Albania

Maantiede

Albania on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla, Välimeren rannalla. Pohjoisessa rajanaapurina on Montenegro, idässä ovat Pohjois-Makedonia ja Kosovo, etelässä on Kreikka. Välimeren rannikolla on alavaa, tasaista, viljavaa maata. Sisämaassa on kukkuloiden ympäröimiä jokilaaksoja ja ylänköjä. Albanian pohjoisosassa ja itärajalla on vuoria. Korkein huippu Korab (2764 m) on Pohjois-Makedonian rajalla.

Rannikkoalueella on välimerenilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat leutoja. Sisämaan vuorten ja ylänköjen ilmasto on viileämpi. Sateet ovat runsaita kaikkialla maassa. Ylänköjen rinteillä sataa enemmän kuin rannikolla. Korkeilla vuorilla sademäärät ovat pienempiä. Talvi ja kevät ovat vuoden sateisimpia aikoja.

Pääkaupunki Tirana on kukkuloiden ympäröimällä ja jokien halkomalla tasangolla parinkymmenen kilometrin päässä Välimeren rannasta. Tiranassa ja sen lähialueella asuu noin kahdeksansataa tuhatta ihmistä. Kaksi kolmasosaa albanialaisista elää kaupungeissa. Nykyisen Tiranan paikalla on ollut asutusta yli kahden tuhannen vuoden ajan.

Shebenikin kansallispuisto on Albanian itäosan vuorilla. Rinteillä on kuusi- ja mäntymetsiä, pyökkejä, koivua, tammea ja vaahteraa. Metsissä elää karhuja, isokauriita ja ilveksiä. Butrintin suojelualue on Albanian eteläkärjessä Välimeren rannalla Korfun saaren lähellä. Butrintin rannoilla on kosteikkoja, jokia ja sisälahtia. Rauhalliset rannat ovat tarjonneet elintilan uhanalaisille munkkihylkeille. Meressä ui delfiinejä. Viidesosa Albanian pinta-alasta on luonnonsuojelualueita.

Albanian kaupunkien ilmaa pilaavat liikenteen pakokaasut, rakennuspöly ja teollisuuden päästöt. Kolme neljäsosaa Tiranan jätteistä viedään lajittelematta kaatopaikalle. Kaatopaikka kasvaa. Albanian joet ovat likaantuneet jätevesistä ja roskasta. Neljäkymmentä prosenttia kulutettavasta energiasta saadaan öljystä. Hiilen ja kaasun yhteisosuus on yli kymmenen prosenttia. Kolmasosa kulutettavasta energiasta saadaan vesivoimaloista. Melkein kaikki Albanian sähkö tuotetaan vesivoimalla.

Historia

Etelä-Albanian Kryegjaten laaksosta on löydetty neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Konispolin luolasta on kaivettu esiin kivityökaluja, joita asujat käyttivät yli kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Seitsemän tuhatta vuotta sitten jokivarsien kyläläisillä oli lehmiä, lampaita, sikoja ja vuohia. Kolme tuhatta vuotta sitten Albaniassa eli illyrialaisia heimoja. Kreikkalaiset perustivat siirtokuntia rannikolle. Keski-Albaniassa eli turkinsukuisia kansoja. Kaksituhatta kaksisataa vuotta sitten Rooma valloitti Albanian.

300-luvun lopussa Rooman valtakunta hajosi kahtia. Albania jäi osaksi Itä-Roomaa, Bysanttia. 1100-luvulla nykyisen Albanian alueelle syntyi Albanian ruhtinaskunta. Venetsia valtasi rannikolta satamatukikohtia. 1400-luvulla Albania joutui turkkilaisen Osmanien/Ottomaanien valtakunnan alaiseksi. Albania oli osa turkkilaista valtakuntaa vuoteen 1912 asti. Vuoden 1913 alussa Kreikan, Serbian, Bulgarian, Montenegron ja Turkin välisessä Balkanin sodan rauhansopimuksessa Albania tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi.

Toisen maailmansodan alkuvaiheissa vuonna 1939 Italia valtasi Albanian. Vuonna 1943 miehittäjiksi tulivat saksalaiset. Albaniassa syntyi kommunistipuolueen ja kansallismielisten sissiliikkeitä, jotka taistelivat italialaisia ja saksalaisia joukkoja vastaan. 1940-luvun puolivälissä kommunistipuolueen ja kansallismielisten välinen valtakamppailu kiihtyi albanialaisten sisällissodaksi. Kommunistit voittivat sisällissodan. Maan johtajaksi nousi kommunistipuolueen pääsihteeri Enver Hoxha. Vuonna 1946 Albania julistettiin kansantasavallaksi.

Enver Hoxha hallitsi Albaniaa kovaotteisena itsevaltiaana neljäkymmentä vuotta. Hän kuoli vuonna 1985. Albania oli muusta maailmasta eristäytynyt valtio, missä vallanpitäjien vastustajia teloitettiin. Yksipuoluejärjestelmä murtui Enver Hoxhan kuoleman jälkeen. 1990-luvulta alkaen Albaniassa alettiin järjestää monipuoluevaaleja. Poliittiset ristiriidat ja epävakaa talous aiheuttivat levottomuuksia. Vuonna 1997 YK lähetti Albaniaan Italian johtamia rauhanturvajoukkoja.

2000-luvulla Albanian talous vahvistui. Julkishallinnossa on ollut väärinkäytöksiä ja niistä herännyt kiukku on ajanut tuhansia ihmisiä mielenosoituksiin. Kiihkeimmän kuohunnan vuosiin verrattuna yhteiskuntaelämä on kuitenkin rauhoittunut. Vuonna 2009 Albania hyväksyttiin läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi. Samana vuonna Albania haki Euroopan unionin jäsenyyttä. EU hyväksyi Albanian ehdokasmaaksi vuonna 2014. Viralliset jäsenyysneuvottelut aloitettiin vuonna 2020. Euroopan parlamentti totesi vuonna 2022, että Albanian isoja haasteita ovat oikeuslaitoksen parantaminen, julkishallinnon puhdistaminen sekä mielipiteenvapauden ja vähemmistöjen oikeuksien suojeleminen.

Yhteiskunta ja politiikka

Albanian presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan viiden vuoden kaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2022 presidentiksi valittiin Bajram Begaj. Hän on entinen armeijan pääesikunnan päällikkö. Hän on toiminut myös sotilassairaalan johtajana.

Albanian parlamentissa on 140 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2025 vaaleihin osallistui yksitoista vaaliliittoa tai puoluetta. Näistä kuusi sai kansanedustajia. Vaalit voitti jälleen pääministeri Edi Raman johtama sosialistipuolue. Puolue sai 83 kansanedustajaa. Toiseksi suurin ryhmä, vanhoillisen Demokraattisen puolueen johtama vaaliliitto, sai viisikymmentä kansanedustajaa. Alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 48 on naisia.

Edi Rama on ollut Albanian pääministeri vuodesta 2013 lähtien. Tätä ennen hän oli Tiranan pormestari. Hän on taidemaalari ja kirjailija. Sosialistipuolue on selviytynyt voittajaksi neljissä perättäisissä parlamenttivaaleissa. Vuonna 2025 toiseksi sijoittunut Demokraattinen puolue kieltäytyi tunnustamasta vaalitulosta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tarkkailijat pitivät vaaleja yleisesti ottaen rehellisinä ja uskottavina. Hallituspuolueen todettiin käyttäneen vaalityöhönsä valtion varoja ja työvoimaa. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Albania on osittain vapaa maa.

Vuonna 2025 Tiranan pormestari Erion Veliaj vangittiin kavalluksista ja rahanpesusta. Korruptiota tutkiva tuomioistuin pidätti virasta varapääministeri Belinda Ballukun, jota epäiltiin väärinkäytöksistä. Entinen presidentti Ilir Meta asetettiin syytteeseen lahjuksista ja veropetoksista. Vuonna 2024 vanhoillisen puolueen johtaja Sali Berisha määrättiin kotiarestiin syytettynä talousrikoksista. Berisha on entinen pääministeri.

Albaniassa on voimakas järjestäytynyt rikollisuus, joka harjoittaa heroiini- ja kokaiinikauppaa sekä ihmisten ja aseiden salakuljetusta. Rikollisilla verkostoilla on ollut suuri vaikutus Albanian yhteiskuntaelämässä ja politiikassa. Albanialaisten rikollisjärjestöjen toiminta ulottuu myös muualle Eurooppaan. Antwerpenin satamassa Belgiassa on takavarikoitu tuhansien kilojen kokaiinilasteja, joita albanialaiset rikolliset ovat kuljettaneet Etelä-Amerikasta Euroopan huumemarkkinoille.

Ismail Kadare on albanialainen kirjailija. Hänen teoksiaan on käännetty suomeksikin. Kadare kirjoittaa tiiviillä moniulotteisella kielellä Albanian menneisyydestä, tavoista ja politiikasta. Hän kertoo myös syvään juurtuneesta verikoston perinteestä. Kadare on useina vuosina mainittu ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kadare itse sanoo lehdistön veikanneen häntä seuraavaksi nobelistiksi niin monta kertaa, että useimmat albanialaiset uskovat hänen jo saaneen palkinnon.

Talous ja kaupankäynti

Albania on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina Albanian talous on kasvanut noin neljä prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 kasvu oli kolme prosenttia. Maailmanpankki uskoo kasvun jatkuvan tällä vauhdilla lähivuosien aikana. Viidesosa albanialaisista elää köyhyydessä. Köyhien osuus väestöstä pienenee joka vuosi. Matkailusta toivotaan kasvuveturia. Turistipalveluihin tuodaan lisätyövoimaa Aasian maista. Albaniassa on liian vähän matkailualojen ammattilaisia.

Kolmekymmentä prosenttia Albanian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, hieman yli viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja vajaa puolet työskentelee palvelualoilla. Kahdeksan prosenttia työvoimasta on työttömänä. Yli miljoona albanialaista on lähtenyt ulkomaille etsimään parempaa palkkaa. Muuttajia menee erityisesti Italiaan ja Kreikkaan. Neljäsosa Albanian perheistä saa rahaa ulkomailta. Ulkomailla asuvat albanialaiset lähettävät kotimaahan yhteensä kaksi miljardia euroa vuodessa.

Albanian viljelijät kasvattavat maissia, vehnää, vihanneksia, viinirypäleitä, tupakkaa, oliiveja ja monia maustekasveja. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, lehmät ja kanat. Maatilat ovat usein pieniä, keskikoko on vähän yli hehtaari. Maailmanpankki on suositellut kastelujärjestelmien uudistamista maatalouden tuottavuuden parantamiseksi ja vesivarojen järkevän käytön edistämiseksi.

Albanian maaperässä ja merialueilla on öljyä. Maassa on rautaa, kuparia, nikkeliä, kobolttia, alumiinimalmia ja kromia. Teollisuus valmistaa vaatteita, jalkineita, autonosia ja elintarvikkeita. Vaate- ja kenkätehtaat toimittavat tuotteita isoille eurooppalaisille muotimerkeille. Albaniassa on ammattitaitoista tehdastyövoimaa ja palkkataso on alhaisempi kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.

Vuonna 2024 Albanian tavaraviennin kokonaisarvo oli kolme ja puoli miljardia euroa. Tuonnin arvo oli yhdeksän miljardia euroa. Vientituotteita olivat vaatteet ja jalkineet, kaapeli ja sähkölaitteet, öljy, kromi, sähkö, rauta, hedelmät ja vihannekset. Neljäkymmentä prosenttia viennistä suuntautui Italiaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Kreikka, Serbia, Saksa, Kiina ja Espanja. Tärkeimmät tuontimaat olivat Italia, Kiina, Turkki, Kreikka ja Saksa.

Albaniassa käy vuosittain kaksitoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Matkailu tuo siis jo enemmän rahaa kuin tavaravienti. Albaniassa on hienoja rantoja ja kauniita vanhoja kaupunkeja. Matkanjärjestäjät ylistävät Gjirokastraa ja Beratia. Albanian eteläkärjessä on Butrintin rauniokaupunki. Siellä oli kreikkalainen siirtokunta ja Rooman sotilasasutus. Butrintin päänähtävyys on rinteeseen rakennettu kreikkalainen teatteri. Osumin rotkojoessa lasketellaan kumiveneillä.