Ranska

Maantiede

Ranska on Länsi-Euroopassa Espanjan pohjoisnaapurina. Ranskan itäisiä rajanaapureita ovat Saksa, Sveitsi, Italia ja Monaco. Pohjoisessa ovat Belgia ja Luxemburg. Ranskaan kuuluu myös merentakaisia hallintoalueita, joista suurimmat ovat Ranskan Guayana Etelä-Amerikassa Brasilian pohjoispuolella sekä Tyynen meren keskellä sijaitsevat saaristot Uusi-Kaledonia ja Ranskan Polynesia. Ranskan merentakaisilla alueilla on kaksi ja puoli miljoonaa asukasta.

Ranskalla on kaksi rannikkoa, Atlantin rannikko Espanjan Baskimaasta Englannin kanaalille ja Belgian rajalle, sekä Välimeren ranta Espanjan Katalonian ja Pohjois-Italian Ligurian välissä. Välimerellä Ranskaan kuuluu Korsikan saari lähellä Italian rannikkoa. Ranskalla on yli kolme tuhatta kilometriä meren rantaa. Sekä Atlantin että Välimeren rannikon kaupungit ovat olleet tärkeitä satamia ja kauppapaikkoja vuosisatojen ajan.

Pääkaupunki Pariisi on Ranskan pohjoisosassa. Pääkaupunkialueella asuu yksitoista miljoonaa ihmistä. Seuraavaksi isoimpia kaupunkeja ovat satamakaupunki Marseille, sekä Lyon ja Toulouse. Marseille mainitaan usein Ranskan vanhimmaksi kaupungiksi. Marseille on ollut olemassa kaksituhatta kuusisataa vuotta. Neljä viidesosaa ranskalaisista elää kaupungeissa.

Ranskan Atlantin rannikolla on laaja alanko. Sen läpi virtaavat isot joet, Seine, Loire ja Garonne. Välimeren rannikolla on pitkiä hiekkarantoja. Rhonejoki laskee Välimereen lähellä Monacoa. Rhonen suisto Camargue on laaja kosteikko, jossa on kaislikkoja, särkkiä, lampareita ja soita. Camarguen luonnonsuojelualueella pesii tuhansia flamingoja. Siellä on myös haikaroita, suohaukkoja ja sorsia. Luonnonsuojelualueen ympärillä on riisiviljelmiä.

Ranskan keski- ja eteläosissa on keskiylänkö, Massif Central. Siellä on vuoria ja kuivia kalkkikivilaakioita. Joet ovat uurtaneet uomansa ylängön halki. Kaakkois-Ranskan maisemia hallitsee Alppien vuoristo. Korkein huippu Mont Blanc (4810 m) on Alpeilla Ranskan ja Italian rajalla. Pohjoisempana Ranskan ja Sveitsin rajalla kohoavat Juravuoret. Etelässä Ranskan ja Espanjan välissä on Pyreneiden vuorijono.

Suurimmassa osassa Ranskaa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja talvet viileitä. Etelä-Ranska on lämpimän välimerenilmaston aluetta. Kesällä on helteitä. Talvet ovat leutoja ja sateisia. Vuoristojen ilmasto on viileämpi. Talvella sataa lunta. Sateet ovat runsaampia kuin alavilla mailla. Vuoden 2025 kesä oli Ranskassakin ennätyslämmin. Useilla paikkakunnilla mitattiin yli neljänkymmenen asteen helteitä.

Foretsin kansallispuisto on lähellä Champagnen ja Burgundin kuuluisia viiniseutuja. Kansallispuiston rehevissä metsissä kasvaa tammia, pyökkejä ja poppeleita. Metsissä viihtyvät kauriit, ketut ja villisiat. Kolmasosa Ranskan maa-alasta on metsiä. Ilmaston lämpeneminen ja kuivuudet ovat lisänneet metsäpaloja. Kaksi kolmasosaa Ranskan sähköstä tulee ydinvoimaloista. Vesivoimalat tuottavat kymmenesosan sähköstä. Tuuli- ja aurinkovoiman yhteisosuus on noin kaksitoista prosenttia sähkön tuotannosta.

Historia

Etelä-Ranskan Aragon luolasta on löytynyt puoli miljoonaa vuotta vanhoja esi-ihmisten luita. Nykyihminen tuli Ranskaan neljäkymmentä tuhatta vuotta sitten. Chauvetin ja Lascauxin luolissa on upeita kalliomaalauksia. Niissä on hevosia, hirviä, leijonia, härkiä ja villasarvikuonoja. Lascauxin taiteilijat elivät kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten. Kuuluisa kuvataiteilija Pablo Picasso sanoi, että Lascauxin maalaukset ovat vieläkin ihmisten taiteen huippu. Kuvahakuvihjeet: Lascaux cave paintings. Chauvet cave paintings.

Ranskan varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Maanviljely alkoi seitsemän tuhatta vuotta sitten. Viljelijät kasvattivat emmervehnää, yksijyvävehnää, linssiä ja herneitä. Pellavasta tehtiin vaatteita. Hampusta punottiin köysiä. Vilja jauhettiin jauhinkivillä. Viljelijöillä oli lehmiä, sikoja ja vuohia. Kylät rakennettiin usein jokien varsille.

Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Ranskaa asuttivat keltit. Roomalaiset nimittivät kelttejä gallialaisiksi. Kreikkalaiset perustivat kauppasatamia Välimeren rannikolle. Yksi niistä oli Massalia, nykyinen Marseille. Kaksi tuhatta vuotta sitten Rooma valloitti Gallian. 400-luvulla Rooman valtakunta hajosi. Sitten Ranska kuului frankkien kuningaskuntaan.

1000-luvulla Englannin kuninkaan hallinnassa oli melkein puolet nykyisestä Ranskasta. 1300- ja 1400-luvuilla Ranskassa riehui pitkien alueellisten sotien sarja, jota kutsutaan satavuotiseksi sodaksi. 1450-luvulla Englanti menetti lopullisesti ranskalaiset lääninsä ja Ranskasta tuli jälleen yhtenäinen valtakunta. Ranskaa repivät uskonsodat katolilaisten ja protestanttien välillä. 1600-luvulla Ranska oli Euroopan suurvalta. Ranska valloitti alueita Pohjois-Amerikasta, Länsi-Intiasta ja Etelä-Aasiasta. 1800-luvulla Ranska alisti hallintaansa ison osan Länsi-Afrikasta. Ranskan afrikkalaiset siirtomaat ulottuivat Algeriasta Kongoon.

1700-luvun lopussa Ranskaa ravisteli vallankumous. Maa julistettiin tasavallaksi vuonna 1792. Seitsemän vuotta myöhemmin kenraali Napoleon Bonaparte kaappasi vallan. Vuonna 1804 Napoleonista tuli Ranskan keisari. Napoleonin Ranska kävi useita sotia Euroopan muita suurvaltoja vastaan. Napoleonin valta päättyi tappioon Waterloon taistelussa vuonna 1815. 1870-luvulta alkaen Ranska on ollut tasavalta.

Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska oli suurten ja julmien taisteluiden näyttämö. Ranska taisteli Ison-Britannian liittolaisena Saksaa vastaan. Toisen maailmansodan aikana Saksa valtasi Ranskan. Sodan jälkeen Ranskan siirtomaat alkoivat itsenäistyä. Vuonna 1954 Vietnam, Laos ja Kambodža irtautuivat Ranskan vallasta itsenäisiksi valtioiksi. Algeria itsenäistyi kahdeksan vuotta kestäneen sodan jälkeen vuonna 1962. Ranskan Länsi- ja Keski-Afrikan siirtomaat itsenäistyivät rauhanomaisemmin vuonna 1960.

Ranskan nykyinen perustuslaki vahvistettiin vuonna 1958. Presidentin valtaoikeuksia vahvistettiin. 1960-luvulta lähtien Ranskan presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla. Politiikassa valtaa on sekä presidentillä että parlamentilla. Presidentti johtaa Ranskan ulkopolitiikkaa. Charles de Gaullen presidenttikaudella 1960-luvulla Ranskasta tuli ydinasevalta.

Ranskaan on tullut paljon maahanmuuttajia entisistä siirtomaista. Väestöryhmien väliset jännitteet ovat johtaneet kulttuurillisiin yhteentörmäyksiin. Ääri-islamistiset ryhmät ovat tehneet Ranskassa tuhoisia terrori-iskuja. Maahanmuuton vastustaminen on kasvattanut jyrkän oikeistolaisen liikkeen kannatusta. Ihmisten salakuljettajat vievät siirtolaisia pienillä veneillä Ranskasta Englantiin. Kuljetus on laajaa laitonta liiketoimintaa. Vuonna 2025 Kanaalin yli vietiin neljäkymmentä tuhatta maahanmuuttajaa.

Yhteiskunta ja politiikka

Ranskan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2022 presidentti Emmanuel Macron valittiin toiselle virkakaudelleen. Ranskassa presidentti nimittää hallituksensa. Vuoden 2026 alussa pääministerinä oli Sebastien Lecornu. Presidentti on hallituksen tosiasiallinen johtaja. Presidentti ei kuitenkaan voi erottaa pääministeriä eikä hallitusta. Parlamentin enemmistö voi kaataa hallituksen äänestämällä epäluottamuksesta.

Ranskassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 346 senaattoria. Senaattorit valitsee valitsijakunta, johon kuuluu tuhansia paikallishallinnon edustajia. Parlamentin alahuoneessa, kansalliskokouksessa, on 577 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2024 järjestettyihin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin osallistui viisitoista puoluetta tai vaaliliittoa. Näistä yksitoista sai edustajia kansalliskokoukseen. Kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 208 on naisia.

Vuoden 2024 vaaleissa vasemmistolainen Kansanrintama nousi isoimmaksi ryhmäksi 180 kansanedustajalla. Presidentti Emmanuel Macronin Ensemble -vaaliliitto sai 159 kansanedustajaa. Vaaliliitto menetti kolmasosan edellisten vaalien edustajapaikoista. Laitaoikeistolainen Kansallinen liittouma voitti yli viisikymmentä lisäpaikkaa, ja sai 142 kansanedustajaa. Presidentti Macron oli määrännyt ennenaikaiset vaalit torjuakseen laitaoikeiston nousua. Hänen oma vaaliliittonsa kärsi kuitenkin tappion.

Vaikka vasemmisto ja laitaoikeisto voittivat, kumpikaan niistä ei saanut itselleen enemmistöä kansalliskokouksessa. Vaalien jälkeen presidentti Macron on johtanut vähemmistöhallitusta. Hallitus etsii tukea vasemmalta ja oikealta ajaessaan asioitaan kansalliskokouksessa. Hallitus on horjahdellut epäluottamusäänestyksissä. Vuonna 2025 nimitetty pääministeri Lecornu oli viides pääministeri kahdessa vuodessa.

Ranskan seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2027. Emmanuel Macron ei voi enää asettua presidenttiehdokkaaksi. Poliittiseen keskustaan sijoittuvien puolueiden kannatus on hiipunut. Taistelu vallasta käydään laitaoikeiston ja vasemmiston välillä, ellei tähän asetelmaan ilmesty äkisti uusia yllättäviä toimijoita. Ranskan valtionvelka on kasvanut raskaaksi taakaksi. Hallituksen on leikattava menoja. Kansalaiset ovat tyytymättömiä. Valtion tulo- ja menoarvioesitykset ovat saaneet kylmän vastaanoton kansalliskokouksessa. Vuoden 2026 kuntavaaleissa rikollisuus, asumiskulut ja verot olivat tärkeimpiä kiistanaiheita.

Talous ja kaupankäynti

Ranska on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Ranskan taloutta seitsemän prosenttia. Sen jälkeen talous elpyi. Parin viime vuoden aikana kasvu on ollut vähän yli prosentin vuodessa. Hidas kasvu jatkunee lähivuosinakin. Alle kolme prosenttia Ranskan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta ja viidesosa työskentelee teollisuuden tehtävissä. Yli kolme neljäsosaa työvoimasta toimii palvelualoilla. Vuoden 2026 alussa kahdeksan prosenttia työvoimasta oli työttömänä.

Ranska on iso vehnän, maissin, rukiin, sokerijuurikkaan, rapsin ja viinirypäleiden tuottaja. Ranskalaiset viinit ja juustot ovat kysyttyjä kansainvälisillä markkinoilla. Teollisuus tekee autoja, lentokoneita, laivoja, lääkkeitä, koneita ja laitteita. Ranska on yksi maailman suurimmista aseiden ja sotakaluston viejistä. Maassa on kilpailukykyinen kemian teollisuus ja voimakkaita energiayhtiöitä. Ranskalainen yhtiö on rakentanut Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin.

Marseille ja Atlantin rannikon Le Havre ovat tärkeitä satamakaupunkeja. Rahdin määrällä mitattuna molemmat ovat Euroopan kymmenen isoimman sataman joukossa. Air France on iso ja tunnettu lentoyhtiö. Ranskalaiset muotitalot ovat maailmankuuluja. Pariisia on usein kutsuttu muodin pääkaupungiksi. Ranskan peliteollisuus kasvaa nopeasti. Luovan talouden alat työllistävät puolitoista miljoonaa ranskalaista. Luovuuteen ja kulttuuriin liittyvän liiketoiminnan arvo on noin sata miljardia euroa vuodessa.

Vuonna 2024 Ranskan tavaraviennin kokonaisarvo oli 600 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 700 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lentokoneet, autot, kaasuturbiinit, lääkkeet, elektroniikka, hajusteet ja kauneudenhoitoaineet, koneet, vaatteet, matkalaukut, muovit, rauta, viini, korut, öljy, kaasu, sähkö, vehnä, juusto ja kulta. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Yhdysvallat, Belgia, Italia ja Espanja. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Kiina, Yhdysvallat, Italia ja Espanja.

Ranska on maailman suosituin matkakohde. Turisteja tulee vuosittain yli sata miljoonaa. Turismitulot ovat lähes kahdeksankymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät kolme miljoonaa ranskalaista. Ranskassa on hienoja rantoja, viinitiloja, keskiaikaisia kyliä, mahtavia maisemia, herkullista ruokaa, isoja kiinnostavia kaupunkeja sekä ainutlaatuinen kulttuurin ja taiteen tarjonta. Pariisissa käy joka vuosi neljäkymmentä miljoonaa turistia. Turistivilinä saa pariisilaisten luonteeseen liitetyn töykeydenkin kihahtamaan esiin.