Syyria

Maantiede

Syyria on Lähi-Idän valtio Välimeren itäisimmän pohjukan rannalla. Pohjoisessa rajanaapurina on Turkki ja idässä Irak. Eteläisiä naapureita ovat Jordania, Israel ja Libanon. Välimerellä Syyrian rannikon edustalla on Kypros. Syyrian Välimeren rannikolla on pitkiä hiekkarantoja ja kallioniemiä. Kapean alavan rannikkovyöhykkeen itäpuolella kohoaa vuorijonoja. Syyrian korkein vuori Hermon (2814 m) on Syyrian ja Libanonin rajalla. Suurin osa Syyrian sisämaasta on kuivaa aavikkoa. Valtava Eufratjoki virtaa Syyrian keskiosien läpi pohjoisesta Turkista kaakkoon Irakin puolelle. Lännempänä Orontesjoki saa alkunsa Libanonin vuorilta ja virtaa pohjoiseen laskeakseen Turkissa Välimereen. Hedelmälliset jokivarret ovat Syyrian maatalouden sydänmaita. Aavikolla on keitaita. Rinteillä ja laaksoissa on kuivia uomia, jotka täyttyvät tilapäisesti sadevesistä.

Syyriassa on lämmin ilmasto. Rannikolla sataa huomattavasti enemmän kuin sisämaassa. Rannikon runsain sadekausi ajoittuu marraskuusta maaliskuuhun. Aavikon alavilla seuduilla esiintyy kesäisin yli neljänkymmenen asteen helteitä. Keväällä on usein hiekkamyrskyjä. Vuoristoissa ja ylängöillä kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Vuorilla sataa lunta. Hermonvuoren rinteillä on laskettelu- ja hiihtokeskuksia. Alle kolme prosenttia Syyrian pinta-alasta on metsää. Vuorilla ja ylänkömailla kasvaa havupuita, tammia ja kastanjoita. Jokivarsilla on haapaa, leppää, pajuja, tamariskeja ja plataaneja. Rinteiden puusto suojelee vesilähteitä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kolmasosa Syyrian vähistä metsistä on kaadettu. Metsiä on hakattu saha- ja polttopuuksi. Tuhovauhti on kiihtynyt yli kymmenen vuotta kestäneen sisällissodan aikana. Luonnonmetsien lisäksi myös oliivi- ja hedelmäpuulehdot ovat kärsineet hävityksestä. Metsien hakkaaminen lisää äkkitulvien vaaraa, kun rinteillä on vähemmän pysyvää kasvillisuutta, joka pidättäisi sadevesiä.

Syyrialla on vakavia ympäristöongelmia. Sota on tuhonnut vesihuolto- ja kasteluverkostoja. Lähes puolet Syyrian juomavedenottamoista on lakannut toimimasta. Monilla alueilla vesi on saastunut. Liikapyynti supistaa Välimeren kalakantoja. Luonnonsuojelu on jäänyt syrjään, kun sota on hajottanut maan. Lähes kaikki Syyriassa käytetty sähköenergia tuotetaan öljyä ja kaasua polttavissa voimalaitoksissa. Öljyn pumppaamojen ja varastosäiliöiden päästöt myrkyttävät maaperää ja vettä. Öljykentillä käydyt taistelut ja pommitukset sytyttivät isoja tulipaloja sodan aikana. Hallituksen joukot käyttivät kemiallisia aseita kukistaessaan kapinallisia. Viime vuosina ankarat kuivuudet ja laajat metsäpalot ovat kuluttaneet maata.

Historia

Syyriassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Pohjois-Syyrian Dederiyehin luolasta kuivuneen joen varrelta on löydetty 200 000 vuotta vanhoja neandertalinihmisen luurankoja. Syyrian seudut ovat maanviljelyn ja kaupunkiyhteiskuntien syntysijoja. Mureybetissa Eufratin laaksossa kasvatettiin ruista ja ohraa yli 10 000 vuotta sitten. Viljelyn ohella ihmiset kalastivat ja metsästivät. Ensimmäiset kaupungit syntyivät 6 000 vuotta sitten. Syyriassa on elänyt monia kansoja: sumerilaisia, assyrialaisia, heettiläisiä, hurrilaisia ja babylonialaisia. 2500 vuotta sitten Syyria oli osa Persian valtakuntaa. 2000 vuotta sitten Rooman valtakunta ulottui Syyriaan asti. Syyriassa syntynyt Marcus Julius Philippus jopa nousi Rooman keisariksi vuonna 244.

630-luvulla islamilaiset arabit valloittivat Syyrian. 1000-luvulla ristiretkeläiset sotivat islamia vastaan ja perustivat alueelle omia pieniä valtioitaan. Syyria oli pitkän aikaa tärkeä kauppareitti, jonka kautta Persian, Intian ja Kiinan arvokkaat tuotteet saapuivat Välimeren rantaan ja Eurooppaan. 1400-luvun lopulla tämän reitin merkitys väheni, kun Portugali, Espanja, Hollanti ja Iso-Britannia avasivat meriyhteydet Aasiaan ja alkoivat hallita mannerten välistä kauppaa. 1510-luvulla turkkilainen Ottomaanien valtakunta liitti Syyrian alueisiinsa. Syyria kuului ottomaanivaltakuntaan vuoteen 1918 saakka. Tuon vuoden lopulla brittiläiset ja arabijoukot valtasivat Damaskoksen ja Aleppon. Vuonna 1920 Kansainliitto luovutti Syyrian Ranskan hallintaan. Syyria itsenäistyi Ranskan vallasta vuonna 1946.

Syyria oli yksi YK:n perustajavaltioista. Itsenäisyyden alkuvuosina maan olot olivat epävakaat. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana Syyriassa ehti istua kaksikymmentä eri hallitusta. Syyria osallistui sotiin Israelia vastaan. Syyrialle kuuluva Golanin ylänkö on edelleen Israelin miehittämä. Armeija on ollut vahvin voima Syyrian yhteiskunnassa ja politiikassa vuosikymmenien ajan. Vuonna 1970 puolustusministeri Hafez al-Assad kaappasi vallan. Hän johti Syyriaa vuoteen 2000 asti. Syyrian armeija miehitti Libanonia kolmekymmentä vuotta vuodesta 1976 alkaen. Hafez al-Assad kuoli vuonna 2000. Syyrian johtajaksi nousi hänen poikansa Bashar al-Assad, joka on vieläkin presidenttinä. Vuonna 2011 Syyria syöksyi sisällissotaan. Maassa oli suuria mielenosoituksia, jotka hallitus tukahdutti väkivalloin. Osa armeijassa palvelleista sunnimuslimeista ryhtyi aseelliseen kapinaan hallitusta vastaan. Yli kymmenen vuotta riehuneessa sodassa on YK:n arvion mukaan kuollut ainakin 300 000 ihmistä. Yli kuusi miljoonaa syyrialaista on pakolaisina ulkomailla ja maassa on seitsemän miljoonaa sisäistä pakolaista.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2021 Syyrian presidentti Bashar al-Assad valittiin uudelleen, jo neljännelle seitsenvuotiselle presidenttikaudelle. Virallisen ääntenlaskun mukaan Assad sai 95% äänistä. Käytännössä Syyria on Assadin ja armeijan johtama diktatuuri. Hallituksen vastustajia vainotaan. Mielipiteenvapautta ei ole. Bashar al-Assadin hallinto on selviytynyt kaatumatta yli kymmenen vuotta kestäneestä sisällissodasta. Vuoden 2023 alussa Syyrian ulkoministeri vieraili Saudi-Arabiassa ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen ja presidentti Assad on tavannut Egyptin ja Jordanian ulkoministerit. Näyttää siltä, että Syyria voi nyt palauttaa sisällissodan aikana katkenneet suhteensa muihin arabimaihin. Syyrian hallinto on paljolti jätetty kansainvälisen kanssakäymisen ulkopuolelle siksi, että viranomaiset ja armeija ovat syyllistyneet raakoihin ihmisoikeusloukkauksiin ja kansanmurhaa muistuttavaan väkivaltaan sotavuosien varrella. Venäjä ja Iran ovat sodan aikana ollut Syyrian hallituksen suurimpia tukijoita.

Hallitusta vastaan taistelevat kapinalliset pitävät yhä hallussaan maan pohjoisimpia alueita. Luoteis-Syyriassa Turkin rajalla sijaitsevalla Idlibin alueella hallitseva kapinallisryhmä on islamistinen Hayat Tahrir al-Sham. Idlibissä on myös Turkin armeijan joukkoja. Syyrian koillisosia hallitsee kurdijärjestö YPG:n ympärille ryhmittynyt Demokraattisten voimien liitto. Ääri-islamistinen ISIS-liike toimii edelleen Syyriassa, vaikka se on kärsinyt isoja tappioita. Vuonna 2014 ISIS piti hallussaan kolmasosaa Syyriasta ja Irakista. ISIS ja muut ääri-islamistiset ryhmät ovat taistelleet sekä Syyrian hallitusta että muita kapinallisryhmiä vastaan. Yhdysvallat on tukenut useiden kapinallisryhmien ääri-islamistien vastaisia sotatoimia. Syyrian koillisosissa on yhä 900 Yhdysvaltojen armeijan sotilasta, jotka toimivat yhteistyössä Demokraattisten voimien liiton kanssa.

Sisällissota on tuhonnut Syyrian talouden. Kansantalous suorastaan romahti vuosien 2011 ja 2013 välisenä aikana ja senkin jälkeen supistuminen on jatkunut. Talousasiantuntijoiden mukaan Syyrian jälleenrakentaminen sodan ja vuoden 2023 maanjäristyksen tuhoista maksaisi lähes 400 miljardia euroa. Syyrian hallitus ei ole vieläkään ryhtynyt YK:n turvallisuusneuvoston edellyttämiin toimiin rauhan saavuttamiseksi. Turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymässä päätöslauselmassa vaaditaan, että Syyriaan tulisi perustaa siirtymäajan hallitus, jonka johdolla maahan laadittaisiin uusi perustuslaki ja järjestettäisiin vapaat vaalit. Sitä mukaa kun Syyrian armeija on murskaavan julmilla sodankäynnin keinoillaan saanut haltuunsa enemmän kapinallisten hallussa olleita alueita, Assadin hallitus on tullut entistä haluttomammaksi neuvottelemaan rauhan rakentamisesta. Assad ja hänen kannattajansa ilmeisesti arvelevat, että hallitus on voittamassa sodan.

Syyrialainen taiteilija Tammam Azzam kuvaa maalauksissaan, miltä Syyrian kaupungit näyttävät sodan tai maanjäristyksen jälkeen. Houmam al Sayedin outo vakava kansa odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Syyrian matalan tulotason maaksi. Syyrian talous romahti kymmenen vuotta sitten sisällissodan vuoksi. Talouden supistuminen on jatkunut. Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2010 Syyrian kansantalouden kokonaisarvo oli yli 200 miljardia euroa. Vuonna 2020 kansantalouden koko oli vain 10 miljardia euroa. Kymmenesosa työvoimasta oli työttömänä. Helmikuussa vuonna 2023 voimakas maanjäristys aiheutti suuria tuhoja Syyrian pohjoisosissa. Tuhansia ihmisiä kuoli ja yli viisi miljoonaa syyrialaista menetti kotinsa. YK:n alainen Maailman elintarvikeohjelma toteaa, että 75% Syyrian asukkaista eli äärimmäisen köyhyyden oloissa vuoden 2023 alussa.

Vuonna 2019 kymmenesosa Syyrian työvoimasta sai toimeentulonsa maataloudesta, 23% toimi teollisuuden tehtävissä ja 67% työskenteli palvelualoilla. Sisällissota ja kuivuudet ovat tehneet ruoantuotannon vaikeaksi. Viljelijäperheet ovat paenneet kotiseuduiltaan. Kastelujärjestelmät ovat tuhoutuneet. Maanviljelyä harjoitetaan eniten maan länsi- ja pohjoisosissa. Eteläiset alueet ovat liian kuivia. Syyrian tärkeimpiä ruokakasveja ovat vehnä, perunat, ohra ja riisi. Viljelijät kasvattavat myös härkäpapuja, oliiveja, pistaasipähkinöitä, vihanneksia ja hedelmiä. Syyrian maaperässä on arvokkaita luonnonvaroja. Keski-Syyriassa on laajoja kaasuesiintymiä. Maassa on myös öljyä ja fosfaattikiveä. Fosfaatti on lannoitteiden raaka-aine. Syyria on ollut Lähi-Idän suurin sementin tuottaja.

Vuonna 2021 Syyrian viennin kokonaisarvo oli noin miljardi euroa. Tuonnin arvo oli 4 miljardia euroa. Vientituotteita olivat oliiviöljy, vihannekset, hedelmät, pähkinät, mausteet (roomankumina, korianteri, aniksen siemenet), fosfaatti, kupari, puuvilla sekä vaatteet ja kankaat. Tärkeimmät vientimaat olivat Saudi-Arabia, Turkki, Libanon, Jordania ja Egypti. Suurimpia tuontimaita olivat Turkki, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Egypti ja Jordania. Syyrian kehitystä seuraavien taloustutkijoiden mukaan ulkomaille muuttaneet syyrialaiset lähettävät vuosittain maahan yhteensä yli 3 miljardia euroa. Rahalähetykset pitävät pystyssä perheiden taloutta.