Irak

Maantiede

Irak on Lähi-Idässä Persianlahden pohjukassa. Pohjoinen rajanaapuri on Turkki, idässä on Iran, lännessä ovat Syyria ja Jordania, etelässä Saudi-Arabia ja Kuwait. Irakin halki virtaa pohjoisesta etelään kaksi suurta jokea: Eufrat ja Tigris. Joet yhtyvät Etelä-Irakissa Shatt al-Arabin uomaksi, joka laskee Persianlahteen. Maatalous on keskittynyt jokien varsille. Irakin viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, taateleita, maissia, riisiä, hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläiminä on nautakarjaa, lampaita, vuohia, vesipuhveleita, kameleja ja kanoja. Irakin jokilaaksot ovat olleet ihmiskunnan maatalouden synnyinseutuja.

Irakissa on kuuma ja kuiva ilmasto. Maan länsiosassa on laaja hiekka-aavikko. Pohjoisessa on vuoria. Irakin korkein huippu Zagrosvuori (3607 m) on lähellä Turkin rajaa. Korkeimpien vuorten ylärinteet ovat lumipeitteisiä. Alemmilla rinteillä on tammimetsiä. Metsissä on elänyt leopardeja, villivuohia, peuroja ja villilampaita. Vuosia kestäneet sodat ovat hävittäneet suuren osan eläinkannasta. Irakin eteläosissa kuivuus, maatalous ja suolaantuminen ovat tuhonneet jokivarsien ja suistojen kosteikkoja. Eufrat- ja Tigrisjokien vesivirrat ovat huvenneet puoleen entisestä, koska sateet ovat viime vuosina olleet poikkeuksellisen niukkoja.

Melkein kolme neljäsosaa irakilaisista asuu kaupungeissa. Pääkaupungissa Bagdadissa on seitsemän miljoonaa asukasta. Suurimmat kaupungit ovat jokien varsilla. Irakilla on valtavia ympäristöhaasteita. Sodat ovat jättäneet maastoon miinoja ja ongelmajätteitä. Öljypäästöt saastuttavat maata ja vesiä. Yhdeksänkymmentä prosenttia Irakin sähköstä tuotetaan öljyllä ja kaasulla. Ilmaston lämpeneminen vaarantaa vesitalouden ja ruokaturvan. Ilmastotutkijat varoittavat, että valtaosa Irakin viljelymaista voi kuivua tuottamattomiksi lähivuosien aikana. Hiekkamyrskytkin ovat lisääntyneet kuivuuden seurauksena. Vuonna 2025 raju hiekkamyrsky sulki lentokentät Irakin keski- ja eteläosissa.

Historia

Pohjois-Irakin Shanidarin luolasta on löydetty neandertalinihmisten luurankoja, joilla on ikää kuusikymmentä tuhatta vuotta. Nykyihmiset tulivat Irakiin viisikymmentä tuhatta vuotta sitten. Zagrosvuorten juurella on Jarmon kylä, missä Irakin varhaiset viljelijät kasvattivat vehnää, ohraa ja linssejä lähes kymmenen tuhatta vuotta sitten. Jarmon kyläläisillä oli lampaita ja vuohia.

Irak oli osa niin kutsuttua hedelmällisen puolikuun aluetta, missä maanviljely alkoi isojen jokien laaksoissa jo kaksitoista tuhatta vuotta sitten. Maanviljely muutti ihmiskunnan ruokatalouden. Ihmisten yhteisöt kasvoivat, kun käytettävissä oleva ruoka riitti elättämään entistä suurempia väkimääriä. Jokien varsilla opittiin rakentamaan kastelujärjestelmiä, jotka paransivat maanviljelyn tuottavuutta.

Irakin Eufrat- ja Tigrisjokien varsien Mesopotamiaa, Kaksoisvirtainmaata, on nimitetty sivistyksen kehdoksi. Nykyisen Irakin, Syyrian itäosien, Kaakkois-Turkin ja läntisen Iranin alueella on ollut kaupunkeja jo kuusi tuhatta vuotta sitten. Irakin sumerit tunsivat pyörän ja kirjoitustaidon viisi tuhatta vuotta sitten.

Sumerien kaupungit sijaitsivat jokien rannoilla. Kaupungeissa oli suuria temppeleitä. Jokivettä johdettiin viljelyksille kastelukanavia pitkin. Kaupunkivaltiot kävivät kauppaa ja sotivat toisiaan vastaan. Sumerien kauppayhteydet ulottuivat Egyptiin ja Intiaan. Sumerien jälkeen Irakissa kukoistivat Akkadin ja Babylonian valtakunnat sekä Assyria, jonka valta ulottui laajimmillaan Välimeren rannalle Egyptiin asti.

600-luvulla arabit valloittivat Mesopotamian ja islamin usko levisi myös Irakin alueelle. 760-luvulla arabit rakensivat Bagdadin kaupungin. Bagdadista tuli iso ja tärkeä tieteen, taiteen ja islamilaisen kulttuurin keskus. 800-luvun alussa Bagdadissa oli seitsemänsataa tuhatta asukasta. 1200-luvulla mongolit valtasivat Irakin ja tuhosivat Bagdadin. 1500-luvulla turkkilaiset valloittajat liittivät Irakin Osmanien/Ottomaanien valtakuntaan. Turkkilainen hallinto jatkui 1900-luvun alkuun asti.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Ison-Britannian intialaiset joukot valtasivat Irakin. Vuonna 1932 Irakista tuli itsenäinen kuningaskunta. Maa oli kuitenkin edelleen Ison-Britannian valtapiirissä. Irakissa oli brittiläisiä sotilastukikohtia. 1940-luvulla toisen maailmansodan aikana Ison-Britannian joukot ottivat Irakin hallintaansa. Miehitysvalta päättyi vuonna 1948. Vuonna 1958 irakilaisten sotilaiden vallankaappaus lopetti kuningaskunnan. Kuningas Faisal toinen teloitettiin. Irakista tuli tasavalta.

1970-luvulla Irakin johtoon nousi Saddam Hussein. 1980-luvun alussa Saddam vei Irakin kahdeksan vuotta kestäneeseen sotaan Iranin kanssa. Sota tuhosi sekä Irakin että Iranin talouden ja vaati satoja tuhansia ihmishenkiä. Vuonna 1990 Irak valtasi Kuwaitin. Vuonna 1991 Yhdysvaltojen johtaman laajan kansainvälisen liittoutuman joukot ajoivat Irakin armeijan Kuwaitista. Vuonna 2003 Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät Irakiin ja kaatoivat Saddamin hallinnon. Saddam Hussein hirtettiin vuonna 2006.

Vuonna 2014 ääri-islamistinen terroristijärjestö ISIS valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin ja perusti maan pohjoisosaan oman valtionsa, kalifaatin. Irakin ja Yhdysvaltojen armeija sekä kurdien asejoukot kukistivat kalifaatin vuonna 2017. Kaksi vuotta myöhemmin Irakissa oli laajoja mielenilmauksia ja mellakoita. Ihmiset lähtivät kaduille suuttuneina siitä, että köyhyys lisääntyi, ja samaan aikaan Irakin öljyvaroista oli kavallettu yli sata miljoonaa euroa. Irakin turvallisuusjoukot tappoivat viisisataa ihmistä hajottaessaan katumielenosoituksia.

Vuonna 2018 irakilainen Nadia Murad sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä kongolaisen Denis Mukwegen kanssa. Murad kuuluu Irakin jesidiväestöön, joka joutui ääri-islamistien julman väkivallan kohteeksi ISIS-järjestön kalifaatin aikana. Nadia Murad on puolustanut naisten oikeuksia ja ihmiskaupan uhreja. ISIS pakotti jesidejä orjuuteen ja käytti sukupuolista väkivaltaa alistamisen ja sotatoimien välineenä.

Yhteiskunta ja politiikka

Irakin presidentin valitsee parlamentti. Presidentin valta on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2026 Irakin presidentiksi valittiin Nizar Amedi. Presidentin virkakausi on nelivuotinen. Irakissa noudatettavan vallanjakosopimuksen mukaan maan presidentiksi valitaan kurdi, pääministeri on shiiamuslimi ja parlamentin puhemieheksi nimitetään sunnimuslimi.

Irakin parlamentissa on 329 kansanedustajaa. Edustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Uskonnollisille ja kansallisille vähemmistöille on varattu yhdeksän kansanedustajanpaikkaa. Vuonna 2025 Irakin parlamenttivaaleihin osallistui seitsemänkymmentä puoluetta. Neljäkymmentä puoluetta sai kansanedustajia. Valituista kansanedustajista 84 on naisia. Vuonna 2026 kuukausia kestäneiden puolueiden välisten neuvottelujen jälkeen Irakin pääministeriksi nimitettiin puolueisiin sitoutumaton liikemies ja pankinjohtaja Ali al-Zaidi.

Irakissa on kymmeniä aseistautuneita järjestöjä, joista osa tekee yhteistyötä Irakin armeijan kanssa. Irakin shiiamuslimien asejärjestöt ovat Iranin liittolaisia. Kansan mobilisaatiovoimien nimellä tunnettuun verkostoon kuuluvat shiiajärjestöt ovat hyökänneet ohjuksilla, raketeilla ja räjähdyslennokeilla Israeliin, Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin ja Saudi-Arabian öljykentille. Vuonna 2026 Yhdysvaltojen, Israelin, Saudi-Arabian ja Kuwaitin ilmavoimat ovat tehneet ohjus- ja pommi-iskuja Irakin islamistijärjestöjen asemiin. Iskuissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.

Irakin naiset kärsivät väkivallasta, koulutusmahdollisuuksien puutteesta, huonosta terveydenhoidosta ja rajoitetusta pääsystä työmarkkinoille. Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä joka viides irakilaisista miehistä oli sitä mieltä, että miehellä on oikeus lyödä vaimoa, jos tämä lähtee ulos ilman miehen lupaa. Neljäsosa miehistä katsoi, että vaimoa saa lyödä, jos hän ei tottele miehensä määräyksiä. Vähän yli kymmenesosa Irakin työikäisistä naisista tekee palkkatyötä. Neljäsosa Irakin naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Latif al-Ani oli kuuluisa irakilainen valokuvaaja. Hänen mustavalkoiset otoksensa ovat ikuistaneet siltoja, maisemia ja tuokioita ihmisten elämästä. Saddam Husseinin noustua valtaan Latif al-Ani lopetti valokuvaamisen. Kuvataiteilija Suad al-Attar on maalannut taitavasti suuria kankaita, joissa vilisee ihmisiä, tapahtumia ja arabialaisia sävyjä. Hän oli ensimmäinen naistaiteilija, joka kokosi työnsä omaan näyttelyyn bagdadilaisessa taidemuseossa. Mielenosoitusten aikana Irakin nuoret taiteilijat ovat koristaneet Bagdadin talonseiniä kapinan värikkäin kuvin.

Talous ja kaupankäynti

Irak on ylemmän keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana Irakin talous on kasvanut hitaasti. Joinakin vuosina talous on supistunut. Vuonna 2025 talous supistui kaksi prosenttia. Irakin talous on lähes täysin riippuvainen öljytuloista. Öljyn markkinahintojen nousut ja laskut heiluttavat talouden tilaa.

Vuonna 2025 Irak oli maailman viidenneksi suurin öljyn tuottaja. Irakin valtio saa neljä viidesosaa tuloistaan öljystä. Tuotannon monipuolistaminen öljyriippuvuuden vähentämiseksi on Irakin talouskehityksen suurin haaste. Maailmanpankki rahoittaa hankkeita, jotka parantavat Irakin satamia, rautatiekalustoa ja rataverkostoa.

Lähes viidesosa irakilaisista elää köyhyydessä. Kahdeksan prosenttia Irakin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 28 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 64 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viisitoista prosenttia työvoimasta on työttömänä. Irakin maaperässä on fosfaatteja, alumiinimalmia, rautaa, kultaa ja kuparia. Sodat ovat jarruttaneet kaivosteollisuuden kehitystä.

Vuonna 2024 Irakissa kävi puoli miljoonaa ulkomaalaista lomamatkailijaa. Irakiin tulee vuosittain myös miljoonia pyhiinvaeltajia pääasiassa Iranista ja Turkista. Irakissa on paljon moskeijoita ja pyhättöjä, joilla on suuri historiallinen ja hengellinen merkitys islamin eri suuntauksien kannattajille. Matkailu tuottaa Irakille yli miljardi euroa vuodessa.

Vuonna 2024 Irakin tavaraviennin kokonaisarvo oli sata miljardia euroa. Tuonnin arvo oli viisikymmentä miljardia euroa. Öljykauppa tuotti 99% kaikista vientituloista. Öljyn lisäksi Irak vei maakaasua. Suurimmat vientimaat olivat Kiina, Intia, Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Kreikka. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Turkki, Intia, Brasilia ja Saudi-Arabia. Ulkomailla asuvat irakilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin miljardi euroa.