Lippu
Keskeiset luvut ja tiedo
| Pääkaupunki: | Andorra la Vella |
| Etniset ryhmät: | Andorralaiset 48%, espanjalaiset 25%, portugalilaiset 11%, ranskalaiset 5%, muut 11% (2021) |
| Kieli: | Katalaani (virallinen kieli), espanja, portugali, ranska |
| Uskonto: | Kristityt 90% (enemmistö katolilaisia), muut ja uskonnottomat 10% (2020) |
| Väkiluku: | 77 460 (2022) |
| Valtiomuoto: | Ruhtinaskunta |
| Pinta-ala: | 470 km2 |
| Valuutta: | Euro |
| Kansallispäivä: | 8. syyskuuta |
Maantiede
Andorra on Pyreneiden vuorilla. Ruhtinaskunnan pohjoinen naapuri on Ranska ja etelässä on Espanja. Vuorten välissä Andorran halki kiemurtelevat Valirajoen laaksot. Kylät ja kaupungit ovat laaksoissa. Korkein vuori on Andorran luoteisnurkassa sijaitseva Coma Pedrosa (2942 m). Pienen vuoristomaan matalinkin kohta on yli 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Vuorilla on yli kuusikymmentä pientä järveä. Andorran talvet ovat viileitä. Vuorilla sataa runsaasti lunta. Kesät ovat lauhkeita ja aurinkoisia. Sademäärät ovat samansuuruisia kuin Suomessa.
Andorran vuorilla on nummea ja niittyjä, ruostealppiruusuja, lapinvuokkoja, heiniä ja keltamoita. Vuorten rinteillä kasvaa saksanpihtaa ja mäntyjä. Alarinteillä on kastanjoita ja jalopähkinöitä. Jokien ja purojen varsilla on kosteita metsiä, joissa kasvaa tervaleppää, mustaseljaa ja saarnia. Kolmasosa Andorrasta on metsän peitossa. Vuorimetsissä elää kauriita ja gemssejä. Rinteiden yllä liitää partakorppikotkia ja hanhikorppikotkia. Valirajoella on virtavästäräkkejä ja koskikaroja. Andorran kaunis luonto houkuttelee retkeilijöitä.
Kolme neljäsosaa Andorran energiasta saadaan öljystä. Maa tuottaa itse viidesosan kuluttamastaan sähköstä. Muu osa sähköstä tuodaan Ranskasta ja Espanjasta. Aikaisemmin Andorran vuoriniityillä on paimennettu lampaita. Tämä on muokannut kasvillisuutta ja aiheuttanut joillakin alueilla maan kulumista. Nykyisin lampaita on vähän ja entiset laidunniityt ovat kesannolla. Matkailu on Andorran tärkein elinkeino. Luontomatkailun kasvu kannustaa varjelemaan ympäristöä. Herkästi haavoittuva vuoristoluonto kärsii, jos talviurheilukeskusten laskettelurinteitä ja rakennuskantaa laajennetaan harkitsemattomasti.
Historia
Andorran Sant Julia de Loriasta on löytynyt 12 000 vuoden ikäisiä ihmisasutuksen jäänteitä. Tutkijat uskovat, että Andorran laaksot ja solat ovat olleet vanhoja reittejä Pyreneiden yli. Madriun laaksossa on ollut pysyvää asutusta jo 8500 vuoden ajan. Varhaisasukkaat ovat kasvattaneet karjaa ja viljelleet maata. Andorran keskiosissa Roc de les Bruixesissa on pronssikauden aikaisia kivipiirroksia.
2000 vuotta sitten Andorra oli Rooman valtakunnan syrjäseutua. Sen jälkeen aluetta hallitsi Toledon kuningaskunta, ja kristinusko levisi Andorraan. 300-luvulla perustettiin Urgellin hiippakunta, jonka piispa on toinen Andorran muodollisista valtionpäämiehistä. 700-luvulla islamilaisten arabien Espanjan valloitus eteni etelästä Pyreneille ja Andorrakin tuli muslimihallinnon vaikutuspiiriin. 800-luvulla Ranska otti haltuunsa Pyreneiden alueita. Vuorille syntyi ruhtinaskuntia, joiden hallitsijat olivat espanjalaisia ja ranskalaisia.
Andorrassa ranskalaisten ruhtinaiden ja Urgellin espanjalaisen katolisen piispan yhteishallinto on ollut voimassa 1200-luvulta asti. Andorran ruhtinaskunta perustettiin 1280-luvulla. Nykyisin maan muodollisia valtionpäämiehiä ovat Ranskan presidentti ja Urgellin piispa. Andorralla on läheiset historialliset ja kulttuurilliset suhteet Ranskaan ja Espanjan Kataloniaan.
Andorra on ollut kauppapaikka ja -reitti Espanjan ja Ranskan välillä. Andorrasta on salakuljetettu rajojen yli tupakkaa, aseita ja pakolaisia. 1800-luvun puolivälissä maahan syntyi rautakaivoksia ja sulattamoja. Rautateollisuus jäi kuitenkin suhteellisen pieneksi. 1900-luvulla Andorran tieyhteydet Ranskaan ja Espanjaan paranivat. 1950-luvulta alkaen matkailu on kasvanut tärkeäksi elinkeinoksi. 1950-luvun alussa Andorrassa oli vain 6000 asukasta. Vuoteen 1995 mennessä määrä oli kasvanut melkein kymmenkertaiseksi.
1980-luvulla Andorraan perustettiin pääministerin virka. Parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1982. Vuonna 1993 järjestettiin kansanäänestys, missä kolme neljäsosaa äänestäjistä hyväksyi uuden perustuslain. Siinä säilytettiin Urgellin piispan ja Ranskan presidentin asema nimellisinä valtionpäämiehinä, mutta muutoin Andorrasta tuli pääministerin, hallituksen ja parlamentin johtama demokratia. Vuonna 1993 Andorra hyväksyttiin YK:n jäseneksi. 2000-luvulla Andorra on jatkuvasti lisännyt yhteistyötä Euroopan unionin kanssa.
Yhteiskunta ja politiikka
Andorrassa on toimiva monipuoluedemokratia. Maan parlamentissa on 28 kansanedustajaa, jotka valitaan vapailla vaaleilla neljän vuoden välein. Pääministerin johtaman hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Vuoden 2019 vaaleissa viisi puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen Andorran demokraattinen puolue, sai 11 kansanedustajaa. Puolueen johtaja Xavier Espot Zamora nimitettiin pääministeriksi. Hallituksessa on kolme puoluetta. Puolet Andorran asukkaista on ulkomaalaisia, joilla ei ole äänioikeutta.
Vuoden 2019 vaaleissa Andorran parlamenttiin valittiin 13 naista. Naisten oikeuksia ja tasa-arvoa ajavat järjestöt ovat arvostelleet maassa vallitsevaa täydellistä aborttikieltoa. Raskauden keskeyttäminen ei ole sallittua, vaikka naisen terveys olisi uhattuna. Miesten palkkataso on 14% korkeampi kuin naisten. Andorralla on ollut veroparatiisin maine. Tiukka pankkisalaisuus, väljät verolait ja alhainen verotus ovat houkutelleet veropakolaisia ja rahanpesijöitä. Viime vuosien aikana pankkilakeja on muutettu vastaamaan EU:n vaatimuksia. Vuonna 2013 Andorrassa aloitettiin tuloverotus. Andorra ei ole Euroopan unionin veroparatiisien listalla. Maailmanpankin mukaan maa on elpynyt nopeasti koronalamasta. Andorran työttömyys on Euroopan alhaisimpia.
Talous ja kaupankäynti
Andorra on korkean tulotason maa. 2000-luvun alussa maa vaurastui ripeästi. Vuodesta 2007 alkaen kasvu on hidastunut ja joinakin vuosina talous on supistunut. Kansantulo on ollut korkeimmillaan vuonna 2008. Vuonna 2020 koronalama supisti Andorran taloutta yli 11%. Vuonna 2021 talous alkoi elpyä. Andorra elää matkailusta. Maassa käy joka vuosi yli kahdeksan miljoonaa ulkomaista turistia. Vuonna 2019 matkailutulot olivat lähes kaksi miljardia euroa. Andorra on myös vilkas kauppapaikka sekä raha- ja pankkipalveluiden keskus. Matkailijat tulevat Andorraan laskettelemaan, retkeilemään ja ostoksille. Suurin osa työvoimasta tekee töitä matkailun ja kaupan palveluissa.
Vuonna 2020 Andorran viennin arvo oli 98 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 1,5 miljardia euroa. Melkein kaikki andorralaisten ja matkailijoiden käyttämät kulutustarvikkeet tuodaan ulkomailta. Vientituotteita olivat mikropiirit, koneet ja laitteet, ajoneuvot, kulta, muovituotteet, hajusteet, paperi, vaatteet ja tekstiilit sekä lääketieteelliset tarvikkeet. Suurimmat vientimaat olivat Espanja, Ranska, Kiina (Hong Kong), Saksa ja Yhdysvallat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Espanja, Ranska, Saksa, Italia ja Alankomaat.