Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Bangkok |
| Etniset ryhmät: | Thait 80%, kiinalaistaustaiset 10%, khmerit 3%, malaijit 3%, muut 4%, kaikkiaan seitsemänkymmentä etnistä ryhmää |
| Kieli: | Thai (virallinen kieli), kuusikymmentä virallisesti tunnustettua paikalliskieltä |
| Uskonto: | Buddhalaiset 93%, muslimit 5%, kristityt 1%, muut ja uskonnottomat 1% |
| Väkiluku: | 71 619 863 (2025) |
| Valtiomuoto: | Kuningaskunta |
| Pinta-ala: | 513 120 km2 |
| Valuutta: | Thaimaan baht |
| BKT per asukas: | 20 672 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 5. joulukuuta |
Maantiede
Thaimaa on Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaalla, Siaminlahden rannalla. Itänaapureita ovat Laos ja Kambodzha, lännessä on Myanmar. Etelässä pitkän ja kapean Malakan niemimaan kärjessä lyhyen rajan takana on Malesia. Thaimaan pohjoisosassa on vuoristoa. Korkein vuori on Doi Inthanon (2565 m). Vuorten itäpuolella on Khoratin ylänkö. Maan keskiosia halkovat pohjois-eteläsuunnassa Chao Phraya-joen ja sen sivujokien laaksot. Joet ovat aina olleet tärkeitä kulkureittejä. Niiden varsille ovat syntyneet Thaimaan suuret kaupungit. Pääkaupunki Bangkok on Chao Phrayan varrella Siaminlahden pohjukassa. Bangkokissa on yksitoista miljoonaa asukasta. Vähän yli puolet Thaimaan väestöstä asuu kaupungeissa.
Thaimaassa on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu toukokuusta lokakuuhun. Lokakuun ja helmikuun välillä ilmasto on kuivimmillaan ja viileimmillään. Keväällä sää lämpenee. Thaimaassa on hienoja hiekkarantoja, jotka houkuttelevat ulkomaalaisia matkailijoita. Pattaya ja Phuket ovat tunnettuja rantalomakohteita. Kolmasosa Thaimaan pinta-alasta on luonnonmetsiä. Luonnonmetsien ohella maassa on istutettuja metsiä, joissa kasvatetaan tiikkiä, kumipuita, akasiaa ja eukalyptuksia teollisuuden raaka-aineiksi. Viidesosa Thaimaan maa-alasta on luonnonsuojelualueita.
Khao Yain kansallispuisto on Etelä-Thaimaassa Bangkokista itään. Puistossa on rehevää lehtimetsää ja ruohotasankoa. Alueella elää norsuja, gibboneita, makakiapinoita ja karhuja. Ang Thongin meriluonnon suojelualueeseen kuuluu yli neljäkymmentä Siaminlahden saarta. Saaret ovat kallioisia. Vesi on syövyttänyt kalkkikiveen luolia ja sisälahtia. Saarilla kasvaa kuivuutta sietäviä lehtipuita. Rannoilla on mangrovemetsän vöitä. Lähivesillä on koralliriuttoja. Riutoilla on rikas kalalajisto. Meressä ui kilpikonnia. Siaminlahdella jokiliete ja kaupunkien jätevedet likaavat merivettä. Korallit haurastuvat ja menettävät värinsä. Malakan niemimaan toisella puolella Andamaanienmerellä riutat ovat vielä terveitä.
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Myrskyjen rankkasateet aiheuttavat tuhoisia tulvia. Vuonna 2024 Thaimaan eteläosissa tulvat hukuttivat kaksikymmentä ihmistä. Kolmesataa tuhatta ihmistä pakeni tulvien tieltä. Jokitulvat ovat täyttäneet Bangkokin katuja. Pääkaupunki vajoaa pari senttiä vuodessa. Bangkok on rakennettu pehmeälle maalle. Pohjaveden pumppaus ihmisten juotavaksi ja käyttövedeksi syövyttää maata kaupungin alla. Maailmanpankki arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua lähes puolet Bangkokista voi jäädä veden alle.
Thaimaan pohjoisosissa kuivuus on supistanut vesivaroja. Patoaltaiden veden pinta on laskenut. Viljelijät ovat jääneet ilman kasteluvettä. Saariakin uhkaa vesipula. Matkailuyritykset käyttävät paljon vettä. Thaimaassa tarvitaan hyvää vesivarojen käytön suunnittelua. Lähes puolet Thaimaassa kulutettavasta energiasta saadaan öljystä. Kolmasosa energiasta saadaan kaasusta. Hiilen osuus on kaksitoista prosenttia. Vesivoiman osuus on vähän yli prosentti, muita uusiutuvia energianlähteitä käytetään vielä vähemmän. Öljy- ja hiilivoimalat, teollisuus ja liikenteen pakokaasut huonontavat kaupunkien ilmanlaatua. Kuivina aikoina metsäpalot likaavat ilmaa valtavilla savupilvillä.
Historia
Thaimaan pohjoisosista on löydetty neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Tham Lodin kalliosuojaa on käytetty tuhansien vuosien ajan kiviveitsien, -kaapimien, -vasaroiden ja muiden työkalujen valmistuspajana. Kalliosuojasta on löytynyt kymmenen tuhatta vuotta vanhoja ihmisluurankoja. Pha Taemin luolassa lähellä Laosin rajaa on kolme tuhatta vuotta sitten taiteiltuja kalliomaalauksia. Niissä on ihmisiä ja Mekongjoen kaloja. Varhaiset asukkaat olivat metsästäjiä, keräilijöitä ja kalastajia. Riisin viljely levisi Thaimaan jokivarsien maille neljä tuhatta vuotta sitten.
Kaksi tuhatta vuotta sitten Thaimaan rannikolla oli satamakaupunkeja, jotka olivat mukana laajoissa tavarakaupan verkostoissa. Intiasta saatiin uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurivaikutteita. Thaimaan valtauskonto buddhalaisuus levisi maahan Intiasta ja Sri Lankasta. Thaikansat tulivat nykyisen Thaimaan alueelle 800-luvulta alkaen. Thait ovat alun alkaen lähtöisin Kiinasta tai Vietnamista. 1100-luvulla Thaimaan keskiosissa Chao Phraya-joen viljavissa laaksoissa oli jo useita thaiväestön pieniä ruhtinaskuntia, joista jotkut laajenivat suuremmiksi valtioiksi.
Ayutthayan kuningaskunnasta tuli 1300-luvulla Thaimaan alueen voimakkain mahti. 1700-luvun alussa Ayutthayan kaupungissa asui lähes miljoona ihmistä. Se oli tuolloin yksi maailman isoimmista kaupungeista. 1500-luvulta alkaen Euroopan maat harjoittivat kauppaa Ayutthayan kanssa. Espanjalaiset, portugalilaiset ja hollantilaiset tunsivat Ayutthayan Siamin nimellä. Ayutthaya kävi sotia Burmaa vastaan. Vuonna 1767 Burman armeija tuhosi Ayutthayan kaupungin.
Ayutthayan kukistumisen jälkeen Siamin valtio hajosi. Vuonna 1782 kuninkaaksi nousi Rama ensimmäinen. Hän perusti uuden pääkaupungin, nykyisen Bangkokin. Hän yhdisti Siamin ja karkotti burmalaiset miehittäjät. 1820-luvulla Iso-Britannia valloitti Hollannilta Malakan niemimaan kärjen Siamin eteläpuolella ja liitti Siamin läntisen naapurimaan Burman brittiläiseen Intiaan. 1830- ja 1840-luvuilla Siam kävi sotia Vietnamia vastaan.
1850-luvulla Iso-Britannia pakotti Siamin luopumaan maan vanhoillisten tahojen haluamasta eristäytymisestä ja liittymään eurooppalaisten toivomaan kansainväliseen kauppaan. Siam myi raaka-aineitaan: riisiä, jalopuuta ja tinaa, ja avasi kotimarkkinansa eurooppalaisille teollisuustuotteille. 1880- ja 1890-luvuilla Ranska laajensi siirtomaavaltaansa Kaakkois-Aasiaan valtaamalla Siamin itäiset naapurimaat Laosin, Kambodzhan ja Vietnamin. Siam säilyi itsenäisenä kahden voimakkaan siirtomaavallan välissä.
1900-luvun alussa Thaimaan yhteiskunnalliset muutosliikkeet vaativat kuninkaan yksinvallan rajoittamista. Valtion varojen käyttö oli suunnittelematonta ja tuhlaavaa. Väärinkäytökset olivat yleisiä. 1920-luvulla Thaimaan julkinen talous oli vararikon partaalla. Vuonna 1931 Thaimaan Kansanpuolueen ja kuningasvaltaan tyytymättömien sotilaiden käynnistämä vallankaappaus pakotti kuningas Rama seitsemännen hyväksymään uuden perustuslain, joka siirsi kuninkaan vallan parlamentille. Armeijan vaikutusvalta kasvoi. 1960-luvulta alkaen tuotantoelämä nykyaikaistui ja yhä suurempi osa väestöstä muutti maalta kaupunkeihin.
Vuosikymmenien ajan Thaimaa oli poliittisesti epävakaa. Sotilaskaappaukset kaatoivat hallituksia. Kansanliikkeet täyttivät kadut mielenosoituksilla. Viimeisin sotilaskaappaus tapahtui vuonna 2014. Sen jälkeen Thaimaassa oli sotilasdiktatuuri viiden vuoden ajan. Vuodesta 2019 lähtien maata johti vaaleilla valitun edustajainhuoneen ja armeijan nimittämän senaatin asettama hallitus. Vuonna 2023 uudistusmielinen Eteenpäin -puolue voitti vaalit. Vuonna 2024 perustuslakituomioistuin lakkautti puolueen. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Thaimaa ei ole vapaa maa.
Ekologinen jalanjälki
1,4
maapalloa maassa Thaimaa
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Thaimaa keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaYhteiskunta ja politiikka
Thaimaa on kuningaskunta. Nykyinen kuningas Vajiralongkorn on ollut vallassa kymmenen vuotta. Thaimaan kuninkaan valtaoikeudet ovat muodolliset. Kuninkaalla on kuitenkin hyvin tunnustettu kulttuurillinen asema. Vajiralongkorn on pyrkinyt vaikuttamaan politiikkaan. Hänellä on läheiset suhteet armeijaan. Kuninkaalla on viidenkymmenen miljardin euron omaisuus. Thaimaassa kuninkaan arvosteleminen on rikos. Vuonna 2020 opiskelijoiden johtama kansanliike järjesti suuria mielenosoituksia vaatien perustuslain uudistamista.
Thaimaassa on kaksikamarinen parlamentti. Parlamentin ylähuoneessa, senaatissa, on kaksisataa senaattoria. Vuoteen 2024 asti senaattorit olivat armeijan nimittämiä. Nyt kolme neljäsosaa senaattoreista on armeijaa ja kuningashuonetta kannattavien ryhmien edustajia. Senaattorit nimittää valitsijamiehistö. Parlamentin alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on viisisataa kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 97 on naisia.
Vuonna 2023 edustajainhuoneen vaaleihin osallistui seitsemänkymmentä puoluetta. Kahdeksantoista puoluetta sai kansanedustajia. Suurimmaksi ryhmäksi nousi edistysmielinen Eteenpäin -puolue 151 kansanedustajalla. Toiseksi sijoittui populistinen Pheu Thai -puolue 141 edustajalla. Armeijalle läheinen Palang Pracharath -puolue menetti valtaosan edustajistaan. Puolue sai vain neljäkymmentä kansanedustajaa. Vaalitulos osoitti, että äänestäjät halusivat muutosta. Monilla thaimaalaisilla on toimeentulohuolia. Ruoka, asuminen ja polttoaineet ovat kalliimpia kuin aikaisemmin. Ihmisten enemmistö kaipaa avointa yhteiskuntaa ilman jatkuvia väärinkäytöksiä. Sotilasvaltaa pidetään tukahduttavana ja sen katsotaan jarruttavan maan kehitystä.
Vuoden 2023 vaalien jälkivaiheissa Eteenpäin -puolueen johtaja Pita Limjaroenrat ei onnistunut muodostamaan enemmistöhallitusta. Pian sen jälkeen perustuslakituomioistuin erotti Limjaroenratin parlamentista. Pheu Thai -puolue muodosti hallituksen armeijalle läheisten puolueiden tuella. Vuonna 2024 Eteenpäin -puoluetta syytettiin maanpetoksesta. Puolueen sanottiin horjuttavan kuninkaan asemaa. Eteenpäin -puolue halusi lopettaa käytännön, missä kuninkaan vähäistäkin arvostelua pidetään vakavana rikoksena. Viranomaiset lakkauttivat puolueen lainvastaisena.
Perustuslakituomioistuimesta on tullut Thaimaan politiikan näkyvä vallankäyttäjä. Tuomioistuin voi erottaa pääministerin harkintansa mukaan. Vuonna 2024 perustuslakituomioistuin pakotti pääministeri Strettha Thavisinin eroamaan. Hänen tilalleen nousi Paetongtarn Shinawatra. Paetongtarn on Thaksin Shinawatran tytär ja Yingluk Shinawatran veljentytär. Thaksin oli Thaimaan pääministeri vuodesta 2001 vuoteen 2006. Yingluk oli pääministerinä vuodesta 2011 vuoteen 2014. Molemmat syrjäytettiin sotilaskaappauksilla. Vuonna 2025 perustuslakituomioistuin erotti Paetongtarn Shinawatran pääministerin tehtävästä.
Vuonna 2025 Thaimaan ja Kambodzhan välinen rajariita kärjistyi aseellisiksi yhteenotoiksi. Taisteluissa kuoli neljäkymmentä ihmistä. Rajariidan aikana pääministeri Paetongtarn Shinawatra arvosteli thaimaalaista kenraalia Boonsin Padklangia sotaisan ilmapiirin lietsomisesta. Shinawatra esitti arvostelunsa keskustellessaan Kambodzhan entisen pääministerin Hun Senin kanssa. Tämä armeijan arvostelu johti Shinawatran erottamiseen.
Inhimillisen kehityksen indeksi
76 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Thaimaa
Thaimaa on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 76 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaTalous ja kaupankäynti
Thaimaa on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina Thaimaan talous on kasvanut noin kaksi prosenttia vuodessa. Poikkeus on vuosi 2020, silloin koronalama supisti taloutta kuusi prosenttia. Maailmanpankki arvelee, että Thaimaan talouskasvu hidastuu lähivuosina. Thaimaassa on kaksi tuhatta tekstiili- ja vaatetehdasta. Tehtaita on siirtynyt Vietnamiin ja muihin maihin missä työvoimakulut ovat alhaisempia. Thaimaassa tehdään vuosittain yli puolitoista miljoonaa autoa ja kaksi miljoonaa moottoripyörää. Kiinalaiset sähköautoyhtiöt ovat perustaneet kokoonpanolinjojaan Thaimaahan. Thaimaa on maailman suurin tietokoneiden kiintolevyjen valmistaja.
Kolmekymmentä prosenttia Thaimaan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, vähän yli viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman alle puolet työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat riisiä, sokeriruokoa, maniokkia, kookospähkinöitä, mangoa, ananasta, banaaneja, maissia ja vihanneksia. Thaimaa on suuri kumin ja palmuöljyn viejä. Kahvinviljely on lisääntynyt viime vuosina. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat siat ja kanat. Kalastus ja kalateollisuus työllistävät yhteensä puoli miljoonaa thaimaalaista. Merillä pyydetään tonnikalaa, katkarapuja ja mustekaloja. Sisämaan kala-altaissa kasvatetaan tilapiaa, monneja ja karppeja. Thaimaa on maailman isoin kalasäilykkeiden viejä.
Vuonna 2023 Thaimaan viennin kokonaisarvo oli 290 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 255 miljardia euroa. Vientituotteita olivat tietokoneet, puhelimet, mikropiirit, kiintolevyt ja muu elektroniikka, autot, koneet ja laitteet, autonrenkaat, öljy, vaatteet ja kankaat, kulta, riisi, hedelmät, kumi, kala, korut ja jalokivet. Tärkeimmät vientimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Australia, Malesia, Singapore, Vietnam, Intia ja Indonesia Suurimpia tuontimaita olivat Kiina, Japani, Yhdysvallat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Taiwan. Ulkomailla asuvat thaimaalaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin yksitoista miljardia euroa vuodessa.
Thaimaassa käy vuosittain yli kolmekymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuottaa viisikymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailuala työllistää yli neljä miljoonaa ihmistä ja kolme tuhatta norsua. Matkanjärjestäjä mainostaa Bangkokin värikästä vilinää, pilvenpiirtäjiä, temppeleitä ja valtavaa kultaista Buddhaa. Phuketin rannat ovat pitkät ja komeat, mutta parhaat rantamaisemat ovat pienemmillä saarilla. Turisteille järjestetään sukelluskursseja. Khao Sokin kansallispuistossa matkailijat patikoivat viidakkopoluilla. Herkuttelijat kehuvat tulista, maukasta thaimaalaista ruokaa, jota rikastavat vaikutteet Intiasta ja Kiinasta.
Tilastot
Maan Thaimaa tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki
1,4
maapalloa maassa Thaimaa
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Thaimaa keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
3,71
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Thaimaa
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
13
Vuotta koulunkäyntiä keskimäärin maassa Thaimaa
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,1
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Thaimaa
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
24 708
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Thaimaa
Inhimillisen kehityksen indeksi
76 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Thaimaa
Thaimaa on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 76 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0,8
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Thaimaa
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,3
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Thaimaa
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Thaimaa
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,2
lasta per nainen maassa Thaimaa
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
8
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Thaimaa