksyi maahan Pohjois-Rhodesiassa, nykyisessä Sambiassa. Hammarskjöld oli matkalla neuvottelemaan tulitauosta Kongon kapinallisten ja YK:n joukkojen välillä. Vuonna 1995 Ruotsi liittyi Euroopan unioniin. Vuonna 2024 Ruotsista tuli läntisen sotilasliiton Naton jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Ruotsi on kuningaskunta. Kaarle kuudestoista Kustaa on ollut kuningas vuodesta 1973 lähtien. Hän on Ruotsin pitkäaikaisin hallitsija. Kuninkaan asema on muodollinen. Varsinaista poliittista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2022 pääministeriksi nimitettiin Ulf Kristersson. Hän on aikaisemmin ollut sosiaalivakuutusministeri.

Ruotsin valtiopäivillä on 349 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2022 vaaleihin osallistui lähes yhdeksänkymmentä puoluetta tai ehdokasryhmää. Kahdeksan puoluetta sai kansanedustajia. Valituista kansanedustajista 187 on miehiä ja 162 on naisia. Hallituksessa ollut sosiaalidemokraattinen puolue säilyi isoimpana ryhmänä 107 kansanedustajalla. Edustajien määrä ei riittänyt hallituksen muodostamiseen.

Vaalien jälkeen Maltillinen kokoomuspuolue muodosti hallituksen yhdessä kristillisdemokraattien ja liberaalipuolueen kanssa. Pääministeri Kristersson on Maltillisen kokoomuksen johtaja. Hallituksen kolmella puolueella on yhteensä satakolme kansanedustajaa. Hallitusta tukee sen ulkopuolelta maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraattien puolue, jolla on 73 kansanedustajaa. Vuoden 2022 vaaleissa Ruotsidemokraatit nousi valtiopäivien toiseksi isoimmaksi puolueeksi.

Hallituspuolueet ja Ruotsidemokraatit sopivat, että hallituskauden keskeisiä asioita ovat talouskasvun edistäminen, terveydenhoidon ja koulutuksen parantaminen, jengirikollisuuden vähentäminen ja maahanmuuttajien tiiviimpi sopeuttaminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Vuoden 2026 alussa tehdyissä mielipidemittauksissa yli kolmasosa äänestäjistä kannatti sosiaalidemokraatteja. Neljäsosa kannatti Ruotsidemokraatteja. Maltillisen kokoomuksen takana oli vain seitsemäntoista prosenttia äänestäjistä. Seuraavat vaalit järjestetään syyskuussa vuonna 2026.

Sata vuotta sitten miljoona ruotsalaista muutti Amerikkaan etsimään parempaa toimeentuloa. Nyt suhtautuminen Ruotsiin tuleviin ulkomaalaisiin herättää kiivasta keskustelua. Yli satatuhatta Ruotsin nykyistä asukasta on syntynyt Suomessa. Seitsemälläsadalla tuhannella ruotsalaisella on suomalaiset sukujuuret. Viidesosa Ruotsin nykyasukkaista on syntynyt ulkomailla.

Pohjois-Ruotsissa Kiirunan kaupungin keskustaa on siirretty kolme kilometriä, jotta se ei suistuisi kaivoskuoppaan. Kiiruna perustettiin aikoinaan rautakaivoksen viereen. Louhinta on aiheuttanut sortumia. Kaksikymmentä vuotta sitten kiirunalaisille kerrottiin, että kaupungin täytyy väistyä kaivoksen tieltä. Uusi keskusta valmistui vuonna 2022. Kirkko ja useita muita rakennuksia kuljetettiin paikasta toiseen kärsivällisen hitaasti raskaiden ajoneuvojen leveillä perävaunuilla. Kuvahakuvihje: Kiruna flytt. Muutto jatkuu vuoteen 2035 asti.

Talous ja kaupankäynti

Ruotsi on korkean tulotason maa. Viime vuosina talouskasvu on ollut hidasta. Vuonna 2025 tuotantoelämän investoinnit ja kulutuskysynnän lisääntyminen piristivät taloutta. Ruotsin talous kasvoi kaksi prosenttia vuoden aikana. Kasvun odotetaan jatkuvan vähintään tällä vauhdilla lähivuosinakin. Vuoden 2026 alussa lähes yhdeksän prosenttia Ruotsin työvoimasta oli työttömänä. Viidesosa nuorista aikuisista oli ilman työtä.

Kaksi prosenttia Ruotsin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, seitsemäntoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli neljä viidesosaa työskentelee palvelualoilla. Kuntien tai valtion palveluksessa on yhteensä lähes kaksi miljoonaa työntekijää. Ruotsin teollisuus tekee autoja, lentokoneita, puhelimia, kalusteita, koneita, lääkkeitä, terästä ja paperia. Teollisuus on monipuolinen ja kilpailukykyinen. Ruotsin maaperässä on rautaa, kultaa, kuparia, lyijyä, hopeaa ja sinkkiä. Ruotsi on Euroopan unionin isoin raudantuottaja. Euroopan suurin rautakaivos on Kiirunassa.

Vuonna 2024 Ruotsin tavaraviennin kokonaisarvo oli 180 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 170 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot, lääkkeet, puhelimet, koneet, öljy, rauta ja teräs, kupari, paperi, sahatavara, kalusteet, kala ja sähkö. Suurimpia vientimaita olivat Norja, Saksa, Yhdysvallat, Tanska ja Suomi. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Alankomaat, Norja, Tanska ja Suomi. Ruotsin talouskasvu on hyvin riippuvainen viennistä. Kilpailukykyä parannetaan edistämällä innovaatioita ja teknologiakehitystä.

Ruotsissa käy vuosittain kahdeksan miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat vähän alle kymmenen miljardia euroa vuodessa. Tukholma on kaunis kaupunki. Kuuluisin nähtävyys on Vasa-laivan museo. Nähtävänä on iso hieno 1600-luvun purjelaiva, joka upposi ensimmäisellä matkallaan ja nostettiin merestä kuusikymmentä vuotta sitten. Göteborgiin kutsuu Liseberg: Pohjoismaiden suurin huvipuisto. Gotlannin saarella turisti viihtyy Visbyn vanhassa viehättävässä kaupungissa. Malmön lähellä on viikinkien kylä.