Iso-Britannia

Maantiede

Yhdistynyt kuningaskunta on saarivaltio, johon kuuluvat Ison-Britannian saaren Englanti, Skotlanti ja Wales, sekä Irlannin saaren pohjoisosa, Pohjois-Irlanti. Ison-Britannian ja manner-Euroopan välissä on Englannin kanaali. Sen toisella puolella Isoa-Britanniaa vastapäätä ovat Ranska, Belgia ja Alankomaat. Pohjois-Irlannilla on maaraja Irlannin tasavallan kanssa. Suurin osa Ison-Britannian asukkaista elää etelässä, Englannissa. Siellä on myös pääkaupunki Lontoo. Suurkaupungissa asuu yhdeksän miljoonaa ihmistä. Korvanmuotoinen Wales on Englannin länsipuolella. Ison-Britannian saaren pohjoiskärjessä on Skotlanti.

Valtaosa Englannista on alavaa maata, jota mäet paikoitellen poimuttavat. Kanaalin rannalla on jyrkkiä kallioita. Skotlannissa ja Walesissa kukkulat hallitsevat maisemia. Ison-Britannian korkein huippu on Skotlannin Ben Nevis (1345 m). Walesin korkein kohta on Snowdon (1085 m). Rannikoilla on tuhat pientä saarta. Kanaalisaaret Jersey ja Guernsey ovat lähellä Ranskaa. Mansaari on Irlanninmeressä Ison-Britannian ja Irlannin saaren välissä. Jersey, Guernsey ja Mansaari ovat itsehallinnollisia alusmaita. Isossa-Britanniassa on lauhkean viileä meri-ilmasto. Sumu, pilvisyys ja sateet ovat yleisiä. Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Englannin kukkuloilla sademäärät ovat runsaita. Talvet ovat yleensä leutoja. Kesät ovat lämpimiä.

Ison-Britannian metsät on jo kauan sitten raivattu viljelymaiksi ja laitumiksi, kaivosten tukiparruiksi ja raudansulattamojen polttoaineeksi. Englannin ja Pohjois-Irlannin pinta-alasta vain kymmenesosa on nykyisin metsiä. Skotlannissa metsiä on lähes viidesosa maa-alasta. Walesissa metsien osuus on 15%. Englannin luonnonmetsissä kasvaa tammia, pyökkejä, kastanjaa, valkopyökkiä, koivua ja tervaleppää. Havumetsissä kasvaa mäntyä, kuusta ja lehtikuusia. Istutusmetsissä on käytetty paljon ulkomaisia havupuulajeja. Hertfordshiren pyökkimetsässä sinililjojen kukinto värittää aukiot ja niityt heleänsinisiksi. Skotlannin ja Walesin metsissä mänty on yleinen puulaji. Lajistoon kuuluvat myös lehtikuuset, talvitammet, saarnet ja vaahterat. Metsissä elää kauriita ja villisikoja.

Vesien likaantuminen on yksi Ison-Britannian vaikeimmista ympäristöhaasteista. Alle viidesosa vesistöistä on siedettävän puhtaita. Vuonna 2022 paikalliset vesi- ja jätehuollosta vastaavat yhtiöt laskivat tuhansia kertoja jokiin, järviin ja mereen puhdistamattomia yhdyskuntien jätevesiä. Monet uimarannat saastuivat käyttökelvottomiksi. Sadat uimarit sairastuivat. Jätevesien lisäksi myös maatalouden ravinteet ja teollisuuden öljyvuodot likaavat vesistöjä. Kaupungeissa huono ilman laatu on aiheuttanut vakavia terveyshaittoja. Lontoon keskustassa on rajoitettu pakokaasuja päästävää ajoneuvoliikennettä. Vuonna 2022 36% Ison-Britannian kuluttamasta energiasta saatiin öljystä. Kaasun osuus oli 35% ja hiilen osuus oli 3%. Kuusi prosenttia energiasta tuotettiin ydinvoimalla ja 10% tuulivoimalla. Aurinkovoiman osuus oli kaksi prosenttia ja vesivoiman alle 1%.

Historia

Isossa-Britanniassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Englannin itärannikolta Norfolkista on löytynyt rantaliejuun kivettyneitä jalanjälkiä ja lohkotyökaluja, joilla on ikää yli puoli miljoonaa vuotta. Tuolloin maakannas yhdisti manner-Euroopan Ison-Britannian saareen. Nykyihminen tuli saarelle yli 30.000 vuotta sitten. Ihmisasutus ei ole ollut katkeamatonta. Se on joutunut välillä väistymään jääkauden tieltä. Viimeinen jääkausi päättyi noin 14.000 vuotta sitten. 8000 vuotta sitten manner-Euroopan ja Ison-Britannian yhdistänyt maakannas jäi veden alle. Jääkauden jälkeen kasvillisuus palasi vaiheittain. Eläinkanta runsastui. Ison-Britannian varhaiset metsästäjät ja keräilijät saalistivat ensin peuroja ja villihevosia ja myöhemmin kauriita, villisikoja ja alkuhärkiä. Northumberlandin rannikolta on löydetty 9000 vuotta vanhoja asumusten jäänteitä. Somersetin Goughin luolasta on löytynyt yli 8000 vuotta vanha ihmisen luuranko. Perintöaineksen tutkijat arvelevat, että tämä Somersetin varhaisasukas on ollut tummaihoinen, sinisilmäinen ja ruskeahiuksinen. Maanviljelyä alettiin harjoittaa Isossa-Britanniassa noin 6000 vuotta sitten.

Isossa-Britanniassa on asunut monia eri kansoja. 3500 vuotta sitten Cornwallissa ja Devonissa oli tinakaivoksia ja Walesissa louhittiin kuparia. Tinasta tuli tärkeä vientituote. Ison-Britannian tina levisi kaikkialle Eurooppaan. Tinaa tarvittiin kaikkialla. Silloinen työkalujen ja aseiden tärkein raaka-aine, pronssi, on kuparin ja tinan metalliseos. 2000 vuotta sitten Rooma valloitti suuren osan Isosta-Britanniasta. Rooman valta kesti 400-luvulle asti. Sen jälkeen Englantiin asettui germaanikansoja: angleja, sakseja ja juutteja. Walesissa eli kelttejä. Skotlannissa oli piktejä ja kelttiheimoihin kuuluneita britanneja. 1000-luvulla pohjoisranskalaiset normannit valtasivat Englannin. 1500-luvulla Wales liitettiin Englantiin. Englannin kuninkaat hallitsivat tuolloin myös Irlannin kuningaskuntaa. 1700-luvun alussa Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhdistyivät. Siitä lähtien Iso-Britannia on tunnettu nimellä Yhdistynyt kuningaskunta. 1800-luvun alussa Irlanti liitettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Nykyisin siihen kuuluvat Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti.

1700-luvulta alkaen Iso-Britannia oli Euroopan johtava merimahti. Englanti perusti siirtokuntia Amerikkaan ja Karibialle jo 1600-luvulla. Englantilainen Itä-Intian kauppayhtiö pyrki hallitsemaan Aasian ja Euroopan välistä maustekauppaa. 1700-luvulla kauppayhtiö alisti valtaansa suurimman osan Intiasta. 1800-luvulla Iso-Britannia teollistui. Koneistaminen näkyi voimakkaasti esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa. Lankojen kehrääminen ja kankaiden kutominen muuttuivat käsityöstä laajamittaiseksi tuotannoksi, jota tehtiin kehruu- ja kutomakoneilla tuhansien työntekijöiden tehtaissa. Iso-Britannia perusti siirtokuntia Australiaan ja valloitti siirtomaita Afrikasta. Afrikan maista Nigeria, Ghana, Gambia, Sierra Leone, Kenia, Uganda, Tansania, Sambia, Botswana, Zimbabwe, Etelä-Afrikka, Sudan ja Somalimaa ovat olleet Ison-Britannian vallassa. Laajimmillaan brittiläisen imperiumin alueella asui yli 400 miljoonaa ihmistä. 1920-luvulla Irlanti, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada itsenäistyivät Isosta-Britanniasta. Intia, Pakistan, Sri Lanka ja Myanmar saivat itsenäisyytensä 1940-luvun lopulla pian toisen maailmansodan jälkeen. Afrikassa Ison-Britannian siirtomaavalta purkautui 1960-luvulla.

Ensimmäisessä maailmansodassa Iso-Britannia taisteli Ranskan liittolaisena Saksaa vastaan. Sodassa kuoli lähes miljoona brittiläisten joukkojen sotilasta. Toisessa maailmansodassa Saksan lentokoneet pommittivat Ison-Britannian kaupunkeja. Vuonna 1944 Ison-Britannian armeija ja laivasto olivat Yhdysvaltojen ja Kanadan joukkojen ohella mukana Normandian maihinnousussa, joka aloitti Saksan antautumiseen päättyneen sodan viimeiset vaiheet. Iso-Britannia osallistui YK:n perustamiseen sodan jälkeen vuonna 1945. Se on yksi turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista. Turvallisuusneuvoston muut pysyvät jäsenmaat ovat Yhdysvallat, Kiina, Ranska ja Venäjä. Vuonna 1952 Isosta-Britanniasta tuli ydinasevalta. Ison-Britannian ydinaseet ovat nykyisin sukellusveneistä laukaistavissa ohjuksissa. Vuonna 1973 Iso-Britannia liittyi Euroopan yhteisöön, josta tuli kaksikymmentä vuotta myöhemmin Euroopan unioni. Vuonna 2020 maa erosi EU:sta. Tätä eroa kutsutaan nimellä Brexit. Vuonna 2014 Skotlannissa järjestettiin kansanäänestys siitä, pitäisikö Skotlannin itsenäistyä Isosta-Britanniasta omaksi valtiokseen. Äänestäneistä 45% oli itsenäisyyden kannalla ja 55% vastusti sitä.

Yhteiskunta ja politiikka

Iso-Britannia on kuningaskunta. Kuningatar Elisabet toinen kuoli vuonna 2022. Hän oli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar seitsemänkymmentä vuotta. Hänen jälkeensä kuninkaaksi nousi hänen vanhin poikansa, Charles kolmas. Vuonna 2023 tehdyssä mielipidemittauksessa 62% brittiläisistä kannatti monarkiaa. Kannatus oli suurinta vanhimmissa ikäluokissa. Neljä viidesosaa yli 65 vuoden ikäisistä oli monarkian kannalla. Yli 25-vuotiaiden mutta alle 50-vuotiaiden ryhmässä monarkiaa kannatti 56% kyselyyn osallistuneista.

Poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Isossa-Britanniassa on kaksikamarinen parlamentti. Sen alahuoneessa on 650 kansanedustajaa, jotka valitaan yhden edustajan vaalipiireistä. Vaalikausi on viisivuotinen, ellei järjestetä ennenaikaisia vaaleja. Vuonna 2023 parlamentin alahuoneessa oli 224 naista. Parlamentin ylähuoneen jäsenet nimitetään. Ylähuoneeseen kuuluu noin 700 aatelisarvon saanutta jäsentä, sekä Englannin kirkon piispat. Ylähuone on keskusteleva ja neuvoa-antava elin. Alahuone säätää lait ja sillä on todellinen päätösvalta valtakunnan asioissa.

Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa konservatiivipuolue nousi alahuoneessa enemmistöksi 364 kansanedustajallaan. Työväenpuolue sai 203 paikkaa, Skotlannin kansanpuolue sai 48 ja liberaalidemokraatit 12 paikkaa. Lisäksi parlamenttipaikkoja sai kuusi pienempää puoluetta. Yhden edustajan vaalipiirien järjestelmä ei aina näytä heijastavan vaaleihin osallistuvien ryhmien aitoa suhteellista kannatusta. Vaalipiirissään eniten ääniä saanut ehdokas pääsee parlamenttiin. Sen jälkeen ei enää ole merkitystä sillä, kuinka paljon ääniä tai kuinka suuren ääniosuuden muut ehdokkaat ovat saaneet. Vuonna 2019 konservatiivit saivat koko maassa hieman alle 44% annetuista äänistä, työväenpuolue sai 32%, liberaalidemokraatit saivat 12% ja Skotlannin kansanpuolue sai 4% äänistä. Skotlannin kansanpuolueen äänisaalis oli siis vain kolmasosa liberaalidemokraattien saamasta, mutta puolue sai neljä kertaa enemmän kansanedustajia kuin liberaalidemokraatit. Vuonna 2023 Ison-Britannian pääministerinä toimi konservatiivipuolueen Rishi Sunak.

Vuonna 2023 Ison-Britannian talous ei kasvanut juuri lainkaan. Asiantuntijat arvelevat, että sama tila jatkuu lähitulevaisuudessakin. Hintojen ja erityisesti asumiskulujen kohoaminen on heikentämässä palkansaajien toimeentuloa. Maassa on paljon vanhaa asuntokantaa, missä lämpöeristys on puutteellinen ja kylmän vuodenajan aikaiset lämmityskulut ovat suuria. Terveydenhuollon ja koulujärjestelmän parantamiseen tarvittaisiin lisää rahoitusta, jotta niiden toiminta vastaisi ihmisten ja ajan vaatimuksia. Politiikan näyttämöillä kirpeintä väittelyä on syntynyt suhtautumisessa pienillä veneillä Kanaalin yli tuleviin siirtolaisiin ja pakolaisiin. Ison-Britannian hallitus haluaa lähettää päätöksiä odottavat turvapaikanhakijat Ruandaan, sikäläisiin vastaanottokeskuksiin. Tästä on jo tehty sopimus Ruandan hallituksen kanssa. Ison-Britannian korkein oikeus pitää tällaista menettelyä nykyisten lakien vastaisena. Vuonna 2022 Ranskasta tuli Kanaalin yli Isoon-Britanniaan yli 45.000 muuttajaa. Vuonna 2023 pienillä veneillä saapuneita oli kolmekymmentä tuhatta.

YK:n pakolaisapu kertoi vuonna 2023 brittiläisten kansalaisjärjestöjen hankkeista, jotka auttavat pakolaisia ja muuttajia sopeutumaan uuteen maahan ja yhteiskuntaan. Lontoolainen järjestö kouluttaa nuorista pakolaisista leipäkauppiaita. Rothesayssa skotlantilaisella saarella kaupunkilaiset auttavat tulijoita oppimaan kieltä. Liverpoolissa kalliokiipeilijät opettavat lapsia ja nuoria pärjäämään kiipeilyseinällä. Manchesterissa järjestetään vuosittain kaksipäiväinen Horizons Festival, missä esiintyy kymmeniä erimaalaisia muuttaja- ja pakolaistaiteilijoita, jotka ovat kotiutuneet kaupunkiin.

Talous ja kaupankäynti

Iso-Britannia on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana talous on kasvanut hitaasti, Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 11%. Vuosina 2021 ja 2022 talouskasvu elpyi, mutta kasvuvauhti hidastui jälleen vuonna 2023. Ison-Britannian talouskehitystä on haitannut maan irtautuminen Euroopan unionista. Tavarakauppa manner-Euroopan kanssa ei enää ole yhtä sujuvaa kuin EU:n vapaakauppajärjestelyn aikana. Ison-Britannian tuotteiden vienti EU-maihin on vähentynyt tuntuvasti. Brexitin nimellä tunnettu Ison-Britannian ero EU:n jäsenyydestä tuli voimaan tammikuussa vuonna 2020.

Vuonna 2021 vain yksi sadasosa Ison-Britannian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 18% toimi teollisuuden tehtävissä ja 81% työskenteli palvelualoilla. Lähes viisi prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Ison-Britannian maatalous tuottaa lihaa, maitotuotteita, viljaa, rehua ja vihanneksia. Kotimaisen tuotannon osuus on hieman yli 60% väestön ruoankulutuksesta. Maassa on monipuolinen teollisuus. Isossa-Britanniassa valmistetaan autoja, lentokoneita, laivoja, lääkkeitä ja elektroniikkaa. Myös elintarvike- ja vaateteollisuus ovat isoja työllistäjiä. Lontoo on yksi maailman suurimmista pankki-, raha- ja vakuutuspalveluiden keskuksista.

Vuonna 2021 Ison-Britannian viennin kokonaisarvo oli 400 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 650 miljardia euroa. Vientituotteita olivat ajoneuvot, lentokoneet ja niiden osat, kaasuturbiinit, koneet ja laitteet, lääkkeet, kulta, öljy, muovit, vaatteet, platina, alkoholijuomat ja elintarvikkeet. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Saksa, Alankomaat, Irlanti, Sveitsi, Ranska ja Kiina. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat ja Norja.

Vuonna 2023 Isossa-Britanniassa kävi lähes 40 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuottaa joka vuosi yli 50 miljardia euroa. Matkailu työllistää neljä miljoonaa ihmistä. Moni-ilmeisenä ja vilkkaana suurkaupunkina Lontoo houkuttelee matkailijoita. Musiikkitapahtumiin ja jalkapallo-otteluihin tulee paljon yleisöä ulkomailta. Kuninkaallisetkin kiinnostavat: Windsorin palatsissa käy vuosittain yli miljoona ihmistä. Lontoon matkailusuosio jättää varjoonsa Ison-Britannian monet muut värikkäät, omaleimaiset alueet ja kohteet. Skotlannissa käy vuosittain neljä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa ja Walesissa vähän yli miljoona.