Australia

Maantiede

Australia on saarivaltio eteläisellä pallonpuoliskolla Intian valtameren ja Tyynen meren välissä, Indonesian, Itä-Timorin ja Papua-Uusi-Guinean eteläpuolella, Uudesta-Seelannista luoteeseen. Australia on kokonainen manner. Valtaosa asukkaista elää rannikon isoissa kaupungeissa: Sydneyssä, Melbournessa, Brisbanessa, Perthissä ja Adelaidessa. Pääkaupunki Canberra sijaitsee sisämaassa, 150 kilometrin päässä itärannikosta. Canberran länsipuolella kohoavat Brindabellan kukkulat. Ne ovat Australian Alppien pohjoiskärjessä. Alpeilla sataa lunta. Australian korkein huippu on Alppien Kosciuszko (2228 m).

Australian keskiosa on kuivaa aavikkoa. Pohjoisrannikolla on kuuma, kostea ilmasto. Siellä sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille. Maan itäosissa saadaan sateita ympäri vuoden. Ulurun tasalakinen punainen kukkula nousee aavikon keskellä Australian karun sisäseudun kuuluisaksi kiinnekohdaksi. Alkuperäisväestölle Uluru on pyhä paikka. Kukkulan ympäristössä kasvaa heinikkoa, keihäsakaasioita ja huiskiloeukalyptuksia. Alueen eläimistöön kuuluvat punajättikengurut, kaniinit, kamelit, trapit ja emut.

Daintreen sademetsä sijaitsee Australian pohjoisrannikolla Queenslandin sarven laidassa. Se saattaa olla maailman vanhin sademetsäalue. Siellä viihtyvät monet lehtipuulajit, maaorkideat, saniaiset ja isosiemeniset kalukkipensaat, joita on ollut olemassa jo sata miljoonaa vuotta sitten. Suojelualueella elää vesinokkaeläimiä, nokkasiilejä, pussioravia ja kasuaareja. Queenslandin rannikon edustalla on maailman suurin koralliriutta. Iso Valliriutta on yli kahden tuhannen kilometrin pituinen. Sen muotoutuminen on kestänyt ainakin kaksi miljoonaa vuotta. Iso Valliriutta koostuu tuhansista erillisistä koralliriutoista ja sadoista saarista. Riutta-alueella tavataan toista tuhatta kalalajia: koralliahvenia, rauskuja, välskärikaloja ja haita. Meressä ui kilpikonnia, delfiinejä ja valaita. Rannoilla on suolaveden krokotiileja.

Luonnonympäristön tutkimus on osoittanut, että Australian elonkirjo supistuu. Metsiä on hävitetty. Nautakarjan ja lampaiden kasvatus on levinnyt yhä laajemmille alueille. Vuosina 2023 ja 2024 metsä- ja maastopaloja riehui lähes miljoonan neliökilometrin alalla. Edellinen tuhoisa tulipalokausi oli neljä vuotta sitten. Ilmaston ääri-ilmiöt yleistyvät. Kuivuudet ovat pitkiä ja ankaria suuressa osassa Australiaa. Kuivien seutujen yhdyskuntia uhkaa vesipula. Jokien virtaamat ovat vähentyneet. Kosteammilla seuduilla esiintyy rankkasateita, myrskyjä ja tulvia. Riuttoja rasittavat meren lämpeneminen ja happamuus. Korallit kalpenevat ja kuolevat. Vieraat lajit, kuten kaniinit, ketut, hiiret, rotat ja kamelit, ovat levinneet ja syrjäyttäneet Australian alkuperäisiä eläinlajeja kilpailussa ravinnosta ja elintilasta. Australiassa on nyt enemmän ihmisten tuomia kasvilajeja kuin kotoperäisiä luonnonvaraisia lajeja.

Historia

Australiassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Varhaiset asukkaat ovat tulleet Kaakkois-Aasiasta nykyisen Indonesian, Malesian ja Filippiinien saarilta. Madjedbeben kalliosuojasta Pohjois-Australiasta on löydetty kivikirveitä, kaapimia ja jauhinkiviä, jotka on ajoitettu yli 50 000 vuoden ikäisiksi. Papua-Uusi-Guinean ja Queenslandin niemen välissä sijaitsevan Torresinsalmen saarelaiset muuttivat saarille 2500 vuotta sitten. 1600-luvulla Australian rannikoille purjehti hollantilaisia, espanjalaisia ja brittiläisiä laivoja. Australian pohjoisrannikolla kävi indonesialaisia merimakkaran pyytäjiä. 1770-luvulla brittiläinen James Cook kartoitti itärannikkoa.

Vuonna 1788 Iso-Britannia perusti Australiaan vankisiirtolan. Ranskalainen retkikunta julisti Australian länsirannikon kuuluvan Ranskalle, mutta Ranska ei perustanut siirtokuntia. 1790-luvulla Australiaan tuli brittiläisiä uudisasukkaita. He aloittivat maanviljelyn. Hylkeen- ja valaanpyynti sekä laivanrakennus kasvoivat tärkeiksi elinkeinoiksi. 1800-luvulla lampaiden kasvatus yleistyi ja Australiasta tuli suuri villan tuottaja. Nykyisin Australiassa on 75 miljoonaa lammasta.

Vuosien 1788 ja 1868 välisenä aikana Australiaan kuljetettiin Isosta-Britanniasta 160 000 vankia. 1820-luvulta 1850-luvulle Australiaan saapui 200 000 vapaata brittiläistä siirtolaista. Siirtokuntia perustettiin ympäri rannikkoa. Uudisasukkaita muutti myös sisämaahan alueille, missä luonnonolot olivat suotuisat maanviljelylle ja karjanhoidolle. Vankien ja siirtolaisten mukana tulleet taudit kuten isorokko ja lavantauti surmasivat alkuperäisväestöä. Siirtolaisten tunkeutuminen alkuperäisväestön kotialueille aiheutti yhteenottoja. Pelkästään Victorian alueella 1830- ja 1840-luvuilla siirtolaiset tappoivat yli tuhat alkuperäisasukasta. 1780-luvulta 1920-luvulle kahakoissa ja joukkomurhissa kuoli yli 20 000 alkuperäisasukasta ja noin kaksi tuhatta siirtolaista. Vain 3% nykyisistä australialaisista on alkuperäisväestöä.

1800-luvun puolivälissä Australian itäosista löydettiin kultaa. Maahanmuutto lisääntyi. Maahan tuli kymmeniä tuhansia kiinalaisia kullankaivajia. Kulta oli Australian päävientituote kahdenkymmenen vuoden ajan ja Australian väkiluku kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa puolesta miljoonasta yli miljoonaan asukkaaseen. Australian elintaso oli maailman korkeimpia. Rautateitä rakennettiin. Vehnän viljely laajeni. Vuonna 1850 viljelykäytössä oli kaikkiaan 200 000 hehtaaria maata, vuonna 1890 jo kaksi miljoonaa hehtaaria. Vuonna 1901 Australiasta tuli itsenäinen valtio brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä.

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Australia teollistui. Vuosien 1945 ja 1985 välillä maahan tuli yli neljä miljoonaa uutta siirtolaista pääasiassa Euroopasta. Maahanmuutto on jatkunut ja Australiaan pyrkii nyt siirtolaisia erityisesti Aasian maista. Maahanmuuttoa yritetään rajoittaa yhä tiukemmin toimin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Australialla on ollut hyvin läheiset suhteet Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Kiinasta on kuitenkin tullut suurin kauppakumppani. Ankarat kuivuuskaudet ja laajat maastopalot ovat viime vuosina aiheuttaneet suuria vahinkoja ihmisille ja luonnonympäristölle. Ison Valliriutan korallikato on herättänyt pelkoa ainutlaatuisen luontokohteen pysyvästä vaurioitumisesta.

Yhteiskunta ja politiikka

Ison-Britannian hallitsija on Australian muodollinen valtionpäämies. Varsinainen poliittinen valta on parlamentilla ja pääministerin johtamalla hallituksella. Australian parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa, senaatissa, on 76 senaattoria, jotka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 151 kansanedustajaa. Kansanedustajien vaalikausi on kolmivuotinen. Vuonna 2022 liberaalipuolueiden ja keskustaoikeistolaisen Kansallispuolueen hallitusliitto hävisi vaalit ja Työväenpuolueen johtaja Anthony Albanese valittiin pääministeriksi. Hallituksen haasteena on ollut talouskehityksen piristäminen, kun lainojen korot ja kulutustavaroiden hinnat ovat kohonneet ja vientituotteiden kysyntä on vähentynyt. Viimeiset mielipidemittaukset ennakoivat Albanesen hallitukselle tappiota vuonna 2025 järjestettävissä parlamenttivaaleissa.

Australiaa huolestuttavat Kiinan pyrkimykset kasvattaa sotilasvoimaansa ja laajentaa vaikutustaan Tyynen meren eteläosissa. Suhteet Kiinaan ovat silti tärkeät Australian taloudelle. Sisäpolitiikassa ympäristökysymykset ja ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ovat nousseet aikaisempaa tärkeämpään asemaan. Hiilen louhinta ja vienti on yksi Australian suurimmista tulonlähteistä. Ympäristö- ja ilmastosyistä hiilen kulutusta tulisi kuitenkin vähentää. Australia tarvitsee hiilen tilalle uusia vihreään siirtymään sopivia vientituotteita. Vuonna 2020 Rio Tinto-kaivosyhtiö tuhosi arvokkaita muinaismuistokohteita laajentaessaan Juukan Gorgen rautakaivosta. Yhtiö räjäytti kaksi luolaa, joissa oli ihmisasutuksen jälkiä yli 40 000 vuoden takaa. Luolat olivat alueella asuvalle alkuperäisväestölle pyhiä paikkoja.

Australia on torjunut meritse saapuvia turvapaikanhakijoita siirtämällä tulijat Naurun sekä Papua-Uuden-Guinean Manussaaren pidätysleireille. Turvapaikanhakijat voivat joutua elämään vuosia pidätysleireillä, käytännöllisesti katsoen vankeudessa. Australia on päättänyt, että meritse saapuville turvapaikanhakijoille ei anneta turvapaikkaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat katsoneet pidätyskeskusten toiminnan loukkaavan turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Pitkät ajat vankeudessa ilman tietoa vapautumisesta ovat aiheuttaneet mielenterveyshäiriöitä ja jopa itsemurhia.

Aito taide koskettaa, olipa se uutta tai luotu tuhansia vuosia sitten. Naata Nungurrayi, yksi Australian alkuperäisväestön monista hienoista taiteilijoista, maalasi tauluja vielä täytettyään 90 vuotta. Hänen kuvansa saavat voimansa varhaisimpien australialaisten mielenmaisemasta, mutta samaan aikaan ne ovat nykyaikaisia, elämänvärisiä, uljaan ajattomia. Kuvahakuvihje: Naata Nungurrayi.

Talous ja kaupankäynti

Australia on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Australian talous on kasvanut tasaisesti kahden tai kolmen prosentin vuosivauhtia. Poikkeus oli vuosi 2020, jolloin koronalama pysähdytti kasvun väliaikaisesti. Vuonna 2024 Australian talouskasvu hidastui taas tuntuvasti. Keskeisten vientituotteiden hinnat ovat laskeneet ja kysyntä on vähentynyt kansainvälisillä markkinoilla. Australian yleinen tuottavuustaso on jonkin verran heikompi kuin useiden muiden läntisten teollisuusmaiden. Maailmanpankki arvioi, että Australian talouskasvu piristyy vuodesta 2025 alkaen. Kulutustavaroiden hintojen jatkuva kohoaminen on heikentänyt palkansaajien ostovoimaa ja herättänyt tyytymättömyyttä.

Vain kaksi prosenttia Australian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja lähes 80% työskentelee palvelualoilla. Tärkeitä palvelualoja ovat matkailu, raha- ja sijoitustoiminnan palvelut sekä koulutus. Australian korkeakoulut tarjoavat maksullista koulutusta ulkomaalaisille opiskelijoille. Maahan tulee paljon opiskelijoita Intiasta, Kiinasta ja muista Aasian maista. Vuonna 2024 Australiassa kävi lähes kahdeksan miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti 30 miljardia euroa. Matkailijoiden ja matkailutulojen määrät eivät vielä ole palanneet koronapandemiaa edeltäneiden huippuvuosien tasolle.

Australian Iso Valliriutta on kansainvälisesti tunnettu ja ihailtu luontokohde. Riutalla käy vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Sydney on Australian tunnetuin kaupunki, ja tanskalaisen Jörn Utzonin suunnittelema oopperatalo on kaupungin kuuluisin rakennus. Sydneyn Satamasillan uudenvuoden ilotulitusta katsotaan kaikkialla maailmassa. Upean valo- ja värijuhlan, tai osia siitä, näkee miljardi ihmistä. Australian kengurut, koalat, suolaveden krokotiilit, surffirannat, viinit ja Daintreen sademetsä kiinnostavat ulkomaalaisia. Rannikkovesillä katsellaan valaita.

Vuonna 2022 Australian tavaraviennin kokonaisarvo oli 350 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 240 miljardia euroa. Hiilen vienti tuotti neljäsosan kaikista vientituloista. Rautamalmin osuus oli hieman yli viidesosa koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat maakaasu, koneet ja laitteet, kulta, vehnä, alumiini, kupari, nikkeli, öljy, sinkki, liha, rapsi, puuvilla, villa ja viini. Lähes 30% viennistä suuntautui Kiinaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Japani, Etelä-Korea, Intia, Yhdysvallat ja Taiwan. Suurimpia tuontimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Etelä-Korea, Japani ja Singapore.