Luxemburg

Maantiede

Luxemburgin suurherttuakunta on pinta-alaltaan Puolangan tai Nurmeksen kokoinen Länsi-Euroopan sisämaavaltio. Rajanaapureita ovat lännessä Belgia, idässä Saksa ja etelässä Ranska. Luxemburgin pohjoisosaa poimuttavat Ardennien laidan mäet ja kukkulat. Korkein kohta Kneiff kohoaa puoli kilometriä meren pinnan yläpuolelle.

Luxemburgin eteläosat ovat tasankoja. Niiden halki virtaa useita jokia. Alzette- ja Petrussejokien yhtymäkohdassa on Luxemburgin kaupunki, jossa asuu viidesosa suurherttuakunnan väestöstä. Etelä-Luxemburg on vanhaa maanviljelyseutua. Alueella on viini- ja hedelmätarhoja. Siellä on myös ollut isoja rautakaivoksia.

Luxemburgissa on lauhkea ilmasto. Kesät ovat kohtalaisen lämpimiä. Talvet ovat leutoja. Vuoden sademäärät ovat suurempia kuin Suomessa. Pohjois-Luxemburgin kukkuloilla sataa enemmän kuin etelässä. Kolmasosa suurherttuakunnan maa-alasta on metsiä. Eniten metsämaita on pohjoisessa Ardennien rinteillä.

Ourin luonnonsuojelualueella kasvaa tammia, pyökkejä ja istutettua kuusimetsää. Jokivarsilla on vihreitä niittyjä. Vanhat tieurat ovat kaivautuneet rinteisiin. Suojelualueella elää villikissoja, kauriita ja saukkoja. Linnustoon kuuluvat mustahaikarat, mehiläishaukat ja pyyt. Neljäkymmentä prosenttia Luxemburgista on luonnonsuojelualueita.

Kuusikymmentä prosenttia Luxemburgissa kulutettavasta energiasta tulee öljystä. Viidesosa energiasta saadaan kaasusta. Jätteiden poltto ja muut biopolttoaineet tuottavat kuusitoista prosenttia energiasta. Tuuli- ja aurinkovoiman yhteisosuus on noin viisi prosenttia. Luxemburgin rautakaivokset ja terästeollisuus ovat olleet saastuttajia. Rautakaivokset ovat nyt matkailukohteita. Hiilen käyttö sulatusuuneissa lopetettiin kolmekymmentä vuotta sitten. Näin vähennettiin terästeollisuuden ympäristöhaittoja.

Historia

Luxemburgissa ja lähialueilla on elänyt ihmisiä kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Loschbourin kalliosuojasta on löydetty kahdeksan tuhatta vuotta vanha ihmisen luuranko. Perimäaines näyttää osoittavan, että Loschbourin miehellä on ollut tumma tukka ja siniset silmät. Hän oli metsästäjä ja keräilijä. Luxemburgin jokivarsilla oli maanviljelijöitä kuusi tuhatta vuotta sitten. Varhaisviljelijät kasvattivat vehnää ja ohraa.

Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten nykyisen Luxemburgin alueelle tuli kelttejä ja germaaneja. Keltti- ja germaanitaustaiset treverit rakensivat yhdyskunnan Titelbergiin Etelä-Luxemburgiin. Treverit myivät hevosia roomalaisille. Kaksi tuhatta vuotta sitten Luxemburg kuului Rooman valtapiiriin. 300-luvulla alueelle alkoi saapua frankkeja. Rooman heikentyessä 400-luvulta alkaen Luxemburgista tuli osa frankkien valtakuntaa.

800-luvulta lähtien Luxemburg kuului Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Vuonna 963 Ardennien kreivi Sigfrid hankki omistukseensa Bockin mäellä nykyisessä Luxemburgin kaupungissa sijaitsevan vanhan roomalaisen linnan ja kunnosti siitä puolustuskykyisen linnoituksen. Tämän linnoituksen ympärille syntyi Luxemburgin herttuakunta.

1300-luvulta 1800-luvulle asti Luxemburg oli isompien valtioiden alainen. Herttuakunta kuului Burgundille, Espanjalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ranskalle. Vuonna 1839 Euroopan mahdit tunnustivat itsenäisen Luxemburgin suurherttuakunnan nykyisine rajoineen. 1840-luvulla Luxemburgista tuli saksalaisen talousliiton jäsen. Rautateitä rakennettiin. Terästeollisuus kehittyi. 1800-luvun jälkipuoliskolla viidesosa luxemburgilaisista muutti siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin.

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Saksa valloitti Luxemburgin. Toisen maailmansodan jälkeen Belgia, Alankomaat ja Luxemburg perustivat yhteisen tulliliiton. Tulliliitosta tuli viisitoista vuotta myöhemmin Benelux-talousyhteisö tavoitteenaan edistää työvoiman, tuotteiden ja palveluiden liikkumista kolmen jäsenmaan alueella.

1950-luvulla Luxemburg oli maailman suurimpia teräksen valmistajia. Benelux-maat olivat Euroopan unionin ja läntisen sotilasliiton Naton perustajajäseniä. Luxemburgilaiset poliitikot Gaston Thorn, Jaques Santer ja Jean-Claude Juncker ovat eri aikoina toimineet EU:n toimeenpanevan elimen Euroopan komission puheenjohtajina. Vuonna 1945 Luxemburg oli yksi YK:n perustajamaista.

Yhteiskunta ja politiikka

Luxemburg on suurherttuakunta. Vuodesta 2025 lähtien suurherttua on ollut Guillaume viides. Suurherttua on muodollinen valtionpäämies. Lainsäädäntövalta on parlamentilla ja poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2023 pääministeriksi nimitettiin Luc Frieden. Hän on ollut pankinjohtaja, kauppakamarin puheenjohtaja ja valtiovarainministeri.

Luxemburgin parlamentissa, edustajainkamarissa, on kuusikymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui kaksitoista puoluetta. Seitsemän puoluetta sai kansanedustajia. Valituista edustajista kaksikymmentä yksi on naisia.

Vuoden 2023 vaaleissa isoimpana ryhmänä säilyi keskustaoikeistolainen Kristillinen kansanpuolue. Puolue sai kaksikymmentäyksi kansanedustajaa. Toiseksi tuli keskustalainen Demokraattinen puolue neljällätoista edustajalla. Vaalien jälkeen nämä kaksi puoluetta muodostivat enemmistöhallituksen. Pääministeri Luc Frieden on Kristillisen kansanpuolueen johtaja.

Luxemburgin yhteiskunta on kansainvälinen. Asukkaat puhuvat kolmea kieltä. Maan vauraus on tullut ulkomaankaupasta ja kansainvälisistä rahapalveluista. Lähes puolet Luxemburgin asukkaista on ulkomaalaisia. Luxemburgissa asuu ihmisiä yli sadasta maasta. Yhteistyö eri kansallisuuksiin ja kulttuuripiireihin kuuluvien ihmisten välillä on synnyttänyt kaikkia hyödyttävää vuorovaikutusta.

Ettelbréck on pieni kaupunki Luxemburgin pohjoisosassa. Pikkukaupunki haluaa olla luovuuden ja katutaiteen voimanpesä. Luxemburgilaiset, ranskalaiset ja saksalaiset taiteilijat ovat maalanneet upeita töitä Ettelbréckin seiniin. Katso itse. Kuvahakuvihje: Ettelbruck murals.

Talous ja kaupankäynti

Luxemburg on korkean tulotason maa. Suurherttuakunta on kansainvälinen rahapalvelujen keskus. Pankki- ja rahapalvelut tuottavat neljäsosan Luxemburgin kansantulosta. Kolmen viime vuoden aikana talous on kasvanut hitaasti, alle prosentin vuodessa. Vuonna 2026 Luxemburgin talouden odotetaan kasvavan kaksi prosenttia.

Alle sadasosa Luxemburgin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vajaa kymmenesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja yhdeksänkymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Luxemburg pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia yrityspalveluita. Tällaisia ovat startup-yritysten erityispalvelut ja yrityshautomot. Luxemburgin avaruusohjelma on toimittanut kiertoradalle satelliitteja, jotka välittävät eurooppalaisten televisiokanavien lähetyksiä.

Luxemburgissa on terästeollisuutta, autonvalmistusta ja teknologiayrityksiä. Luxemburgilainen ArcelorMittal on maailman toiseksi suurin teräsyhtiö. Luxemburgissa käy päivittäin töissä yli kaksisataa tuhatta ulkomaalaista työntekijää Ranskasta, Saksasta ja Belgiasta. Vain neljäsosa Luxemburgin työvoimasta on luxemburgilaisia. Tuhannet luxemburgilaiset ovat muuttaneet asumaan Ranskaan, Saksaan tai Belgiaan, vaikka heidän työpaikkansa on edelleen suurherttuakunnassa. Ulkomailla asuvat luxemburgilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin kaksi miljardia euroa.

Vuonna 2024 Luxemburgin tavaraviennin kokonaisarvo oli 16 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 25 miljardia euroa. Vientituotteita olivat rauta, teräs, alumiini, kaasuturbiinit, autot, autonrenkaat, muovit, kankaat ja vaatteet, kauneudenhoito- ja puhdistusaineet, paperi, kulta, maito ja juusto. Tärkeimpiä vientimaita olivat Saksa, Ranska, Belgia, Alankomaat ja Italia. Suurimmat tuontimaat olivat Saksa, Belgia, Ranska, Alankomaat ja Italia.

Luxemburgissa käy vuosittain puolitoista miljoonaa ulkomaalaista turistia. Matkailutulot ovat kuusi miljardia euroa vuodessa. Luxemburgin kaupungissa on kaunis vanha osa linnoituksineen. Turistit katselevat maisemia järeiltä muureilta ja kävelevät linnoituskäytävissä. Matkanjärjestäjä ylistää Luxemburgin rauhallista tunnelmaa, nykytaiteen näyttelyitä, kapeita kujia, siltoja, hyviä ruokia ja viinejä.