Eritrea

Maantiede

Eritrea sijaitsee Afrikan sarven luoteispuolella Punaisenmeren rannalla. Lännessä Eritrean naapurina on Sudan, etelänaapureita ovat Etiopia ja Djibouti. Rannikolla on lämmin ja kuiva ilmasto. Sisämaassa on ylänköjä ja vuoristoa, ja siellä ilmasto on viileämpi. Filfilin ja Ghelebin ympäristössä pääkaupungista Asmarasta pohjoiseen sekä etelämpänä Acoman lähellä vuorten rinteillä kasvaa ikivihreitä metsiä.

Eritrean korkein vuori on keskellä maata sijaitseva Emba Soira (3018 m). Lähellä rannikkoa on Semenawi Bahrin kansallispuisto, missä elää leopardeja, pahkasikoja ja useita antilooppilajeja. Etelä-Eritreassa on tulivuoria. Lännessä Sudanin rajan liepeillä on loivarinteinen ylätasanko, savanneja ja maatalousmaata.

Eritrealla on yli tuhat kilometriä Punaisenmeren rannikkoa. Rannikon edustalla on Dahlakin saaristo. Siihen kuuluu toistasataa saarta, joiden ympärillä on koralliriuttoja. Dahlakin saarilla on kalastettu helmiä yli kahden tuhannen vuoden ajan. Saariston lähivesissä uivat merikilpikonnat, delfiinit, rauskut ja hait.

Eritrean asukasmäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Väestönlaskentaa ei ole tehty kymmeniin vuosiin. Nykyiset arviot vaihtelevat neljän ja kuuden miljoonan asukkaan välillä. Eritrean viranomaisten mukaan maassa elää 3,5 miljoonaa ihmistä. Useimmissa muissa lähteissä arvioidaan, että Eritreassa on noin 6 miljoonaa asukasta.

Historia

Eritreasta on löydetty satojen tuhansien vuosien ikäisiä ihmisluita. Eritrean alueelle on vaeltanut useita kansanryhmiä pohjoisesta Niilin seuduilta, lännestä Sudanista sekä Punaisenmeren toiselta puolelta Arabian niemimaalta. Kolme tuhatta vuotta sitten Arabian niemimaalta tulleet seemiläiset perustivat Eritreasta Jemeniin ulottuneen Saban kuningaskunnan. Eritreaan tuotiin lampaita ja kameleita. 100-luvulla Etiopian ja Eritrean alueella syntyi Aksumin kuningaskunta, joka sekin laajeni Jemeniin asti. Aksum oli rikas kauppavaltio. Se myi Intiaan ja Välimeren alueelle kultaa, norsunluuta, mausteita, jalokiviä ja orjia. 300-luvulla Aksum kääntyi kristinuskoon. Kristinuskon tuloa edisti vuorovaikutus Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan kanssa.

1500-luvulla Turkista levinnyt Osmanien/Ottomaanien valtakunta otti haltuunsa Dahlakin saaret ja Massawan satamakaupungin. Turkkilaiset miehittivät Massawaa yli kolmesataa vuotta. Egypti valtasi Massawan vuonna 1865. Islamin usko levisi Eritreaan Punaisenmeren kautta, Eritrean rannikkoalueella oli satojen vuosien ajan tiiviitä kauppa- ja kulttuuriyhteyksiä Arabian niemimaalle. Suezin kanavan avaaminen vuonna 1869 teki Punaisestamerestä suurvaltojen välisen taloudellisen ja poliittisen kilpailun näyttämön. Vuonna 1885 Italian joukot nousivat maihin Eritreassa. Italia otti haltuunsa rannikon ja ryhtyi sitten laajentamaan valtaansa sisämaahan. Vuonna 1890 Eritreasta tuli Italian siirtomaa. Eritreaan muutti kymmeniä tuhansia italialaisia. Englanti valtasi Eritrean Italialta vuonna 1941.

Vuonna 1950 YK päätti, että Eritrean tulisi kuulua Etiopian liittovaltioon itsehallinnollisena alueena. Vuonna 1962 Etiopia liitti Eritrean osaksi maata ilman itsehallintoa. Eritrean parlamentti hajotettiin. 1960-luvun alussa alkoi itsenäisyyssota, joka päättyi vasta vuonna 1991 Eritrean vapautusrintaman voittoon. Vuonna 1993 järjestettiin YK:n valvoma kansanäänestys Eritrean itsenäistymisestä. Samana vuonna Eritrea hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Vuonna 1997 laadittiin tasavallan perustuslaki, joka takaa ihmisten kansalaisoikeudet, mutta tätä perustuslakia ei ole koskaan sovellettu käytäntöön. Vuodesta 1998 vuoteen 2000 Eritrea kävi rajasotaa Etiopian kanssa. Rauhansopimus solmittiin vasta vuonna 2018 ja silloin YK purki Eritrean vastaiset pakotteet.

Vuonna 1993 vapautusliike nimitti Eritrean johtoon väliaikaishallituksen ja kansalliskokouksen. Väliaikaishallinnon piti olla voimassa vain neljä vuotta. Kansalliskokous valitsi maan ensimmäiseksi presidentiksi Isaias Afewerkin. Hän on edelleen Eritrean presidentti. Presidentin tai parlamentin vaaleja ei ole järjestetty yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Kansalliskokous ei ole kokoontunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, ja sen jäseniä on paennut maasta. Vuonna 2013 ryhmä Eritrean armeijan sotilaita valtasi Asmaran televisioaseman ilmeisesti yrittäen vallankaappausta, mutta hanke epäonnistui. Viime vuosina Eritrea on lisännyt talousyhteistyötä Kiinan kanssa. Eritrea on myös Venäjän liittolainen. Isaias Afewerki toistaa Venäjän näkemyksiä Ukrainan sodasta. Venäjän sota-alukset käyttävät Massawan satamapalveluja purjehtiessaan Punaisellamerellä.

Yhteiskunta ja politiikka

Presidentti Isaias Afewerki on Eritrean itsevaltainen hallitsija. Presidentti säätää lait. Hänellä on täydellinen poliittinen valta. Eritreassa on yksipuoluejärjestelmä. Ainoa sallittu puolue on presidentin johtama Kansanrintama. Perustuslain mukaan maassa pitäisi olla vaaleilla valittu 150-jäseninen parlamentti. Oikeuslaitos, poliisi ja armeija on alistettu presidentille. Vapaata lehdistöä ei ole.

Eritrean ihmisoikeustilanne on surkea. Maassa on pakollinen kansalaispalvelu, joka voi orjuuttaa ihmisiä tekemään työtä valtion määräämissä tehtävissä vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan. Työ voi olla palkatonta, tai siitä maksetaan niin alhaista palkkaa, ettei se riitä edes ruokaan. Ulkomaalaiset kaivosyhtiötkin ovat hyötyneet tästä pakkotyöstä. Kansalaispalveluun määrättyjä ihmisiä on työskennellyt Bishan kultakaivoksella.

Presidentti Isaiasin arvostelijoita on vangittu ja kidutettu. Eritrean hallitus syrjii edelleen uskonnollisia vähemmistöjä. Danakalin rannikkoalueella viranomaiset ovat takavarikoineet afari-kalastajien veneitä, jolloin heidän perheensä toimeentulo on vaarantunut. Eritreassa vallankäyttö on mielivaltaista eikä itsenäistymisen jälkeen ole järjestetty vaaleja. Eritrean armeijan sotilaat ovat osallistuneet Etiopian liittolaisina taisteluihin Tigrayn kapinallisia vastaan. Tigrayn sota päättyi vuonna 2022, mutta Eritrean joukot eivät ole poistuneet Etiopiasta.

Eritrean armeija syyllistyi Tigrayssa vakaviin sotarikoksiin. Sotilaat surmasivat satoja ihmisiä ryöstellessään kyliä ja kaupunkeja taistelujen jälkeen. Etiopiaan jääneet eritrealaiset joukot ovat vanginneet raja-alueen asukkaita ja varastaneet karjaa. Varastetut naudat on siirretty Eritrean puolelle rajaa. YK:n pakolaistilastojen mukaan 700 000 eritrealaista on ulkomailla pakolaisina tai turvapaikan hakijoina. Vuonna 2024 Suomessa oli 874 Eritrean pakolaista.

Talous ja kaupankäynti

Eritrea on maailman köyhimpiä maita. Afrikan kehityspankki laskee, että puolet eritrealaisista elää köyhyydessä. Kehityspankin mukaan Eritrean talous on kasvanut viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 2-3 prosenttia vuodessa. Kaivosteollisuudesta on tulossa Eritrean kasvuveturi. Maaperässä on kultaa, kuparia, rautamalmia ja sinkkiä. Dahlakin saarten läheltä on löydetty öljyä. Eritrean eteläosissa on suola-alankoja, joille on suunniteltu suurta kaliumkaivosta. Kaliummalmi on tärkeä lannoitteiden raaka-aine. Eritrean kaivostoimintaa hallitsevat kiinalaiset yhtiöt.

Afrikan kehityspankki arvioi, että 62% Eritrean työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 9% toimii teollisuuden tehtävissä ja 29% työskentelee palvelualoilla. Eritrean viljelijät kasvattavat durraa, ohraa, vehnää, papuja, öljyseesamia, pellavaa ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat ja kamelit. Maatalouden tuottavuus on alhainen. Tuotantotavat ovat vanhanaikaisia. Kuivuudet aiheuttavat isoja tappioita. Joinakin vuosina kulkusirkkojen vaellukset hävittävät viljelyksiä laajoilla alueilla.

Vuonna 2023 Eritrean tavaraviennin kokonaisarvo oli 440 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 370 miljoonaa euroa. Keskeisiä vientituotteita olivat kuparimalmi, sinkkimalmi ja kulta. Ne tuottivat yhteensä 97% kaikista Eritrean vientituloista. Kaksi kolmasosaa viennistä suuntautui Kiinaan, ja neljäsosa Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Turkki, Yhdysvallat ja Italia. Suomen ulkoministeriö on muutama vuosi sitten rahoittanut suomalaisten ja eritrealaisten korkeakoulujen välisiä kehityshankkeita.