Turkki

Maantiede

Turkki on Välimeren itäisimmän pohjukan ja Mustanmeren välissä, Mustanmeren etelärannalla. Maa ulottuu Euroopan kaakkoisnurkasta Lounais-Aasiaan. Euroopan ja Aasian puoleiset osat erottaa toisistaan pieni Marmaranmeri. Marmaranmeren ja Mustanmeren välissä on Bosporinsalmi. Isoin kaupunki Istanbul on Bosporinsalmen rannoilla salmen kummallakin puolella. Istanbulissa asuu kuusitoista miljoonaa ihmistä. Turkin Euroopan puoleisen osan rajanaapureita ovat Kreikka ja Bulgaria. Aasian puolella itänaapureita ovat Georgia, Armenia, Iran ja kaistale Azerbaidzhanista. Eteläisiä naapureita ovat Irak ja Syyria.

Turkin Välimeren ja Mustanmeren rannikoilla on alava rantavyöhyke. Sisämaassa on ylänköjä, kukkuloita ja vuoria. Korkein huippu Ararat (5137 m) on Iranin rajan tuntumassa. Turkin rannikoilla kesät ovat lämpimiä ja melko kuivia. Talvet ovat viileitä ja sateisia. Vuorilla sataa lunta. Pääkaupunki Ankara on Turkin keskiosassa kuivalla Keski-Anatolian tasangolla. Ankarassa on viisi miljoonaa asukasta. Neljä viidesosaa turkkilaisista asuu kaupungeissa.

Turkin eteläosassa on Beysehirin järvi. Se on maan suurin makean veden allas. Järvellä on kymmeniä pieniä saaria. Järven luonnonsuojelualue on pelikaanien, haikaroiden, uikkujen ja sorsien koti. Hatilan laakson kansallispuisto on Koillis-Turkin vuoriseudulla. Laaksossa ja rinteillä kasvaa talvitammea, jalokastanjaa, valkopyökkejä, tervaleppää ja havupuita. Ylärinteiden niityillä kukkivat tähdikit, sinililjat ja esikot. Alueella on karhuja, ilveksiä ja villisikoja. Turkin joissakin osissa elää vielä persianleopardeja.

Alle kolmasosa Turkista on metsiä. Seitsemän prosenttia maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Vuonna 2024 tulipalot hävittivät satatuhatta hehtaaria metsää. Keski-Anatolian tasangolla on kesäisin yhä kovempia helteitä. Vesipula vaivaa kaupunkeja ja viljelijöitä. Järvet ovat kuivuneet. Veden kulutusta on jouduttu säännöstelemään. Monilla seuduilla maa on romahdellut vajoamista. Vuonna 2025 maanjäristys ravisteli Istanbulia. Kaksi vuotta aikaisemmin suuri järistys tappoi viisikymmentä tuhatta ihmistä Turkin eteläosissa.

Historia

Etelä-Turkin Karainin luolasta on kaivettu esiin sata tuhatta vuotta vanhoja neandertalinihmisen luupaloja. Samasta luolasta on löydetty kolmenkymmenen tuhannen vuoden ikäisiä nykyihmisen luita. Keski-Anatolian tasangon eteläosassa Konyan ylängöllä on Haarukkakummun nimellä tunnetun kivikautisen yhdyskunnan rauniot. Haarukkakummussa oli asukkaita jo yhdeksän tuhatta vuotta sitten.

Haarukkakummun rakennukset tehtiin kuivatuista saviharkoista. Talot rakennettiin toisiinsa kiinni suojaavaksi muuriksi. Ovia ei ole. Taloihin mentiin tikapuita pitkin kattoaukon kautta. Asujat tekivät veitsiä laavakivestä. He alkoivat viljellä vehnää, ohraa ja herneitä. He kasvattivat lampaita. He tekivät pieniä savipatsaita. He maalasivat kuvia, joissa on härkiä, kauriita ja metsästäjiä.

Turkissa on ollut monia kansoja. Siellä ovat eläneet heettiläiset, fryygialaiset, kimmerialaiset, lyydialaiset, kaarialaiset ja lyykialaiset. Persia otti Turkin haltuunsa kaksituhatta viisisataa vuotta sitten. Hieman yli vuosisata sen jälkeen valloittaja oli Aleksanteri Suuri. Vuonna 330 keisari Konstantinus teki Konstantinopolista, nykyisestä Istanbulista, Rooman valtakunnan pääkaupungin.

Rooma jakautui Länsi-Roomaan ja Itä-Roomaan. Länsi-Rooma romahti 400-luvulla. Silloin Konstantinopolista tuli Bysantin valtakunnaksi kutsutun Itä-Rooman pääkaupunki. Anatolian turkkilaiskansojen Osmanien/Ottomaanien valtakunta kukisti Bysantin ja valloitti Konstantinopolin vuonna 1453. Kaupungin nimi muutettiin Istanbuliksi. Osmanien/Ottomaanien valtakunta laajeni Itä-Eurooppaan, Arabian niemimaalle ja Afrikan pohjoisrannikolle.

1910-luvulla Turkki menetti Euroopan puoleisia alueitaan Kreikalle, Bulgarialle ja Serbialle. Albania itsenäistyi. Vuonna 1914 Turkki liittyi ensimmäiseen maailmansotaan Saksan liittolaisena. Vuonna 1915 Osmanien/Ottomaanien valtakunta tappoi satoja tuhansia armenialaisia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajavallat tekivät suunnitelman Turkin jakamisesta. Kansallismieliset turkkilaiset aloittivat itsenäisyyssodan, joka johti Turkin tasavallan syntyyn vuonna 1923.

Turkin kansallismielisen liikkeen perustajasta ja itsenäisyyssodan voittajasta kenraali Mustafa Kemal Atatürkista tuli tasavallan ensimmäinen presidentti. Turkki liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945 ja sotilasliitto Natoon vuonna 1952. Tasavallan perustamisesta 1940-luvun puoliväliin Turkki oli yksipuoluevaltio. Seuraavina vuosikymmeninä poliittinen ilmasto vapautui, mutta säilyi epävakaana. Turkissa oli useita sotilaskaappauksia. Viimeksi vuonna 1997 armeija pakotti pääministerin eroamaan.

Vuonna 2002 islamistinen Oikeus- ja kehityspuolue sai lähes kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista. Puolueen johtaja Recep Tayyip Erdogan oli 1990-luvulla Istanbulin kaupunginjohtaja. Erdogan oli Turkin pääministeri vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2014 hänet valittiin presidentiksi. Turkki hyväksyttiin EU:n ehdokasvaltioksi vuonna 1999. Jäsenyysneuvottelut alkoivat vuonna 2005. Kahden vuosikymmenen aikana neuvotteluissa ei tapahtunut ratkaisevaa edistystä.

Yhteiskunta ja politiikka

Turkin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita uudelleen. Vuonna 2023 presidentti Recep Tayyip Erdogan valittiin kolmannelle kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Turkin parlamentissa on kuusisataa kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui kaksikymmentäneljä puoluetta. Näistä seitsemän sai kansanedustajia. Valituista kansanedustajista 118 on naisia.

Presidentti Erdoganin johtama kolmen puolueen liitto sai vuoden 2023 vaaleissa yhteensä 323 kansanedustajaa. Erdoganin Oikeus- ja kehityspuolue on ollut vallassa yli kaksikymmentä vuotta. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Turkki ei ole vapaa maa. Istanbulin pormestari Ekrem Imamoglu sai vankeustuomion hallituksen loukkaamisesta. Samalla hän menetti oikeuden asettua presidenttiehdokkaaksi.

Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Turkissa on yli kolmekymmentä tuhatta poliittista vankia. Vuonna 2025 valtio nosti Istanbulin pormestari Imamoglua vastaan yli sata uutta syytettä, tällä kertaa talousrikoksista. Syyttäjä vaatii pormestarille lähes tuhannen vuoden vankeusrangaistusta. Monia muitakin hallituksen vastustajia on tuomittu vankeuteen oikeudenkäynneissä, joita asiantuntijat pitävät poliittisina. Imamoglun tapauksessa syytettyjä on yli neljäsataa.

Turkin kaakkoisosien maakunnissa asukkaiden enemmistö kuuluu kurdiväestöön. Kurdien poliittiset ja aseelliset ryhmät ovat taistelleet Turkin hallitusta vastaan, Kurdistanin itsenäisyyden puolesta, jo monen vuosikymmenen ajan. Neljäkymmentä vuotta sitten perustettu Kurdistanin työväenpuolue PKK ilmoitti vuonna 2025 lopettavansa aseellisen kapinan. PKK on ollut Turkin kurdien vahvin aseryhmä. Turkin kurdialueiden pitkässä sodassa on kuollut viisikymmentä tuhatta ihmistä.

Turkkilainen Orhan Pamuk sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2006. Palkintolautakunta sanoi, että etsiessään kotikaupunkinsa surumielistä sielua Pamuk on löytänyt uusia tapoja kuvata kulttuurien yhteentörmäyksiä ja vuorovaikutusta. Monia Pamukin teoksia on julkaistu suomeksi. Turkissa Pamuk on puolustanut kurdiväestön oikeuksia. Hänen romaaninsa Lumi käsittelee islamilaisuuden ja länteen suuntautuvien ihmisten välisiä jännitteitä nykypäivän Turkissa, pienessä Karsin kaupungissa lähellä Armenian rajaa.

Talous ja kaupankäynti

Turkki on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina Turkin talous on kasvanut noin kolme prosenttia vuodessa. Vuonna 2023 suuri maanjäristys aiheutti valtavia tuhoja. Jälleenrakennus maksaa lähes kahdeksankymmentä miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa Turkin väestöstä asuu maanjäristyksille alttiilla alueilla.

Viisitoista prosenttia Turkin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 28 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 57 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat vehnää, puuvillaa, sokerijuurikasta, hedelmiä ja vihanneksia. Turkki on iso aprikoosien ja hasselpähkinöiden tuottaja. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, vuohet, kanat ja vesipuhvelit.

Turkissa käy vuosittain kuusikymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat noin viisikymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät kolme miljoonaa turkkilaista. Istanbul on kiehtova kaupunki. Kuuluisa Hagia Sofian temppeli on ollut kirkko ja moskeija. Efesoksen rauniot kertovat antiikin historiasta. Matkanjärjestäjä ylistää Turkin hienoja rantoja, ruokia sekä Pamukkalen ja Kappadokian maisemia.

Vuonna 2023 Turkin tavaraviennin kokonaisarvo oli 250 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 300 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot, jääkaapit, pesukoneet, muuntajat ja muut sähkölaitteet, vaatteet, öljy, rauta, kulta, jalokivet, muovit, lääkkeet, hedelmät, pähkinät ja vihannekset. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Italia ja Irak. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Saksa, Venäjä, Sveitsi ja Yhdysvallat.

Ulkomailla asuvat turkkilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä yli 800 miljoonaa euroa. Kaksituhattaluvulla Turkki ei ole enää ollut yhtä riippuvainen ulkomailla työskentelevien rahalähetyksistä kuin mitä se on ollut aikaisemmin. Ulkomaille muuttaneet turkkilaiset lähettivät 1990-luvun loppuvuosina kotimaahan yhteensä lähes viisi miljardia euroa vuodessa.