Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Male |
| Etniset ryhmät: | Malediivilaiset (valtaosa väestöstä), vähemmistöinä srilankalaistaustaisia singaleeseja, intialaisia, sekä arabialais-, afrikkalais- ja eurooppalaistaustaista väestöä |
| Kieli: | Divehi (virallinen kieli), hindi, arabia, englanti |
| Uskonto: | Sunnimuslimit 99% (valtionuskonto), muut ja uskonnottomat 1% |
| Väkiluku: | 527 799 (2024) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 298 km2 |
| Valuutta: | Malediivien rufiyaa |
| BKT per asukas: | 24 772 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 26. heinäkuuta |
Maantiede
Malediivit on Intian valtameren saarivaltio, neljäsataa kilometriä lounaaseen Intian niemimaasta. Malediiveihin kuuluu tuhat kaksisataa korallisaarta, joista pari sataa on asuttuja. Saaret ovat kahdessa pohjois- eteläsuuntaisessa ketjussa. Ne ovat tuhat kilometriä pitkän merenalaisen harjanteen pinnalle yltäviä huippuja atolleilla, jotka näkyvät meressä isoina renkaina. Malediiveilla on yhdeksänsadan tuhannen neliökilometrin merialue.
Malediivien ilmasto on lämmin ja kostea. Sateita esiintyy ympäri vuoden. Lyhyt kuivempi kausi on helmi- maaliskuussa. Saarilla ei ole kukkuloita eikä jokia. Sadevedestä vain osa imeytyy maahan. Suolaisen meriveden tihkuminen niukkaan pohjaveteen supistaa makean veden varantoja. Suurin osa juomavedestä saadaan keräämällä sadevettä.
Malediivit on maailman matalin valtio. Saarten korkein kohta on viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Useimmat korallisaaret kohoavat vain metrin tai kaksi merenpinnasta. Korallikiven lisäksi saarilla on hiekkarantoja ja särkkiä. Yleisimpiä puita ovat leipäpuut, kookospalmut, mangrovepuut ja viikunat. Pensastoissa on viuhkakukkia.
Ilmastonmuutokseen liittyvä merenpinnan kohoaminen uhkaa upottaa Malediivit veden alle. Laiton rakennushiekan ruoppaaminen on kuluttanut rantoja. Asuttujen saarten jätehuolto on puutteellinen. Yhdyskuntajätteet päätyvät huonosti hoidetuille kaatopaikoille. Rannoilla on entistä enemmän muoviroskaa. Meriveden lämpeneminen ja asutuksen jätevedet valkaisevat ja vaurioittavat koralleja.
Malediiveilla on rikas meriluonto. Saarten lähivesillä ui kilpikonnia, delfiinejä, isoja rauskuja ja valashaita. Koralliriutoilla on parvittain värikkäitä sysiviirikaloja, vuokkokaloja, perho-, keisari- ja välskärikaloja ja murisijoita. Kuvahakuvihje: Maldives coral reef fish.
Historia
Malediivien saarilla on elänyt ihmisiä yli kahden tuhannen vuoden ajan. Varhaisia asukkaita tuli Sri Lankasta ja Intiasta. Malediivit ovat olleet vilkkaan kauppareitin varrella. Alueella on käynyt purjehtijoita Arabiasta, Afrikasta, Malesiasta, Indonesiasta ja Kiinasta. 1000-luvulla islamin vaikutus levisi saarille. Sitä ennen Malediivien asukkaat olivat buddhalaisia. Portugali valtasi Malen 1550-luvulla ja piti kaupunkia hallussaan vuoteen 1573 asti. 1600-luvulla Malediivit oli sulttaanikunta ja Sri Lankan hollantilaisen siirtomaahallinnon alusmaa. Kun Iso-Britannia 1700-luvun lopussa otti haltuunsa Sri Lankan, silloisen Ceylonin, se alisti myös Malediivit valtaansa.
Sulttaanikunta itsenäistyi Isosta-Britanniasta vuonna 1965. Kolme vuotta myöhemmin Malediiveista tuli tasavalta. Itsenäisyyden alkuvuosina saarten pääelinkeino oli kalastus. Matkailu alkoi kehittyä 1970-luvulla. Vuonna 1978 Malediivien presidentiksi valittiin Maumoon Abdul Gayoom. Hän toimi presidenttinä kolmekymmentä vuotta. Maumoonia on arvosteltu itsevaltaisuudesta ja ihmisoikeuksien loukkauksista. Malediivien poliittiset olot ovat olleet epävakaat. Valtion entisiä johtajia on syytetty ja vangittu talousrikoksista ja vallan väärinkäytöstä.
Vuonna 2018 Malediivien presidentiksi valittiin hallitusta vastustaneen vaaliliiton ehdokas Mohamed Solih. Yksi vaalien isoista kiistakysymyksistä liittyi ulkopolitiikkaan. Edellisen hallituspuolueen johtaja Abdulla Yameen pyrki lisäämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Mohamed Solih halusi, että Malediivit vahvistaisi suhteita Intiaan. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Mohamed Muizzu. Hän on painottanut, että Malediivien on oltava itsenäinen eikä liian riippuvainen Kiinasta tai Intiasta. Intialla on ollut Malediiveilla merivalvontahelikopterien tukiasema ja muutamia kymmeniä sotilaita. Vuonna 2024 Intian sotilaat poistuivat saarilta. Presidenttikautensa alussa Muizzu vieraili Kiinassa, Turkissa ja Intiassa. Malediivit on saanut isoja kehitysluottoja Kiinalta ja Intialta.
Yhteiskunta ja politiikka
Malediivien presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2023 Malediivien presidentiksi valittiin Mohamed Muizzu, pääkaupungin Malen pormestari. Muizzu oli oikeistolaisen islamistisen Kongressipuolueen ehdokas. Hän nousi presidenttiehdokkaaksi, kun vaaliliiton pääehdokas, entinen presidentti Abdulla Yameen, sai yhdentoista vuoden vankeusrangaistuksen kavalluksista ja rahanpesusta.
Malediivien parlamentissa on 93 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui seitsemän puoluetta. Viisi puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Parlamenttiin valittiin myös yksitoista puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Presidentti Muizzun Kongressipuolue nousi suurimmaksi ryhmäksi. Puolue sai 66 kansanedustajaa. Edellisten parlamenttivaalien voittaja Demokraattinen puolue sai vain kaksitoista kansanedustajaa. Kolme neljäsosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista vain kolme on naisia.
Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Malediivit on osittain vapaa maa. Poliittinen valta siirtyy vapailla vaaleilla puolueelta toiselle. Vallassa olleet puolueet ovat usein käyttäneet vaalityöhön valtion rahoja. Lahjonta ja kavallukset ovat tahrineet valtionhallintoa. Islam on Malediivien valtionuskonto ja vain muslimit voivat olla Malediivien kansalaisia. Ääri-islamistiset ryhmät pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan. Ne painostavat sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta toimivia järjestöjä. Neljä vuotta sitten parlamentin puhemies ja entinen presidentti Mohamed Nasheed sai vakavia vammoja pommi-iskussa. Malediivien perustuslaki takaa mielipiteen vapauden, kunhan ei esitetä islamin vastaisia näkemyksiä.
Malediivien asukkaista lähes kolmasosa on ulkomaalaisia vierastyöläisiä. Ulkomaalaiset tekevät työtä rakennuksilla ja matkailupalveluissa. Useimmat vierastyöläiset tulevat Bangladeshista, Intiasta tai Sri Lankasta. Ilmastonmuutokseen liittyvä meren pinnan kohoaminen uhkaa Malediivien tulevaisuutta. Hallitus etsii kansainvälistä apua suojavallien rakentamiseen tiheästi asuttujen saarten rannoille. Lisäksi yritetään muodostaa rahastoja, joilla malediivilaisille voitaisiin hankkia uusi asuinpaikka muualta, jos saaret uppoavat veden alle.
Matkailuyritys pyysi kuvanveistäjä Jason deCaires Tayloria suunnittelemaan Shaviyanin atollin lähelle vedenalaisen teoksen, joka kertoisi ihmisten ja meren välisestä suhteesta. Syntyi Coralarium: iso kuution muotoinen metallikorallien rakennelma, jonka huippu ylettyy pinnalle kuin Malediivit. Vesi pääsee kuution sisälle. Aito koralli voi kasvaa rautarakenteelle. Kuution päälle ja sisälle deCaires Taylor sijoitti ihmishahmoja, kuin ällistelemään, mitä on tapahtunut. Malediivien armeija ja poliisi hajottivat taiteilijan hahmot hakuilla, vasaroilla ja leikkureilla. Ihmisten kuvaamista pidettiin islamin vastaisena.
Talous ja kaupankäynti
Malediivit on ylemmän keskitulotason maa. Saarivaltio elää matkailusta ja kalastuksesta. Vuonna 2020 koronalama supisti Malediivien taloutta kolmanneksella. Matkailu romahti ja viidesosa malediivilaisista ajautui köyhyyteen. Sen jälkeen talous on elpynyt. Vuonna 2024 kansantalous kasvoi viisi prosenttia. Maailmanpankki arvioi, että vain kaksi prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. YK:n kehitysohjelma UNDP antaa Malediiveille tunnustusta. Neljässäkymmenessä vuodessa yksi maailman köyhimmistä maista vaurastui keskituloiseksi.
Kahdeksan prosenttia Malediivien työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 Malediiveilla kävi kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailupalvelut tarjoavat työtä viidesosalle saarten työvoimasta. Turismin tulot ovat noin neljä miljardia euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät sanovat, että Malediivit on maailman paras rantamatkailukohde. Rannat ovat upeita. Meri on sininen, vesi on kirkas. Hotelleissa on vedenalaisia ravintoloita.
Kalastus työllistää viisitoista tuhatta malediivilaista. Tonnikala ja tonnikalojen sukuinen boniitti ovat tärkeimpiä saaliskaloja. Vuonna 2023 Malediivien tavaraviennin kokonaisarvo oli 320 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli yli kolme miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa vientituloista saatiin kalasta ja kalanjalosteista. Muita vientituotteita olivat öljy, koneet ja laitteet, sekä romurauta. Tärkeimmät vientimaat olivat Thaimaa, Intia, Singapore, Iso-Britannia ja Saksa. Suurimpia tuontimaita olivat Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Oman, Kiina ja Singapore.
Tilastot
Maan Malediivit tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki
3,7
maapalloa maassa Malediivit
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Malediivit keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 3,7 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
2,83
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Malediivit
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,8
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Malediivit
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
26 543
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Malediivit
Inhimillisen kehityksen indeksi
92 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Malediivit
Malediivit on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 92 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,9
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Malediivit
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Malediivit
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,5
lasta per nainen maassa Malediivit
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
6
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Malediivit