Malesia

Maantiede

Malesia on Kaakkois-Aasiassa Etelä-Kiinan meren rannalla Indonesiasta pohjoiseen. Malesia on kaksiosainen maa: Länsi-Malesia on pitkän ja kapean Malakan niemimaan eteläpäässä Thaimaan ja Singaporen välissä. Itä-Malesia on Borneon saaren pohjoisrannikolla. Malesiaan kuuluu yli kahdeksansataa pientä saarta.

Pääkaupunki Kuala Lumpur on Malakan niemimaalla. Se on iso nopeasti kasvanut kaupunki, josta on tullut yksi Aasian tärkeimmistä pankki- ja kauppakeskuksista. Pääkaupunkialueella asuu yhdeksän miljoonaa ihmistä. Neljä viidesosaa malesialaisista elää kaupungeissa. Itä-Malesian suurin kaupunki on hieman yli puolen miljoonan asukkaan Kota Kinabalu Sabahin osavaltiossa Borneon saaren pohjoiskärjessä.

Malesiassa on lämmin ja kostea ilmasto. Sateet ovat runsaita. Borneolla sataa eniten. Rannikoiden alavilla mailla on helteistä. Vuorilla ja ylängöillä ilmasto on viileämpi. Länsi-Malesian halkaisee pohjois-eteläsuuntainen vuorijono. Sen korkein huippu on Tahan (2189 m). Vuorijonon itäpuolella on kapea ranta-alanko. Länsipuolella on hedelmällisiä kuohkean maan tasankoja, joilla kasvatetaan riisiä, hedelmiä, palmuja ja vihanneksia.

Itä-Malesiassa Borneon saarella rannikko on mäkien ja laaksojen poimuttama. Alavilla rantamailla kasvaa mangrovepuita. Sisämaahan siirryttäessä maasto kohoaa kukkuloiksi ja vuoristoksi. Malesian korkein vuori on Borneon Kinabalu (4095 m). Se on saaren luoteisosassa muutaman kymmenen kilometrin päässä meren rannasta.

Puolet Malesian maa-alasta on metsiä. Taman Negaran kansallispuisto on Malakan niemimaalla. Puistossa on rehevä sademetsä. Siellä elää tiikereitä ja norsuja. Gunung Mulun suojelualue on Borneon saaren pohjoisosassa. Tiheäpuustoiset rinteet ovat hyvä elinympäristö malaijinkarhulle ja languriapinoille. Miri Sibutin koralliriutat ovat Borneon rannikon edustalla. Riutat houkuttelevat kaloja ja sukeltajia. Korallien liepeillä ui vuokkokaloja, perho- ja keisarikaloja, ja merihevosia.

Malesiassa on ainutlaatuinen luonto. Ympäristömuutokset uhkaavat elonkirjoa. Luonnonmetsiä hakataan puuteollisuuden tarpeisiin ja niitä raivataan palmuviljelmien tieltä. Monsuunikausien rankkasateet ovat tulleet entistä rajummiksi. Tulvatuhojen korjaaminen käy kalliiksi. Sateet aiheuttavat sortumia kukkuloiden rinteillä. Kuala Lumpurin asukkaat kärsivät ilmansaasteista. Muovijäte on kasvava ympäristöongelma.

Historia

Malesiassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Länsi-Malesian pohjoisosassa Lenggongin laaksossa on kaivettu esiin kaksisataa tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja. Itä-Malesian Borneon saaren Liahin luolasta on löydetty neljäkymmentä tuhatta vuotta sitten eläneen ihmisen kallo. Malesian varhaiset asukkaat ovat tulleet useina aaltoina pitkän ajan kuluessa. Metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä on tullut sekä Taiwanin että Vietnamin suunnilta.

Neljä tuhatta vuotta sitten ensimmäiset maanviljelijät siirtyivät Thaimaasta nykyisen Malesian alueelle. He harjoittivat kaskiviljelyä ja kasvattivat riisiä. Malaijit tulivat Malesiaan kolme tuhatta vuotta sitten. He tunsivat raudanvalmistuksen. He käyttivät uppokastelua riisipelloilla. Riisin viljely kohensi ruokataloutta. Väestö lisääntyi.

Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Malesian alavilla rannikoilla oli viljelymaiden ympäröimiä kaupunkeja. Monet kaupungit kasvoivat paikallisvaltioiksi ja ruhtinaskunniksi. Malesian kaupungit ja valtiot rakensivat laivoja ja kävivät kauppaa. Niillä oli yhteyksiä Intiaan ja Kiinaan. Arabiastakin tuli kauppiaita Etelä-Kiinan merelle. Malesian ja Indonesian mausteet tunnettiin kaikkialla Lähi-Idässä. Ne olivat haluttua kauppatavaraa.

Islamin usko levisi Malesiaan 1200-luvulta alkaen. Uutta uskontoa levittivät intialaiset ja arabialaiset kauppiaat. 1400-luvulla Malakan niemimaan eteläosaan syntyi Malakan sulttaanikunta. Sen pääkaupunki Malakka kasvoi tärkeäksi kauppasatamaksi, joka houkutteli intialaisia, kiinalaisia, arabialaisia ja eurooppalaisia kauppiaita. Tulijat ostivat mausteita ja myivät kankaita ja riisiä. Malakka hallitsi sijainnillaan meriliikennettä läheisessä Malakansalmessa, joka oli mausteneilikan, muskottipähkinän ja muiden kalliiden mausteiden kaupan väylä.

Vuonna 1511 Portugali valloitti Malakan muutamia viikkoja kestäneiden maa- ja meritaistelujen jälkeen. Vuonna 1641 Hollannin Itä-Intian kauppayhtiö valtasi Malakan Portugalilta. 1700-luvulla Iso-Britannia ja Alankomaat kilpailivat Malesian hallinnasta. Vuonna 1819 Iso-Britannia miehitti Singaporen. 1820-luvulla Malakan niemimaan eteläosa joutui Ison-Britannian valtaan. 1880-luvulla Iso-Britannia sai haltuunsa Borneon saaren pohjoisosat. Malesia tuotti kultaa ja tinaa. Siirtomaavallan aikana ryhdyttiin kasvattamaan pippureita, kahvia, kumipuita ja öljypalmua.

Vuonna 1942 Japani valtasi Malakan niemimaan ja Borneon. Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen Malesia palasi Ison-Britannian alaisuuteen. Vuonna 1948 Malakan niemimaan brittiläisen hallinnon alaisista osista muodostettiin Malaijan liittovaltio. Liittovaltio itsenäistyi vuonna 1957. Vuonna 1963 liittovaltioon yhdistettiin Borneon pohjoisosat ja Singapore. Näin syntyi nykyinen Malesian liittovaltio. Vuonna 1965 Singapore erotettiin Malesiasta itsenäiseksi tasavallaksi.

Malesian itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenien aikana kiistat ja epäluottamus malaijilaisen ja kiinalaistaustaisen väestön välillä aiheuttivat jännitteitä ja selkkauksia. Vuonna 1970 puolet malesialaisista eli köyhyydessä. Valtio alkoi edistää koulutusta ja teollistamista. 1980-luvulta alkaen talous kasvoi nopeasti. Malesiasta tuli teollisuustuotteiden viejä. Vuonna 2000 vain kymmenesosa malesialaisista oli köyhiä. 2000-luvulla talous kasvoi nelinkertaiseksi. Elektroniikkateollisuus on ollut vahva kasvuveturi. Hallitus aikoo nostaa Malesian korkean tulotason maaksi seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Yhteiskunta ja politiikka

Malesia on kuningaskunta. Liittovaltiossa on kolmetoista osavaltiota ja kolme liittovaltiohallinnon alaista aluetta. Länsi-Malesian yhdeksän ruhtinaskunnan hallitsijat valitsevat kuninkaan keskuudestaan viiden vuoden välein. Vuonna 2024 kuninkaaksi valittiin Johorin sulttaani Ibrahim Iskandar. Kuninkaan asema on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella.

Malesiassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on seitsemänkymmentä senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 222 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2022 vaaleihin osallistui 39 puoluetta. Eniten ääniä kerännyt keskustavasemmistolainen vaaliliitto sai 82 kansanedustajaa. Vaaliliiton johtaja Anwar Ibrahim nimitettiin pääministeriksi. Vuonna 2022 valituista kansanedustajista kolmekymmentä on naisia.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Malesia on osittain vapaa maa. Hallitus on suosinut malaijiväestöä. Kiinalais- ja intialaistaustaisia malesialaisia on syrjitty. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet poliisia murhista ja pahoinpitelyistä. Hallituspuolueet rahoittavat vaalityötään valtionyhtiöiden varoilla. Viisi vuotta sitten entinen pääministeri sai kahdentoista vuoden vankeustuomion yli miljardin euron kavalluksesta, rahanpesusta ja lahjuksista. Lahjusten antaminen ja ottaminen on yleinen tapa julkishallinnossa ja liike-elämässä.

Joissakin Malesian osavaltioissa oikeuslaitos toimii islamilaisen uskontopohjaisen sharia-lain mukaan. Naiset ovat oikeuden edessä heikommassa asemassa kuin miehet. Naisten palkkataso on kaksi kolmasosaa miesten tuloista. Malesiassa on kolme miljoonaa ulkomaalaista vierastyöläistä. Vierastyöläisten olot ovat usein huonot ja heidän oikeuksiaan loukataan. Viisitoista prosenttia Malesian työvoimasta on vierastyöläisiä.

Malesian kaupungit ovat täynnä taitavaa katutaidetta. Kahdeksan orankia täyttää kottikärryn. Tyttö ja poika seisovat keinussa, tai ajavat polkupyörällä. Kaksi lasta kiitää taivaan halki valkoisella paperilennokilla. Malakan jokivarsitalot on maalattu riehakkaan värikkäiksi tauluiksi. Kuvahakuvihje: Malaysia street art.

Talous ja kaupankäynti

Malesia on ylemmän keskitulotason maa. Viimeisten kolmen vuoden aikana talouden kasvuvauhti on ollut lähes viisi prosenttia vuodessa. Vuonna 2026 Malesian talouden arvioidaan kasvavan neljä prosenttia. Malesialla on vahva vientitalous. Maailmanpankki arvioi, että vain viisi prosenttia malesialaisista elää köyhyydessä. Kymmenesosa Malesian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 28 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 62 prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Malesian viljelijät kasvattavat riisiä, vihanneksia, hedelmiä, öljypalmuja, kumipuita, pippureita ja kaakaota. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat lehmät, siat ja kanat. Kalastus ja merilevän kerääminen työllistävät yli satatuhatta malesialaista. Merikalastajat pyytävät tonnikaloja ja makrilleja. Malesian maaperässä on tinaa, alumiinimalmia, kultaa, rautaa ja kuparia. Merialueilla on öljyä ja kaasua. Luova talous on kasvamassa. Malesiassa on peliteollisuutta ja elokuvatuotantoa. Muodinluojatkin ovat päässeet kansainvälisille markkinoille.

Vuonna 2023 Malesian tavaraviennin kokonaisarvo oli 320 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 250 miljardia euroa. Päävientituotteita olivat mikropiirit, puhelimet, tietokoneet, mittauslaitteet ja muu elektroniikka. Ulkomaille viedään myös öljyä, kaasua, palmuöljyä, alumiinia, kumia, muoveja ja kemian teollisuuden tuotteita. Suurimpia vientimaita ovat Singapore, Yhdysvallat, Kiina ja Taiwan. Tärkeimmät tuontimaat ovat Kiina, Singapore, Taiwan, Yhdysvallat ja Japani. Ulkomailla asuvat malesialaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin puolitoista miljardia euroa vuodessa.

Malesiassa käy vuosittain lähes kolmekymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuottaa viisikymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailuelinkeinot työllistävät kolme ja puoli miljoonaa malesialaista. Malesiassa on upeita rantalomasaaria, vuoria ja sademetsiä. Kuala Lumpur on suosittu matkakohde, nykyaikainen suurkaupunki pilvenpiirtäjineen. Katukeittiöt viettelevät herkuttelijoita. Turisteja kutsuvat myös vanhat pienet kaupungit ja kukkuloiden teetilat. Borneon metsissä ihaillaan orankeja. Batun kalkkikiviluolastossa on hieno hindutemppeli. Siellä käy joka päivä tuhansia matkailijoita. Kuvahakuvihje: Hindu temple in Batu Caves.