Historia
Grenadan varhaisimpia asukkaita olivat arawakit ja karibit. Karibit syrjäyttivät arawakit ennen kuin eurooppalaiset saapuivat Antilleille. Kristoffer Kolumbus purjehti Grenadan läheltä vuonna 1489, mutta ei noussut maihin. 1600-luvun alussa brittiläiset kauppiaat yrittivät asettua saarelle. He luopuivat siirtokunnan perustamisesta karibien vastarinnan vuoksi. 1600-luvun puolivälistä alkaen Grenada oli Ranskan hallussa yli sata vuotta. Sen jälkeen saarista tuli brittiläinen siirtomaa. Grenadalla kasvatettiin sokeriruokoa. Viljelyksille tuotiin Afrikasta orjia.
1840-luvulla Grenadalle istutettiin muskottipuita. Muskottipähkinöistä tuli tärkeä vientituote. Grenadaa kutsutaan maustesaareksi. Muskottipähkinöiden lisäksi maassa kasvatetaan maustepippuria, -neilikkaa ja kanelia. 1980-luvulla Grenada oli banaanien viejä. Myöhemmin banaanintuotanto väheni, koska Grenadan tilalliset eivät kyenneet kilpailemaan isojen tuottajamaiden kanssa. Matkailu nousi saarten pääelinkeinoksi.
Grenada itsenäistyi vuonna 1974. Maa jäi brittiläisen kansanyhteisön jäseneksi. Pääministeriksi tuli työväenpuolueen Eric Gairy. Grenadan talous horjui ja maassa oli syviä ristiriitoja. Vuonna 1979 vasemmistolainen liitto kaappasi vallan ja nimitti pääministeriksi Maurice Bishopin. Grenadasta tuli yksipuoluemaa. Vuonna 1983 hallituspuolueen sisäiset kiistat johtivat uuteen kaappaukseen. Bishop ammuttiin. Yhdysvallat lähetti Grenadaan merijalkaväen joukkoja, jotka kukistivat kaappaajien hallituksen neljässä päivässä.
Vuonna 1984 saarilla järjestettiin monipuoluevaalit. Sen jälkeen valta on siirtynyt rauhanomaisesti vapailla vaaleilla puolueelta toiselle. Vuonna 2022 vaalit voitti Kansallinen demokraattinen kongressi. Enemmistöpuolueen johtaja nimitetään pääministeriksi. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Grenada on vapaa maa.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuoden 2022 vaaleissa Dickon Mitchellin johtama Kansallinen demokraattinen kongressi lopetti vuodesta 2013 lähtien hallinneen kansallispuolueen vallan. Hävinneen hallituksen pääministeri oli 75-vuotias Keith Mitchell. Vaalivoittaja Dickon Mitchell on 44-vuotias. Hänen menestystään on pidetty näyttönä siitä, että äänestäjät ovat halunneet poliittiseen elämään sukupolvenvaihdosta. Hallituksen tärkein tehtävä on edistää kestävää talouskasvua, jotta ihmisten elinolot voisivat parantua raskaan koronalaman jälkeen. Vuonna 2021 opettajat ja muut valtion työntekijät järjestivät useita mielenosoituksia vaatien palkankorotusta.
Muiden Karibian saarivaltioiden tavoin Grenada kärsii ilmastonmuutoksesta. Myrskyjen mukana seuraavat rankkasateet aiheuttavat tulvia. Runsaat vesivirrat kuluttavat maata ja sortavat rinteitä. Meren pinnan kohoaminen syövyttää rantoja. Matkailusta elävälle maalle meren terveys ja rantojen tila ovat tärkeitä asioita. Yhdyskuntien jätteet likaavat Grenadan merta ja rantoja. Muoviroskasta on tullut vakava ongelma.
Risteilyalukset tuovat Grenadaan paljon ulkomaalaisia matkailijoita, mutta laivaturistit viettävät maassa vain vähän aikaa ennen kuin laiva jatkaa taas seuraavaan kohteeseen. Maailmanpankki suosittelee, että Grenada tarjoaisi entistä näkyvämmin myös muunlaisen matkailun mahdollisuuksia, jotta saarille saataisiin useita vuorokausia viipyviä turisteja ja siten enemmän tuloja.
Vuonna 2018 tehtyä tutkimusta varten haastatelluista grenadalaisista naisista 29% kertoi joutuneensa elämänsä aikana sukupuolisen väkivallan tai pahoinpitelyn kohteeksi ja 8% naisista oli kärsinyt lähisuhdeväkivallasta haastattelua edeltäneen 12 kuukauden kuluessa. Vuonna 2016 Grenadassa järjestettiin kansanäänestys siitä, pitäisikö sukupuolten välinen tasa-arvo kirjata maan perustuslakiin, mutta aloite ei saanut enemmistöä. Vuonna 2021 lähes viidesosa työikäisistä oli ilman työtä. Naisten on vaikeampi löytää töitä kuin miesten.
Grenada hankkii tuloja myymällä maan kansalaisuutta ulkomaalaisille sijoittajille. Kansalaisuuden voi saada maksamalla 150 000 dollaria tai sijoittamalla vähintään 220 000 dollaria grenadalaiseen kiinteään omaisuuteen. Kansalaisuuden myynti on pienelle valtiolle hyvä tulonlähde. Vuonna 2021 se tuotti Grenadalle 104 miljoonaa dollaria, kolme kertaa enemmän kuin tavaranvienti. Grenada houkuttelee uusia kansalaisia korostamalla, että maassa ei tarvitse maksaa yhtä paljon tulo- ja omaisuusveroa kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa.
Talous ja kaupankäynti
Grenada on ylemmän keskitulotason maa. Pääelinkeino on matkailu. Vuonna 2019 Grenadassa kävi yli puoli miljoonaa ulkomaista turistia. Matkailu tuotti 550 miljoonaa dollaria (USD). Suurin osa turisteista on risteilymatkustajia. Saarille saapuu yli 200 risteilyalusta joka vuosi. Vuonna 2020 koronapandemia supisti matkailua. Grenadaan tuli vain 217 000 turistia. Satamaan kiinnittyi sata risteilyalusta. Grenadan kansantalous supistui 13% vuonna 2020. Vuonna 2021 talous kasvoi taas yli 5%. Talouden odotetaan elpyvän entisestään, kun matkailuelinkeino vähitellen toipuu koronalamasta. Maailmanpankki arvioi, että 32% grenadalaisista elää köyhyydessä. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat grenadalaiset lähettivät kotimaahan yli 70 miljoonaa dollaria.
Vuonna 2020 Grenadan viennin arvo oli 25 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 383 miljoonaa dollaria. Tärkein vientituote oli muskotti 25% (muskottikukka ja -pähkinä). Muskottikukaksi kutsutaan muskottihedelmän punertavaa liuskaista siemenvaippaa, joka on pähkinän ympärillä. Muskottikukan maku muistuttaa muskottipähkinää, mutta se on makeampi. Muita vientituotteita olivat hedelmät 11% (tuoreet hedelmät ja pakasteet), kala ja ravut 11%, kaakao 7%, olut ja muut juomat 9%, paperituotteet 6% ja maalit 5%. Suurimmat vientimaat olivat Yhdysvallat, Trinidad ja Tobago, Saint Vincent ja Grenadiinit, Saksa, Alankomaat ja Ranska. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdysvallat, Trinidad ja Tobago, Caymansaaret, Kiina ja Iso-Britannia.
