Marshallinsaaret

Maantiede

Marshallinsaaret on Tyynen meren saarivaltio. Saaret ovat Mikronesian itälaidalla Australiasta Havaijiin vedetyn linjan keskipisteessä. Saaristoon kuuluu kaksikymmentä yhdeksän atollia, viisi saarta sekä toista tuhatta luotoa ja riuttaa. Ilmakuvissa atollit näkyvät hentoina venyneinä renkaina. Marshallinsaarten atolleista ja saarista muodostuu kaksi ketjua. Niitä kutsutaan aamunkoiton ja iltaruskon saaristoiksi. Saarten ilmasto on lämmin ja kostea. Sadekausi ajoittuu toukokuun ja marraskuun välille. Eteläisimmillä saarilla sataa enemmän kuin pohjoisessa.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat käytti Marshallinsaarten atolleja ydinkokeiden kohteina. Bikinin ja Enewetakin asukkaat siirrettiin toisille saarille ja sen jälkeen näillä kahdella atollilla räjäytettiin yhteensä yli kuusikymmentä ydinpommia. Ensimmäinen vetypommi räjäytettiin Enewetakissa vuonna 1952. Rongelapin ja Ailinginaen atollien asukkaat joutuivat siirtymään pois kotisaariltaan ydinlaskeuman tieltä.

Marshallinsaarten atollit ovat koralliriuttojen kaarteita merenalaisten tulivuorten kraatterien reunoilla. Riuttakaarien sisäpuolella on isoja laguuneja. Atollit ja saaret ovat matalia. Yleensä ne kohoavat vain pari metriä merenpinnasta. Marshallinsaarten korkein kohta on Likiepin atollilla, sekin on vain kymmenen metriä merenpinnan yläpuolella. Pääkaupunki Majuro on atollilla, jonka renkaassa on kuusikymmentä pientä saarta. Pääkaupungissa asuu yli puolet Marshallinsaarten asukkaista.

Marshallinsaarilla on kookospalmuja, leipäpuita ja kairapalmuja. Palmuviljelmät ovat tulleet luonnonmetsien tilalle. Paikoitellen jäljellä on pieniä metsäsaarekkeita, joissa kasvaa useita lehtipuulajeja, pensaita ja saniaisia. Maa on hiekkaista, niukkaravinteista. Makeaa vettä on vähän. Saarilla ja luodoilla pesii merilintuja: suulia, tiiroja ja lokkeja. Ainoa luonnonvarainen maanisäkäs on polynesianrotta.

Meriluonto on runsas. Marshallinsaarten vesillä ui delfiinejä, valaita, haita ja kilpikonnia. Alueella on satoja kalalajeja. Niiden joukossa on kaksikymmentä lajia haita. Marshallinsaarten hallitus on julistanut kaksi miljoonaa neliökilometriä merta haiden suojelualueeksi. Ilmastonmuutos huolestuttaa saarten asukkaita ja hallitusta. Merenpinnan kohoaminen metrillä jättäisi suuren osan saarelaisista kodittomiksi.

Historia

Varhaiset asukkaat tulivat Marshallinsaarille kaksi tuhatta vuotta sitten. Muuttajat tulivat Salomoninsaarten suunnalta. Saarelaiset tekivät isoja merikanootteja. He olivat taitavia purjehtijoita. He perustivat kalastusleirejä, jotka vähitellen muuttuivat pysyviksi asutuksiksi. Uudisasukkaat kasvattivat kookospalmuja, leipäpuita ja taaroa. He toivat mukanaan kanoja.

Espanjalaiset laivat purjehtivat saarille 1520-luvulla. Saarista tuli osa Espanjan hallitsemaa Tyynen meren aluetta. Espanjalaiset kävivät toisinaan saarilla, mutta eivät asettuneet sinne pysyvästi. Suuri osa saarelaisista kuoli eurooppalaisten mukana tulleisiin tauteihin. 1800-luvulla saarilla kävi pohjoisamerikkalaisia valaanpyyntilaivoja. Valaanpyytäjien ja saarelaisten välille syntyi riitoja, jotka johtivat aseellisiin yhteenottoihin.

1850-luvulla Marshallinsaarten alueelle alkoi tulla saksalaisia kauppayhtiöitä. Saksalaiset hankkivat saarilta kopraa. Kopra on kookospähkinän kuivattu siemenvalkuainen, josta tehdään kookosöljyä. Öljyä valmistettaessa kopra jauhetaan ja keitetään. Vuonna 1875 Saksa perusti Marshallinsaarille edustuston. Saksa solmi sopimuksia aluepäälliköiden kanssa ja saarista tuli Saksan alusmaa. Vuonna 1885 Saksa osti virallisesti Marshallinsaaret Espanjalta.

1910-luvulla Japani valtasi Marshallinsaaret Saksalta. Alueelle tuli japanilaisia siirtolaisia. 1930-luvulla Japani alkoi rakentaa saarille ilmavoimien tukikohtia. Toisen maailmansodan aikana saarten tukikohdissa ja varuskunnissa oli tuhansia japanilaisia sotilaita. Vuonna 1944 Yhdysvallat hyökkäsi Marshallinsaarille ja otti alueen haltuunsa. Sodan jälkeen eräitä atolleja käytettiin ydinaseiden räjäytyskokeissa. Sen jälkeen Yhdysvallat on perustanut saarille tutka-asemia, GPS-paikallistamisjärjestelmään kuuluvan tarkkailuyksikön ja ohjuskokeiden tukikohdan.

Vuonna 1986 Yhdysvallat hyväksyi liitännäisvaltiosopimuksen Marshallinsaarten kanssa. Näin Marshallinsaarista tuli itsenäinen valtio. Marshallinsaaret hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1991. Yhdysvaltojen ja Marshallinsaarten välinen liitännäisvaltiosopimus antaa Yhdysvalloille oikeuden pitää saarilla sotilastukikohtia. Yhdysvallat maksaa tukikohdista korvauksia ja vastaa saarten aseellisesta puolustamisesta. Saarelaiset voivat halutessaan muuttaa Yhdysvaltoihin ilman viisumia ja asua siellä ilman erillistä oleskelulupaa.

Yhteiskunta ja politiikka

Marshallinsaarten valtionpäämies on presidentti. Presidentti johtaa hallitusta. Presidentin valitsee parlamentti. Presidentti ja ministerit nimitetään kansanedustajien keskuudesta. Parlamentissa on 33 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Ehdokkaat kilpailevat vaaleissa sitoutumattomina. Monilla on kuitenkin yhteyksiä johonkin saarilla toimivista neljästä puolueesta.

Vuoden 2023 vaaleissa presidentti David Kabua liittolaisineen menetti kannatustaan. Uudeksi presidentiksi valittiin Hilda Heine. Hän on jo ollut Marshallinsaarten presidentti vuodesta 2016 vuoteen 2020. Tätä ennen hän toimi opetusministerinä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Marshallinsaaret on vapaa maa. Vuoden 2023 vaaleissa vain kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista neljä on naisia. Vuonna 2025 parlamenttitalo tuhoutui tulipalossa.

Yhdysvalloista saadulla rahoituksella on vuosien ajan ollut iso merkitys Marshallinsaarten taloudessa. Vuonna 2025 Yhdysvaltojen ja Marshallinsaarten liitännäissuhteessa alkoi uusi kahdenkymmenen vuoden sopimuskausi. Tällä kaudella Yhdysvallat maksaa Marshallinsaarille tukikohtaoikeuksista ja muista palveluista yhteensä kaksi miljardia euroa. Marshallinsaaret on poistettu Euroopan unionin veroparatiisien mustalta listalta tunnustuksena siitä, että rahanpesua ja veronkiertoa estävää valvontaa on parannettu.

Marshallinsaarten poliitikkoja ja virkailijoita on syytetty kavalluksista ja lahjusten vastaanottamisesta. Viimeaikaiset lahjukset ovat liittyneet ulkomaalaisten yritysten pyrkimyksiin saada perustaa saarille verovapaita tuotantoalueita. Nykyiset lait kieltävät ulkomaalaisten maanomistuksen saarilla. Jotkut yrittäjät ovat koettaneet ratkaista asian lahjomalla virkailijoita saadakseen itselleen saarivaltion kansalaisuuden.

Lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma. Haastattelututkimuksen mukaan puolet Marshallinsaarten naisista on joutunut väkivallan kohteeksi. Lähes kaksi tuhatta asukasta muuttaa vuosittain pois saarilta. Viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana Marshallinsaarten väkiluku on vähentynyt kolmanneksella. Suuri osa muuttajista on nuoria aikuisia, jotka etsivät parempia työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia.

Talous ja kaupankäynti

Marshallinsaaret on ylemmän keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana talous on supistunut. Aasian kehityspankki arvioi, että saarivaltion talous kasvaa kolme prosenttia vuonna 2025. Marshallinsaarten maatalous on pienimuotoista. Viljelijät kasvattavat kookospalmuja, taaroa, banaaneja, leipäpuita ja kairapalmuja. Neljä viidesosaa saarten väestöstä asuu atollien viidessä taajamassa. Kahdeksankymmentä prosenttia elintarvikkeista tuodaan ulkomailta.

Marshallinsaarten palkansaajista lähes puolet työskentelee valtion palveluksessa. Kwajaleinin atollille rakennettu Yhdysvaltojen armeijan tukikohta ja ohjuskoeasema on toiseksi suurin työnantaja. Yhdysvallat antaa Marshallinsaarille taloudellista tukea vastineeksi tukikohtaoikeuksista. Vuosien 2004 ja 2024 välisellä kahdenkymmenen vuoden sopimuskaudella Yhdysvaltojen talousavun kokonaisarvo oli yhteensä yli miljardi euroa.

Kalastus on aina ollut yksi Marshallinsaarten tärkeistä elinkeinoista. Kala on suosittu ruoka. Kalaa viedään myös ulkomaille. Taiwanilaiset ja kiinalaiset yritykset ovat perustaneet saarille tonnikalan jalostuslaitoksia. Marshallinsaaret myy merialueidensa kalastusoikeuksia ulkomaalaisille pyyntialuksille. Kalastusoikeuksien myynti tuottaa yli kaksikymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Marshallinsaarten vesiltä pyydettävä tonnikalan sukuinen boniitti on Japanissa haluttu kalalaji.

Marshallinsaaret tarjoaa maailman laivavarustamoille ja loistojahtien omistajille mahdollisuutta rekisteröidä alukset saarten lipun alle. Omistajat voivat näin välttää verotusta kotimaassaan. Verotussyistä ulkomaille rekisteröityjä aluksia kutsutaan yleisesti mukavuuslippulaivoiksi. Marshallinsaarten mukavuuslippulaivasto on maailman kolmanneksi suurin. Siihen kuuluu yli viisi tuhatta alusta. Laivarekisterillä on kaksikymmentä toimistoa eri puolilla maailmaa. Laivarekisteri tuottaa Marshallinsaarille kaksitoista miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2023 Marshallinsaarten tavaraviennin kokonaisarvo oli 900 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli seitsemän miljardia euroa. Vientitilastossa yli kolme neljäsosaa kaikista vientituloista näyttää tulevan laivojen ja alusten viennistä. Marshallinsaarilla ei ole isoja laivatelakoita. Laivojen ja alusten osuus vientiluvuissa heijastanee laivarekisteriin liittyviä liiketoimia. Muita vientituotteita olivat öljy ja kala. Suurimpia vientimaita olivat Iso-Britannia, Tanska, Saksa, Ghana ja Kypros. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Japani, Saksa, Brasilia ja Kypros.

Marshallinsaarilla käy vuosittain vain kuusi tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Saarilla on kauniita hiekkarantoja. Koralliriutat ja toisen maailmansodan aikaiset uponneet laivat ovat hyviä sukelluskohteita. Huonot kulkuyhteydet haittaavat matkailuelinkeinojen kehitystä. Ulkomailla asuvat saarelaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin kolmekymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa kotisaarten ulkopuolella asuvista marshallinsaarelaisista elää Yhdysvalloissa.