Irak

Maantiede

Irak sijaitsee Lähi-Idässä Persianlahden pohjukassa. Pohjoisessa rajanaapurina on Turkki, idässä Iran, lännessä Syyria ja Jordania, etelässä Saudi-Arabia ja Kuwait. Irakin halki virtaa pohjoisesta etelään kaksi suurta jokea: Eufrat ja Tigris. Joet yhtyvät Etelä-Irakissa Shatt al-Arabin uomaksi, joka laskee Persianlahteen. Irakin maatalous on keskittynyt jokien varsille. Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, taateleita, maissia, riisiä, hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläiminä on nautakarjaa, lampaita, vuohia, vesipuhveleita, kameleja ja kanoja. Irakin jokilaaksot ovat olleet ihmiskunnan maatalouden syntyseutuja. Pitkäaikainen kuivuus on nyt haitannut Irakin ruoantuotantoa. Puolet elintarvikkeista tuodaan ulkomailta.

Irakissa on kuuma ja kuiva ilmasto. Maan länsiosassa on laaja hiekka-aavikko. Pohjoisessa on vuoria. Irakin korkein huippu Zagrosvuori (3607 m) on lähellä Turkin rajaa. Korkeimpien vuorten ylärinteet ovat lumipeitteisiä. Alemmilla rinteillä on tammimetsiä. Metsissä on elänyt leopardeja, villivuohia, peuroja ja villilampaita. Vuosia kestäneet sodat ovat hävittäneet suuren osan eläinkannasta. Irakin eteläosissa kuivuus, maatalous ja suolaantuminen ovat tuhonneet jokivarsien ja suistojen kosteikkoja. Irakilla on valtavia ympäristöhaasteita. Sodat ovat jättäneet maastoon miinoja ja ongelmajätteitä. Öljypäästöt saastuttavat maata ja vesiä. Yli 90% Irakin sähköstä tuotetaan öljyllä ja kaasulla. Ilmaston lämpeneminen voi vaarantaa Irakin vesitalouden ja ruokaturvan.

Historia

Irakissa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Pohjois-Irakin Zagrosvuorten Shanidarin luolasta on löydetty 60 000 vuotta vanhoja neandertalinihmisen luurankoja. Zagrosvuorten juurella on Jarmon kylä, missä varhaiset viljelijät kasvattivat vehnää, ohraa ja linssejä lähes 10 000 vuotta sitten. Jarmon kyläläisillä oli myös lampaita ja vuohia. Irak oli osa niin kutsuttua hedelmällisen puolikuun aluetta, missä maanviljely alkoi isojen jokien laaksoissa jo 12 000 vuotta sitten. Maanviljely muutti ihmiskunnan ruokatalouden. Ihmisten yhteisöt kasvoivat, kun käytettävissä oleva ruoka riitti elättämään entistä suurempia väkimääriä. Jokien varsilla opittiin rakentamaan kastelujärjestelmiä, jotka paransivat maanviljelyn tuottavuutta.

Irakin Eufrat- ja Tigrisjokien varsien Mesopotamiaa, Kaksoisvirtainmaata, on nimitetty sivistyksen kehdoksi. Nykyisen Irakin, Syyrian itäosien, Kaakkois-Turkin ja läntisen Iranin alueella on ollut kaupunkeja jo 6000 vuotta sitten. Irakissa sumerit tunsivat pyörän ja kirjoitustaidon 5000 vuotta sitten. Sumerien kaupungit sijaitsivat jokien rannoilla. Kaupungeissa oli suuria temppeleitä. Jokivettä johdettiin viljelyksille kastelukanavia pitkin. Kaupunkivaltiot kävivät kauppaa ja sotivat toisiaan vastaan. Sumerien kauppayhteydet ulottuivat Egyptiin ja Intiaan. Sumerien jälkeen Irakissa kukoistivat Akkadin ja Babylonian valtakunnat sekä Assyria, jonka valta ulottui laajimmillaan Välimeren rannalle Egyptiin asti.

600-luvulla arabit valloittivat Mesopotamian ja islamin usko levisi myös Irakin alueelle. 760-luvulla arabit rakensivat Bagdadin kaupungin. Bagdadista tuli suuri ja tärkeä tieteen, taiteen ja islamilaisen kulttuurin keskus. 800-luvun alussa Bagdadissa oli 700 000 asukasta. 1200-luvulla mongolit valtasivat Irakin ja tuhosivat Bagdadin. 1500-luvulla turkkilaiset valloittajat liittivät Irakin Osmanien/Ottomaanien valtakuntaan. Turkkilainen hallinto jatkui 1900-luvun alkuun asti. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ison-Britannian intialaiset joukot valtasivat Irakin. Vuonna 1932 Irakista tuli itsenäinen kuningaskunta. Maa oli kuitenkin edelleen Ison-Britannian valtapiirissä. Irakissa oli brittiläisiä sotilastukikohtia. 1940-luvulla toisen maailmansodan aikana Ison-Britannian joukot ottivat Irakin hallintaansa. Miehitysvalta päättyi vuonna 1948. Vuonna 1958 irakilaisten sotilaiden vallankaappaus lopetti kuningaskunnan. Kuningas Faisal toinen teloitettiin. Irakista tuli tasavalta.

1970-luvulla Irakin johtoon nousi kansallismielisen Baath-puolueen johtajistoon kuulunut Saddam Hussein. 1980-luvun alussa Saddam vei Irakin kahdeksan vuotta kestäneeseen sotaan Iranin kanssa. Sota tuhosi sekä Irakin että Iranin talouden ja vaati satoja tuhansia ihmishenkiä. Vuonna 1990 Irak valtasi Kuwaitin. Vuonna 1991 Yhdysvaltojen johtaman laajan kansainvälisen liittoutuman joukot ajoivat Irakin armeijan Kuwaitista. Vuonna 2003 Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät Irakiin ja kaatoivat Saddamin hallinnon. Saddam Hussein hirtettiin vuonna 2006. Vuonna 2014 ääri-islamistinen terroristijärjestö ISIS valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin ja perusti maan pohjoisosaan oman valtionsa, kalifaatin. Irakin ja Yhdysvaltojen armeija sekä kurdien asejoukot kukistivat kalifaatin vuonna 2017. Irak on edelleen ristiriitojen repimä. Vuonna 2022 mielenosoittajat valtasivat parlamentin. Kaksikymmentä ihmistä kuoli yhteenotoissa Bagdadin kaduilla. Lukkiutuneet valtarakenteet estävät rauhan saavuttamista ja antavat mahdollisuuksia väärinkäytöksille.

Lisätietoja: Irakin konflikiartikkelista

Yhteiskunta ja politiikka

Irakissa on parlamentaarinen järjestelmä. Parlamentissa on 329 jäsentä, jotka valitaan neljän vuoden välein. Nykyisessä parlamentissa on 95 naista. Poliittinen näyttämö on hajanainen, sirpaloitunut. Vuoden 2021 vaalien jälkeen parlamentissa oli edustettuna 33 puoluetta. Niiden joukossa on islamilaisia uskonnollisia liikkeitä ja jopa aseryhmiä, jotka ovat järjestäytyneet puolueiksi saadakseen poliittista valtaa. Millään ryhmällä ei ole enemmistöä parlamentissa. Vuoden 2021 vaaleissa eniten ääniä kerännyt Sadristipuolue sai vain 73 edustajaa. Puolueen johtaja Muqtada al-Sadr ei kyennyt muodostamaan hallitusta. Uusi hallitus syntyi vasta vuoden 2022 lopulla väkivaltaisten mellakoiden jälkeen. Pääministeriksi nousi Mohammed Shia al-Sudani, jonka tärkeimpiä tukijoita ovat olleet Iranin kanssa liittoutuneet shiiamuslimilaiset ryhmittymät. Näillä ryhmillä on voimakas edustus parlamentissa ja niillä on myös omia asejoukkoja. Pääministeri al-Sudanin hallitusliittoutumaan kuuluu shiiaryhmien lisäksi myös Irakin sunnimuslimien ja kurdien poliittisia puolueita. Hallitukselta odotetaan toimia maan talouden ja väestön toimeentulon kohentamiseksi.

Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen jälkeen Irakissa on harjoitettu vallanjakoa, jonka muodollisena tarkoituksena on ottaa huomioon maan tärkeimmät uskonnolliset ja kansalliset ryhmät ja näin edistää kansakunnan yhteistä kehitystä. Irakin politiikan tuntijoiden mukaan vallanjako on synnyttänyt paikalleen juuttuneen, muutoksia estävän etuoikeutettujen piirien linnoituksen, joka antaa vallankäyttäjille tilaisuuden väärinkäytöksiin ja mielivaltaan. Vallanjaossa pääministerin tehtävän katsotaan kuuluvan shiiamuslimille ja parlamentin puhemieheksi valitaan sunnimuslimi. Niukoilla valtaoikeuksilla rajattu presidentin toimi annetaan kurdiväestön edustajalle. Irakin presidentin valitsee maan parlamentti. Ylimmän tason vallanjaon lisäksi eri puolueille, uskonnollisille liikkeille ja jopa aseryhmille annetaan valtakiintiöitä valtionhallinnon eri aloilla ja aluehallinnossa. Nämä poliittiset läänitykset tarjoavat eri ryhmittymille ja niiden johtajille mahdollisuuksia käydä valtakauppaa ja hankkia rahaa. Suuresta valtion omistamasta pankista kavallettiin vuosina 2021 ja 2022 yli kaksi miljardia euroa.

Irakin naiset kärsivät väkivallasta, koulutusmahdollisuuksien puutteesta, huonosta terveydenhoidosta ja rajoitetusta pääsystä työmarkkinoille. Maailmanpankin mukaan vain 15% Irakin naisista tekee palkkatyötä. Viidesosa naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Miehillä vastaava luku on alle 10%. Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä joka viides irakilaisista miehistä oli sitä mieltä, että miehellä on oikeus lyödä vaimoa, jos tämä lähtee ulos ilman miehen lupaa. Neljäsosa miehistä katsoi, että vaimoa saa lyödä, jos hän ei tottele miehensä määräyksiä.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Irakin ylemmän keskitulotason maaksi. Vuonna 2020 Irakin talous supistui 11%. Vuosina 2021 ja 2022 talouskasvu elpyi. Öljyn hinnan kohoaminen on auttanut Irakin taloutta kasvamaan ennen vuoden 2020 lamaa vallinneelle tasolle. Irakin talous on hyvin suuressa määrin riippuvainen öljytuloista. Vuonna 2020 raakaöljyn ja öljynjalosteiden osuus oli 85% Irakin kaikista vientituloista. Kullan viennin osuus oli 14% vientituloista. Muita vientituotteita olivat kupari, rauta, hedelmät, koneet ja laitteet. Vuonna 2020 Irakin viennin arvo oli 58 miljardia euroa. Tuonnin kokonaisarvo oli 47 miljardia euroa. Tärkeimpiä vientimaita olivat Kiina, Intia, Turkki, Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Suurimmat tuontimaat olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Turkki, Intia ja Saksa.

Vuonna 2021 16% Irakin työvoimasta oli työttömänä. Vuonna 2022 Irakin suunnitteluministeriö arvioi, että neljäsosa väestöstä eli köyhyydessä. Vuonna 2019 18% irakilaisista sai toimeentulon maataloudesta, 23% työvoimasta toimi teollisuuden tehtävissä ja 59% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2019 Irakissa kävi 6 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat 3,5 miljardia euroa. Irak on islamilaisen uskonnollisen matkailun kohde. Siellä on paljon moskeijoita ja pyhättöjä, joilla on suuri hengellinen ja historiallinen merkitys islamin eri suuntauksien kannattajille. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat irakilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 840 miljoonaa euroa.