Libanon

Maantiede

Libanon on Lähi-Idän maa Välimeren itäisimmän pohjukan rannalla. Etelässä rajanaapurina on Israel, idässä ja pohjoisessa Syyria. Libanonin suurimmat kaupungit ovat Välimeren rannikolla. Alavan rantavyöhykkeen itäpuolella on vuorijonoja. Libanonvuorten korkein huippu kohoaa 3085 metriä merenpinnasta. Vuoristojen rinteiltä saa alkunsa useita jokia, jotka laskevat Välimereen. Libanonin keskiosassa vuorten itärinteiden juurella on hedelmällinen Bekaan laakso. Laaksossa on viljelty viinirypäleitä ja valmistettu viiniä jo 7000 vuotta sitten. Libanonin itäisimmät osat ovat karuja ja kuivia Syyrian aavikon reunaseutuja.

Libanon on Välimerenilmaston aluetta. Kesät ovat lämpimiä ja vähäsateisia. Talvet ovat kosteita ja viileitä. Vuorilla sataa lunta. Libanonissa voi saman päivän aikana käydä vuorilla hiihtämässä ja ottaa aurinkoa hiekkarannalla. Shoufin luonnonpuisto on vuoristossa Bekaan laakson länsipuolella. Siellä kasvavat libanoninsetrit, jollainen näkyy Libanonin lipussa. Rinteillä kasvaa myös vaahteroita, tammia, luumupuita, orapihlajaa, juudaksenpuita ja mansikkapuita. Luonnonpuistossa elää susia, juovahyeenoja, villisikoja, viidakkokissoja ja piikkisikoja. Luonnonpuiston laajalla alueella on Libanonin suurin luonnontilainen kosteikko. Se on muuttolintujen levähdys- ja talvehtimispaikka. Siellä tavataan kattohaikaroita, kurkia, pelikaaneja ja flamingoja.

Alle 15% Libanonin pinta-alasta on metsiä. Maailmanpankin ympäristöselvityksen mukaan Libanon on muuttumassa kuumemmaksi ja kuivemmaksi. Tämä aiheuttaa suuria haasteita maataloudelle. Kaupungit saattavat joutua kärsimään vesipulasta. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki arvioi, että alle kymmenesosa Libanonin yhdyskuntien jätevesistä käsitellään puhdistamoissa. Vain 60% asunnoista on viemäriverkostojen piirissä. Yhdyskuntajätteitä ei kierrätetä. Valtaosa kiinteästä kotitalousjätteestä poltetaan tai viedään sellaisenaan kaatopaikoille.

Vuonna 2020 yli 95% Libanonin käyttämästä energiasta saatiin öljystä. Hiilen osuus oli 2%, vesivoiman osuus oli puolitoista prosenttia ja aurinko- ja tuulivoiman yhteinen osuus oli alle prosentti. Vuonna 2006 Israel pommitti voimalaa Beirutin lähellä käydessään sotaa Libanonissa toimivaa ääri-islamistista Hizbollah-järjestöä vastaan. Voimalan varastosäiliöistä valui mereen 15.000 tonnia öljyä. Tämä on yksi Välimeren suurimmista öljytuhoista. Öljy likasi Libanonin rantoja 150 kilometrin pituudelta aiheuttaen valtavia vahinkoja meriluonnolle ja matkailulle.

Historia

Libanonissa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Nykyisen Beirutin läheltä Ksar Akilin kalliosuojasta on löydetty 40 000 vuotta vanha ihmisluuranko. Libanonin Välimeren rannikolla sijaitsevan Byblosin paikalla on ollut kaupunki 7000 vuotta. Viisi tuhatta vuotta sitten Libanonin rannikko oli foinikialaisen valtakunnan sydänseutu. Libanonin Sidon, Tyros ja Tripoli olivat tuon ajan suuria kaupunkeja. Foinikia myi setripuuta Egyptiin. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia. He purjehtivat kaikkialla Välimerellä ja perustivat kauppasiirtokuntia alueen eri osiin. Foinikialaisten jälkeen Libanon on ollut Assyrian, Babylonian, Persian, Makedonian ja Rooman hallinnassa.

630-luvulla islamilaiset arabit valloittivat Libanonin. 1000-luvulla ristiretkeläiset sotivat islamia vastaan ja perustivat Välimeren rannikolle omia valtioitaan. 1100-luvun alussa Pohjois-Libanoniin syntyi Tripolin kreivikunta. Se kukistui viimeisenä ristiretkivaltiona vuonna 1289. Mamelukkien sulttaanikunta hallitsi Libanonia 1500-luvulle asti. Vuonna 1516 turkkilainen Ottomaanien valtakunta valtasi Libanonin. Libanon kuului Ottomaanien valtakuntaan, kunnes valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan lopussa. Ottomaanien vallan aikana Libanonvuorilla oli maroniittikristittyjen kotialue, jolla oli laaja itsehallinto. 1840-luvun ja 1910-luvun välisenä aikana Libanonvuorten tärkein elinkeino oli silkin tuotanto. Vuorille oli istutettu mulperipuita, joiden lehtiä syövät silkkiperhosen toukat kehräävät silkkisäiettä. Libanoniin syntyi lähes kaksisataa silkinkehräämöä. Libanonvuorten silkkiä myytiin Ranskaan.

Vuonna 1920 Kansainliitto luovutti Libanonin Ranskan hallintaan. Libanon itsenäistyi Ranskan vallasta vuonna 1943. Viimeiset ranskalaiset joukot vetäytyivät vuonna 1946. Vuonna 1945 Libanon oli yksi YK:n perustajavaltioista. Vuonna 1948 Libanon osallistui Israelin vastaiseen sotaan. Sodan jälkeen Libanoniin tuli 110 000 palestiinalaista pakolaista. 1960-luvulla Libanonista tuli yksi Lähi-idän pankkitoiminnan keskuksista. Matkailu kasvoi tärkeäksi elinkeinoksi. 1960-luvun loppupuolella aseelliset palestiinalaisjärjestöt alkoivat käyttää Libanonia Israelia vastaan suunnattujen iskujen tukialueena. Vuonna 1970 Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johto siirtyi Jordaniasta Libanoniin. 1970-luvun alussa enemmistö Libanonin asukkaista oli uskonnoltaan kristittyjä. Sen jälkeen muslimiväestön osuus on jatkuvasti kasvanut. Nykyisin kaksi kolmasosaa Libanonin asukkaista on uskonnoltaan muslimeja.

1970-luvulla enemmistö Libanonin kristityistä kannatti läheisiä suhteita länsimaihin ja he vastustivat sitä, että aseistautuneet palestiinalaisryhmät toimivat avoimesti Libanonin alueella. Suuri osa Libanonin muslimiväestöstä suhtautui myönteisesti palestiinalaisjärjestöjen Israelin vastaiseen taisteluun. Maassa puhkesi kahakoita Libanonin armeijan ja palestiinalaisten aseryhmien välillä. Maroniittikristityt perustivat omia asejoukkojaan. Vuonna 1975 alkoi sisällissota, joka kesti vuoteen 1990 asti. Sota alkoi yhteenotoista kristittyjen asejoukkojen ja aseistettujen palestiinalaisryhmien välillä. Vuonna 1976 kristittyjen asejoukot surmasivat yli tuhat muslimia Itä-Beirutissa. Syyrian joukot tunkeutuivat Libanoniin. Arabiliitto valtuutti Syyrian pitämään Libanonissa 40 000 sotilasta lopettaakseen taistelut kristittyjen asejoukkojen ja palestiinalaisten välillä. Libanon oli jakautunut kahteen alueeseen. Palestiinalaiset ja Libanonin muslimien aseryhmät hallitsivat Etelä-Libanonia ja Länsi-Beirutia. Kristittyjen asejoukkojen hallussa olivat Beirutin itäiset osat ja osa Libanonvuorten alueesta.

Vuonna 1982 Israel hyökkäsi palestiinalaisia aseryhmiä vastaan Etelä-Libanonissa. Israelin armeija eteni Beirutiin saakka ja piiritti kaupungin yhdessä Libanonin kristittyjen asejoukkojen kanssa. Palestiinan vapautusjärjestön joukot laivattiin pois Libanonista. Koko 1980-luvun ajan Libanon oli sekasorron vallassa. Maassa oli kymmeniä aseryhmiä, jotka taistelivat toisiaan vastaan. Poliittiset ja uskonnolliset vastakkainasettelut kärjistyivät äärimmilleen. Libanonin armeija oli heikko ja kärsi pahoja tappioita yrittäessään hillitä epäsäännöllisiä asevoimia. Vuonna 1990 Syyrian armeija saavutti lopulta yliotteen Libanonin kristittyjen asejoukoista. Libanonista tuli Syyrian miehittämä maa. Syyrialla oli vahva vaikutusvalta Syyrian politiikassa vuoteen 2005 asti. Silloin Syyrian joukot viimein poistuivat Libanonista. Libanonin sisällissodassa kuoli 150 000 ihmistä ja 900 000 ihmistä joutui pakenemaan kotiseudultaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Libanonin parlamentti valitsee maan presidentin kuuden vuoden virkakaudelle. Parlamentin jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Presidentti nimittää pääministerin neuvoteltuaan parlamentin kanssa. Korkeat virat jaetaan eri uskonnollisten ryhmien kesken, jotta jonkin ryhmän ylivalta ei kärjistäisi aina kyteviä ristiriitoja johtaen uuteen sotaan. Libanonin presidentti valitaan maroniittikristittyjen keskuudesta. Pääministeriksi nimitetään sunnimuslimi. Parlamentin puhemies valitaan shiiamuslimien piiristä. Varapääministeriksi ja parlamentin varapuhemieheksi valitaan ortodoksikristitty.

1980-luvulla Libanonissa perustettiin shiiamuslimien islamistinen järjestö Hizbollah. Iran on tukenut järjestöä sen perustamisesta lähtien. Hizbollah syntyi asejoukoksi, mutta on sen jälkeen laajentunut myös vaikutusvaltaiseksi puolueeksi. Vuonna 2022 järjestetyissä vaaleissa Hizbollahin ympärille syntynyt liittoutuma menetti enemmistön Libanonin parlamentissa. Hizbollah on kuitenkin edelleen parlamentin suurin puolue. Parlamentin jäseniä valittaessa kullakin uskonnollisella ryhmällä on oma kiintiönsä. Parlamentissa on 128 kansanedustajaa. Maroniittikristityille on varattu 34 edustajaa ja muille kristillisille kirkoille yhteensä 30 edustajaa. Sunni- ja shiiamuslimeille on kummallekin varattu 27 edustajanpaikan kiintiöt. Alaviiteille ja druuseille on varattu yhteensä 10 edustajanpaikkaa. Vuonna 2022 Libanonin parlamenttiin valittiin vain kahdeksan naista.

Hizbollah on libanonilainen puolue, mutta sillä on aseellinen siipi, joka on osallistunut Syyrian sotaan ja käy jatkuvaa omaa sotaansa Israelia vastaan. Hizbollahin asejoukot toimivat yhteistyössä Iranin kanssa. Euroopan unioni luokittelee Hizbollahin aseellisen siiven terroristijärjestöksi. Vuoden 2023 keväällä Libanonissa toimiva palestiinalainen Hamas-liike ampui Israeliin kymmeniä räjähtäviä raketteja. Israel pommitti Hamasin tukikohtia Libanonin puolella. Hamas on Hizbollahin liittolainen. Libanonissa elää 200 000 palestiinalaista pakolaista. Syyriasta on siellä riehuvan sisällissodan aikana tullut Libanoniin puolitoista miljoonaa ihmistä.

Libanon elää monikerroksisessa kriisissä, jota luonnehtivat jatkuva yhteiskunnallinen jännitys ja eri poliittisten ja uskonnollisten ryhmien väliset kiistat, aseryhmien uhka ja musertavat talousongelmat. Hillitsemättä kasvanut köyhyys sekä valtionhallinnon ja oikeuslaitoksen väärinkäytökset horjuttavat libanonilaisten luottamusta yhteiskuntansa toimintaan. Vuonna 2023 Libanonin keskuspankin johtaja joutui kansainvälisten syytetoimien kohteeksi epäiltynä kavalluksista ja rahanpesusta.

Libanonissa syntynyt Sahban Mroueh käänsi Kalevalan arabian kielelle yhdessä Jussi Aron ja Kaj Öhrnbergin kanssa. Hanan al-Shaikh ja Amin Maalouf ovat myös libanonilaisia kirjailijoita. Kumpikin heistä pakeni kotimaasta, kun sisällissota syttyi vuonna 1975. Hanan al-Shaikhin teos Kaukana Lontoossa on julkaistu suomeksi. Amin Maalouf on nyt yksi Ranskan tunnetuimmista nykykirjailijoista. Hänen palkittu romaaninsa Siipirikko mies, ja muitakin teoksia, on käännetty suomen kielelle. Maalouf on kirjoittanut librettoja Kaija Saariahon oopperoihin. Libretto on laulumusiikkiteoksen teksti, joka sisältää teoksen lauluosuuksien sanat ja puhutut vuorosanat. Suomen ja Libanonin kulttuurit ovat kohdanneet toisensa.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Libanonin alemman keskitulotason maaksi. Maan talous on romahtanut viidessä vuodessa. Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2018 Libanonin kansantalouden koko oli noin 50 miljardia euroa. Vuonna 2022 se oli 23 miljardia euroa. Neljä viidesosaa libanonilaisista elää köyhyydessä. Lähes puolet perheistä yrittää tulla toimeen alle sadalla eurolla kuukaudessa. Vain kymmenesosalla Libanonin perheistä oli yli 400 euron kuukausitulot vuonna 2022. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana yli sata tuhatta libanonilaista on jättänyt kotimaansa etsiäkseen toimeentuloa muualta.

Vuonna 2020 Beirutin sataman varastossa räjähti laivalastillinen ammoniumnitraattia. Nitraatteja käytetään raaka-aineina lannoitteissa ja räjähdysaineissa. Valtava räjähdys aiheutti suurta hävitystä satamassa ja kaupungissa. Se jätti 300 000 ihmistä kodittomiksi. Räjähdysvaurioiden korjaaminen maksaisi 15 miljardia euroa. Libanonin talous oli ajautunut lamaan jo ennen suuronnettomuutta. Maa on pahasti velkaantunut. Libanonin punta on menettänyt arvonsa. Pankkilaitos on syvässä kriisissä. Pankeilla ei ole rahaa vastatakseen tiliasiakkaiden talletuksista. Vuonna 2022 Libanonin pankeissa oli mielenosoituksia, aseellisia ryöstöjä ja sellaisiakin ryöstöyrityksiä, joissa virkailijoita aseella uhanneet ihmiset halusivat saada itselleen vain omalla tilillään olevat rahat.

Vuonna 2021 neljä prosenttia Libanonin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 21% toimi teollisuuden tehtävissä ja 75% työskenteli palvelualoilla. Vahvimpia palvelualoja ovat olleet kauppa, pankki- ja rahapalvelut sekä matkailu. Pankkijärjestelmän toiminta on lamaantunut velkaantumisen ja maksukyvyttömyyden vuoksi. Vuonna 2019 Libanonissa kävi kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa ja turismi tuotti lähes 9 miljardia euroa. Vuonna 2020 saapuneiden turistien määrä putosi puoleen miljoonaan ja turismin tulot olivat vain hieman yli 2 miljardia euroa. Vuonna 2022 Libanonin matkailu alkoi elpyä ja se voi lähitulevaisuudessa edistää maan talouskasvua.

Vuonna 2021 Libanonin tavaraviennin kokonaisarvo oli 5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 16 miljardia euroa. Vientituotteita olivat kulta, timantit, romurauta, kalusteet, sähkölaitteet ja -tarvikkeet, viinirypäleet ja muut hedelmät, ajoneuvot, paperi, kankaat ja vaatteet. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Sveitsi, Kamerun, Egypti ja Kreikka. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kreikka, Turkki, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdysvallat. Vuonna 2022 ulkomailla asuvat libanonilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 7 miljardia euroa. Libanonin talous ja perheiden toimeentulo ovat paljolti näiden rahalähetysten varassa.