Norja

Maantiede

Norja on Atlantin sivumeren Norjanmeren rannalla. Norja on Ruotsin läntinen ja Suomen pohjoinen naapuri. Norjalla on kahdensadan kilometrin maaraja Venäjän kanssa. Huippuvuorten saaristo Pohjoisella jäämerellä kuuluu Norjalle. Huippuvuorilla on jääkarhuja. Sinne on myös rakennettu kasvien siemenholvi. Holviin säilötään kaikkien viljelykasvien siemeniä. Se on siemenkantojen varmuusvarasto.

Norjan Atlantin rannikolla on pitkiä kapeita vuonoja. Monet vuonot työntyvät kauas sisämaahan. Bergenin kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Sognevuono on kaksisataa kilometriä pitkä. Vuonojen reunat kohoavat jyrkkinä seinäminä vihreänharmaiksi ja lumihuippuisiksi vuoriksi. Rinteillä kohisee vesiputouksia. Norjassa on yli kuusikymmentä jokea.

Pääkaupunki Oslo on Etelä-Norjassa Oslonvuonon pohjoispäässä. Kaupungin ympärillä on vehreitä kukkuloita. Kaupunki on ollut olemassa yli tuhat vuotta. Oslossa on lähes kahdeksansataa tuhatta asukasta. Muita isoja kaupunkeja ovat Bergen ja Trondheim. Drammen on vilkas satamakaupunki. Stavanger on öljyteollisuuden keskus. Melkein yhdeksänkymmentä prosenttia norjalaisista asuu kaupungeissa.

Kolmasosa Norjan maa-alasta on metsiä. Yleisin puulaji on kuusi. Norjan eteläisimmissä osissa on lehtimetsiä, joissa kasvaa pyökkejä, koivua, haapaa, tammea, saarnea ja pihlajia. Norja on vuoristoinen maa. Korkein vuori Galdhöpiggen (2469 m) on Jotunheimenin vuoristossa. Vuorilla on jäätiköitä. Ilmaston lämmetessä jäätiköt hupenevat.

Norjan rannikolla on lauhkea ja sateinen meri-ilmasto. Etelästä Meksikonlahdelta Pohjois-Atlantille tuleva Golfvirta tekee Norjan ilmaston leudommaksi kuin mitä maan pohjoinen sijainti edellyttäisi. Oslon seudun alavilla mailla on talvisin kylmempää, mutta kesäisin lämpimämpää ja kuivempaa kuin meren äärellä. Vuorilla kesät ovat viileitä. Talvisin on pakkasta, lumisateita ja kovia tuulia.

Blåfjella-Skjäkerfellan kansallispuisto on Keski-Norjassa. Seutu on vanha saamelainen metsästys- ja poronhoitoalue. Vuorten alarinteillä ja vuonojen rannoilla kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Metsissä on hirviä, karhuja, ahmoja ja ilveksiä. Hornöyan saari Pohjois-Norjan rannikon edustalla on Norjan itäisin paikka. Saaren jyrkillä rinteillä pesii kymmeniä tuhansia merilintuja: kiisloja, ruokkeja, pikkukajavia, karimetsoja ja lunneja. Kuvahakuvihje: Hornoya.

Yhdeksänkymmentä prosenttia Norjan sähköstä tulee vesivoimaloista. Tuulivoimalat tuottavat lähes kymmenen prosenttia sähköstä. Norjassa on yli kuusikymmentä tuulipuistoa. Norja tuottaa öljyä ja kaasua maailman markkinoille. Norjanmerellä ja Pohjanmerellä on valtavia öljy- ja kaasuesiintymiä. Vajaa viidesosa Norjan maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Norjanmeressä on kylmänveden koralliriuttoja. Norjan vesillä ui miekkavalaita, ryhävalaita ja kaskelotteja.

Historia

Norjan asutus alkoi jääkauden jälkeen. Tulijat seurasivat peuroja ja muita riistaeläimiä. He kalastivat ja metsästivät hirviä ja hylkeitä. Norjassa on ollut ihmisiä kymmenen tuhannen vuoden ajan. Dovrefjellin sulavalta jäätiköltä on löytynyt yli viisi tuhatta vuotta vanhoja kivikärkisiä nuolia. Pohjois-Norjan Altan kallioissa on kaiverruksia ja maalauksia peuroista ja hirvistä.

Viisi tuhatta vuotta sitten maanviljely levisi Etelä-Ruotsin Skoonesta kohti pohjoista. Norjan varhaisimmat viljelijöiden yhdyskunnat olivat Oslonvuonon liepeillä. Kolmetuhatta viisisataa vuotta sitten maanviljely oli jo levinnyt koko Etelä-Norjaan. Viljelijät kasvattivat ohraa, ruista, kauraa ja varhaisia vehnälajeja. Heillä oli lehmiä, sikoja, vuohia ja lampaita.

Tuhat viisisataa vuotta sitten Norjassa oli päällikkökuntia, joita hallitsivat vahvojen ja vauraiden sukujen johtajat. 800-luvulla alkoi viikinkien aika. Norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset viikingit tekivät ryöstöretkiä Britteinsaarille ja muualle Eurooppaan. He perustivat siirtokuntia ja kävivät kauppaa. Kauppareitit ulottuivat kauas: Venäjälle, Turkkiin ja Bagdadiin asti.

Viikingit asuttivat Islannin ja Grönlannin. He purjehtivat Amerikan rannikolle Newfoundlandiin jo tuhat vuotta sitten. Vuonna 872 Harald Kaunotukka julistautui koko Norjan kuninkaaksi. 1200-luvun puolivälissä Norjan kuningaskuntaan kuuluivat varsinaisen Norjan lisäksi Islanti, Grönlanti ja useita siirtokuntia Ison-Britannian pohjoisosissa. 1300-luvulla mustan surman nimellä tunnettu paiserutto ja muut kulkutaudit tappoivat kaksi kolmasosaa Norjan väestöstä.

Vuonna 1380 Norjan kuninkaan Haakonin kuoltua Tanskan ja Norjan yhteiseksi hallitsijaksi tuli tanskalainen kuningatar Margareeta, Haakonin leski. Yhdeksän vuotta myöhemmin Margareeta valittiin Ruotsinkin kuningattareksi. Ruotsi irtautui Kalmarin unionin nimellä tunnetusta liitosta 1520-luvulla, mutta Norja jäi osaksi Tanska-Norjaa. Vuonna 1814 Tanska luovutti Norjan Ruotsille.

Norja itsenäistyi vuonna 1905. Parlamentti ehdotti, että Tanskan prinssi kutsuttaisiin Norjan kuninkaaksi. Kansanäänestyksessä neljä viidesosaa norjalaisista kannatti kuningaskuntaa tasavallan sijasta. Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon seitsemäs. Toisen maailmansodan alussa vuonna 1940 Saksa valtasi Norjan.

Saksalaiset joukot lähtivät Norjasta vuonna 1945, kun sota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen. Samana vuonna Norja oli mukana perustamassa Yhdistyneitä kansakuntia. Vuonna 1949 Norja liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. 1960-luvun lopulla Norjan Pohjanmeren alueilta löydettiin valtavia öljyesiintymiä.

1970-luvulta lähtien öljyn ja kaasun vienti on vaurastuttanut Norjaa. Norjalaiset eivät ole halunneet liittyä Euroopan unioniin. Norja on mukana Euroopan talousalueessa. Euroopan talousalue on yhteismarkkinasopimus, joka edistää pääomien, työvoiman, tuotteiden ja palveluiden vapaata liikkumista. Euroopan talousalueeseen kuuluvat Norjan lisäksi EU-maat sekä Islanti ja Liechtenstein.

Yhteiskunta ja politiikka

Norja on kuningaskunta. Norjan kuningas on Harald viides. Kuninkaan asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Norjan parlamentti tunnetaan nimellä Stortinget. Se tarkoittaa suurkäräjiä. Parlamentissa on 169 kansanedustajaa. Kansanedustajien vaalit järjestetään neljän vuoden välein.

Vuonna 2025 vaaleihin osallistui kaksikymmentäkaksi puoluetta. Näistä yhdeksän sai edustajia suurkäräjille. Suurimpana ryhmänä säilyi sosiaalidemokraattinen Työväenpuolue. Puolue sai 53 kansanedustajaa. Oikeistolainen Edistyspuolue nousi toiseksi isoimmaksi ryhmäksi 47 kansanedustajalla. Neljä viidesosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 72 on naisia.

Vaalien jälkeen Työväenpuolueen Jonas Gahr Störe jatkoi pääministerinä. Työväenpuolueen lisäksi hallituksessa on Keskustapuolue. Hallituksella ei ole enemmistöä suurkäräjillä. Pystyäkseen toimimaan hallitus tarvitsee kahden pienemmän sosialistipuolueen ja Vihreän puolueen tukea. Vuonna 2026 tehdyissä mielipidemittauksissa Edistyspuolue on noussut suosituimmaksi puolueeksi.

Öljy ja kaasu antavat neljäsosan Norjan valtion vuosituloista. Öljy- ja kaasutuloja on rahastoitu tulevia tarpeita varten. Vuonna 2025 hallitus käynnisti uuden porauslupien hakukierroksen. Tarvitaan lisää öljy- ja kaasukenttiä, jotta tuotanto ei vähene ja Eurooppa saa polttoaineensa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai useimmat Länsi-Euroopan maat lopettamaan öljyn- ja kaasunostot Venäjältä. Norjan öljylle ja kaasulle on iso kysyntä.

Ilmastonmuutos sulattaa Norjan vuorijäätiköitä. Lumen ja jään alta paljastuu harmaa kivikko. Tutkijat ovat löytäneet kivikoista varhaisten peuranmetsästäjien nuolia, keihäänkärkiä, sauvoja, kenkiä, lapasia ja suksia. Norjan jäätiköt voivat hävitä kokonaan sadan vuoden kuluessa.

Talous ja kaupankäynti

Runsaat öljy- ja kaasuvarat ovat nostaneet Norjan maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Norjan tulevia tarpeita varten perustettuun öljyrahastoon on talletettu lähes kaksi biljoonaa euroa. Biljoona on tuhat miljardia. Viime vuosina Norjan talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2025 talous kasvoi vain prosentin. Lähivuosina talouden odotetaan kasvavan kaksi prosenttia vuodessa.

Kaksi ja puoli prosenttia Norjan työvoimasta saa toimeentulon maa- ja metsätaloudesta tai kalastuksesta, vähän alle viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja lähes neljä viidesosaa työskentelee palvelualoilla. Kalastuslaivat ovat yhdentoista tuhannen norjalaisen työpaikka. Saaliskaloja ovat turska, silakka, makrilli, seiti ja kolja. Lohta kasvatetaan nyt merialtaissa. Norja on maailman suurin lohen viejä. Kalankasvatus- ja jalostus työllistävät lähes satatuhatta norjalaista. Iso osa vientikalasta tulee nykyisin kasvatusaltaista.

Vuonna 2024 Norjan tavaraviennin kokonaisarvo oli 170 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli vähän alle sata miljardia euroa. Yli kuusikymmentä prosenttia kaikista vientituloista saatiin öljystä ja kaasusta. Muita vientituotteita olivat kala, koneet ja laitteet, laivat, alumiini, nikkeli, lääkkeet ja lannoitteet. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Iso-Britannia, Alankomaat, Ruotsi ja Tanska. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat ja Alankomaat.

Norjassa käy vuosittain seitsemän miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat yli kuusi miljardia euroa vuodessa. Matkaoppaat ylistävät Norjan luontoa, vuoria, vuonoja, vesiputouksia ja kauniita kaupunkeja. Vigelandin patsaspuistossa on satoja hienoja veistoksia. Björvikan lahden rannalla on Edvard Munchin taidemuseo. ”Huutoa” ja Munchin muita töitä käy vuosittain katsomassa yli puoli miljoonaa ihmistä. Oslon viikinkilaivamuseossa on hyvin säilyneitä upeita aluksia, jotka on kaivettu esiin hautakummuista.

Norjan arktisen merialueen pohjalla on kupari- ja kobolttiesiintymiä sekä harvinaisia maametalleja. Syvän meren kaivostoiminnan suunnitelmat ovat herättäneet vastustusta. Kaivostoiminta vahingoittaa meriluontoa. Norjan parlamentti on lykännyt päätöksiä syvän meren kaivostoiminnan aloittamisesta. Asia otetaan käsiteltäväksi vasta vuonna 2029.