Belgia

Maantiede

Belgia on Länsi-Euroopassa Pohjanmeren rannalla, Alankomaiden ja Ranskan välissä. Itäisiä rajanaapureita ovat Luxemburg ja Saksa. Belgia on pieni maa, pinta-alaltaan kymmenesosa Suomesta. Seitsemänkymmenen kilometrin pituisella rannikolla on alavaa tasankoa, hiekkakinoksia ja mereltä vallattua maata. Alankomaiden rajalla Kempenissä on nummia ja kosteikkoja.

Belgian keskiosia halkovat joet ja kastelukanavat. Ilmasta katseltuna laaja keskustasanko on vihreiden viljelymaiden tilkkutäkki. Kaakossa on metsäinen Ardennien vuoristo. Korkein kohta Signal de Botrange kohoaa seitsemänsataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Pääkaupunki Bryssel on Belgian keskustasangolla Sennejoen laaksossa. Kaupungissa ja sen lähialueella asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia belgialaisista elää kaupungeissa.

Belgian alavien hiekkamaiden luonnontilaiset lehtimetsät ovat hävinneet kauan sitten. Pyökkien ja saarnien tilalle on istutettu mäntyä, kuusta ja mustamäntyä. Ardennien rinteillä kasvaa tammia, lehmuksia, hevoskastanjaa ja mäntyä. Viidesosa Belgian maa-alasta on metsiä. Metsien eläimistöä ovat kauriit, ketut, oravat ja näädät. Belgian kesät ovat kohtalaisen lämpimiä ja talvet ovat leutoja. Ardenneilla on viileämpää kuin rannikolla. Belgiassa sataa enemmän kuin Suomessa.

Belgian pohjoisosassa Flanderissa kärsitään tulvista. Jokivarsien luonnonkosteikkoja on raivattu asutuksen tieltä. Kosteikot eivät enää pidätä sadevesiä. Rankkasateiden aikaan vesi virtaa kaupunkien kaduille. Vuonna 2025 tulvat aiheuttivat sadan miljardin euron vahingot. Puolet Belgiassa kulutettavasta energiasta saadaan öljystä. Viidesosa saadaan kaasusta. Hiilen osuus on viisi prosenttia. Kaksitoista prosenttia energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Vajaa kymmenesosa energiasta saadaan tuuli- tai aurinkovoimaloista. Neljäkymmentä prosenttia Belgian sähköstä tuotetaan ydinvoimalla.

Historia

Itä-Belgian Engis oli esi-ihmisten asuinpaikka. Sieltä on kaivettu esiin neljäkymmentä tuhatta vuotta vanha neandertalinihmisen kallo. Spyn luolasta Belgian keskiosista on löytynyt kolmenkymmenen tuhannen vuoden ikäisiä nykyihmisen luita. Luolassa on myös ihmisten saaliseläinten jäänteitä, peurojen, karhujen ja villasarvikuonojen luita. Luola-asukkaat tekivät koruja mammutin luista.

Kuusi tuhatta vuotta sitten Belgiassa oli varhaisia maanviljelijöitä. He kasvattivat emmervehnää, yksijyvävehnää ja herneitä. He elivät kylissä ja valmistivat saviastioita. Etelä-Belgian Spiennes oli tärkeä kaivospaikkakunta. Sieltä louhittiin piikiveä. Piikiven lohkopinnat ovat teräviä ja siksi tämä kivi oli hyvä raaka-aine moniin työkaluihin. Belgiassa elävien ihmisten määrä kasvoi, kun elinkeinot kehittyivät. Kelttiheimot tulivat Belgian alueelle kaksituhatta viisisataa vuotta sitten.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Belgia oli Rooman alusmaa. Rooman valtakunta heikentyi 500-luvulta alkaen. Sitten Belgiaa hallitsivat germaanit ja frankit. 800-luvulta lähtien suuri osa nykyistä Belgiaa kuului Flanderin kreivikuntaan. Belgia oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Ranskan vaikutuspiirissä. Belgialla oli myös läheiset suhteet Alankomaihin.

1500-luvulla Euroopan uskonnollinen jako näkyi Belgiassakin. Maan eteläosat olivat katolilaisia, mutta pohjoisten läänien väestö liittyi protestantteihin. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa Belgia oli Espanjan ja Alankomaiden välisen kahdeksankymmenvuotisen sodan taistelujen näyttämö. Alankomaat voitti itsenäisyytensä. Belgia jäi espanjalaisten valtaan.

1700-luvun lopussa Belgiassa syntyi itsenäisyysliike. Belgia oli Itävallan ja sen jälkeen Ranskan vallassa. Ranskan ote Belgiasta irtosi vasta vuonna 1815, kun Ranskan keisariksi kohonnut Napoleon Bonaparte kärsi kuuluisan tappionsa Waterloon taistelussa. Waterloo on Belgiassa lähellä Brysseliä. Vuonna 1815 muodostettiin yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta, johon kuuluivat Alankomaat, Belgia ja Luxemburg.

Vuonna 1831 Belgia erosi omaksi valtiokseen. 1870-luvulla kuningas Leopold toisen perustama yksityinen yhtiö valloitti Kongon siirtomaaksi. Kongon kumi ja muut luonnonvarat antoivat Belgialle vaurautta. Neljänkymmenen vuoden aikana siirtomaahallinto tappoi Kongossa kymmenen miljoonaa ihmistä. Kongon julmuudet olivat yksi maailmanhistorian pahimmista kansanmurhista. Belgian Kongo on nykyisin Kongon demokraattinen tasavalta.

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Saksa valtasi Belgian. Toisen maailmansodan jälkeen Belgia, Alankomaat ja Luxemburg perustivat yhteisen tulliliiton. Vuonna 1960 tulliliitosta tuli Benelux-talousyhteisö, jonka tarkoituksena oli edistää työvoiman, tuotteiden ja palveluiden vapaata liikkumista jäsenmaiden alueella. Benelux-maat olivat EU:n ja läntisen sotilasliiton Naton perustajajäseniä. Bryssel on EU:n hallintokeskus ja siellä on myös Naton päämaja.

Belgian sisällä on ollut jännitteitä maan pohjoisosissa asuvien hollanninkielisten flaamien ja etelässä asuvien ranskankielisten vallonien välillä. Vuonna 1993 Belgiasta tehtiin liittovaltio. Liittovaltiossa on kolme osavaltiota: flaamienemmistöinen Flanderi, vallonien asuttama Vallonia, ja pääkaupungin Brysselin alue. Yli puolet belgialaisista asuu Flanderissa. Vallonian asukasluku on vähän alle kolmasosa koko maan väestöstä.

Yhteiskunta ja politiikka

Belgia on kuningaskunta. Belgialaisten kuningas on Philippe. Kuninkaan asema on muodollinen. Lainsäädäntövalta on parlamentilla. Poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Belgiassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on kuusikymmentä senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on sataviisikymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Äänestäminen on pakollista.

Vuonna 2024 edustajainhuoneen vaaleihin osallistui kaksikymmentäviisi puoluetta. Kaksitoista puoluetta sai kansanedustajia. Belgiassa on paljon puolueita, koska eri aatesuunnilla on sekä hollanninkieliset että ranskankieliset puolueensa. Vuoden 2025 alussa muodostettiin viiden puolueen enemmistöhallitus. Pääministeriksi nimitettiin Bart De Wever. Hän johtaa vanhoillista oikeistolaista Flaamien liittoa. Hän on aikaisemmin ollut Antwerpenin pormestari.

Kansainvälinen huumekauppa käyttää Belgian satamia tuloreitteinä Euroopan markkinoille. Vuonna 2024 Antwerpenissa takavarikoitiin yli neljäkymmentä tuhatta kiloa kokaiinia. Tämä määrä on luultavasti alle kymmenesosa siitä, mikä Antwerpenin läpi kuljetetaan joka vuosi. Takavarikoidun kokaiinin arvo oli noin kaksi miljardia euroa. Rikollisen kaupan rahavirrat soluttautuvat Belgian talouteen. Huumekauppaan liittyvä väkivalta on lisääntynyt Antwerpenissa ja Brysselissä.

Tintti, smurffit ja Lucky Luke ovat belgialaisia. Tintti syntyi sata vuotta sitten. 1930-luvun alussa piirtäjä Herge lähetti Tintin Kongoon. ”Tintti Afrikassa” paljastaa rotuennakkoluulot. Afrikkalaiset esitetään lapsellisina ja heihin suhtaudutaan halveksivan ivallisesti. Tintti ei ollut luonnonsuojelun edelläkävijä. Hän kairasi sarvikuonoon reiän, täytti kolon räjähdysaineella ja paukautti eläimen palasiksi. Tämä kohtaus poistettiin myöhemmistä painoksista. Tintti-sarjakuvakirjoja on myyty maailmassa kaksisataa miljoonaa kappaletta seitsemälläkymmenellä kielellä.

Talous ja kaupankäynti

Belgia on korkean tulotason maa. Kolmen viime vuoden aikana Belgian talous on kasvanut noin prosentin vuodessa. Hitaan kasvun odotetaan jatkuvan lähivuosina. Vain sadasosa Belgian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja lähes neljä viidesosaa työskentelee palvelualoilla. Belgian maatalous tuottaa vehnää, perunoita, sokerijuurikasta, vihanneksia, lihaa ja maitoa. Tuotanto on koneistettua ja tuottavuus on korkea.

Belgiassa on monipuolinen teollisuus. Lääke-, kone- ja autoteollisuus ovat vahvoja tuotannonaloja. Belgia on maailman toiseksi suurin rokotteiden valmistaja. Antwerpen on timanttikaupan keskus. Belgialaisista ruokatuotteista tunnetuimpia ovat vohvelit, suklaat ja oluet. Brysselissä on paljon suurten kansainvälisten yhtiöiden toimipisteitä. Euroopan unioni on iso työllistäjä. EU:n johto- ja hallintokeskus on Brysselissä. Antwerpenin satama on vilkas tavaraliikennekeskus. Rahtimäärissä se on Euroopan toiseksi suurin satama Alankomaiden Rotterdamin jälkeen.

Luovan talouden alat työllistävät kolmesataa tuhatta belgialaista. Peliteollisuus kasvaa. Elektroninen musiikki on menestynyt maailmalla. Belgialainen elokuva on saanut tunnustusta kansainvälisissä tapahtumissa. Antwerpenista on tullut muodin ja muotoilun kaupunki. Brysselin Magritte -museossa käy satoja tuhansia näyttelyvieraita. Belgialainen Rene Magritte on kuuluisa taidemaalari. Hän oli surrealismin tienraivaaja.

Vuonna 2024 Belgian tavaraviennin kokonaisarvo oli 380 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 400 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lääkkeet ja rokotteet, koneet ja elektroniikka, autot, öljy, kaasu, timantit, rauta ja teräs, muovit, kupari, vaatteet, liha, maito ja suklaa. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Ranska, Alankomaat, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Alankomaat, Saksa, Ranska, Yhdysvallat ja Italia.

Belgiassa käy vuosittain kymmenen miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat lähes neljäkymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät 380 000 belgialaista. Bryssel on suosituin matkakohde. Suklaapuodit houkuttelevat turisteja. Gran Placen ylpeät rakennukset näyttävät häpeämätöntä vaurautta. Herkuttelijat syövät simpukoita, ranskanperunoita ja vohveleita. Bruggen vanhan kaupungin keskiaikainen kauneus lumoaa kävijät hyvälle tuulelle. Paras olut tehdään Westvleterenin luostaripanimossa. Arne Quinzen punaiset patsasjärkäleet seisovat rypistyvän jyhkeinä Oostenden hiekkarannalla. Katso itse: Ostend rock strangers.