Armenia

Maantiede

Armenia on Turkin itänaapuri Mustanmeren ja Kaspianmeren välisellä kannaksella. Pohjoisessa naapurina on Georgia, idässä Azerbaidžan ja etelässä Iran. Maantieteellisesti Armenia on Aasiassa, mutta kulttuurillisesti ja poliittisesti maalla on vahvemmat siteet Eurooppaan. Armenia on Euroopan neuvoston jäsen. Pääkaupunki Jerevan on Armenian keskiosassa lähellä Turkin rajaa. Jerevanissa on miljoona asukasta. Kaksi kolmasosaa armenialaisista elää kaupungeissa.

Armenian kesät ovat lämpimiä ja vähäsateisia. Talvet ovat kylmiä ja lunta sataa paljon. Vuorilla ilma on kylmempi kuin alemmilla mailla. Armenian matalimmatkin kohdat ovat vähintään neljänsadan metrin korkeudella merenpinnasta. Korkein huippu on Aragats (4090 m). Armenian itäosassa on seitsemänkymmentä kilometriä pitkä ja kolmekymmentä kilometriä leveä Sevanjärvi. Se on Kaukasian suurin järvi.

Dilijanin kansallispuisto on lähellä Sevanjärven pohjoisrantaa. Dilijanin vuorilla on vehreää metsää: pyökkejä, vaahteroita, lehmuksia, pähkinä-, luumu- ja omenapuita. Siellä elää karhuja, susia, ilveksiä, lumikanoja ja kotkia. Etelä-Armenian Arevikissa harmaat kalliorinteet kohoavat jyrkkinä kuin seinät. Kukkuloilla kasvaa katajaa, valkopyökkiä, saarnia ja tammia. Pienet vesiputoukset syöksyvät kallioilta ja ylärinteiden niittyjä värittävät liljat. Alueella on villivuohia ja villilampaita.

Vähän yli kymmenesosa Armenian maa-alasta on metsiä. Metsiä hävittävät hakkuut, tulipalot ja laajeneva kaivosteollisuus. Sevanjärveen kertyy lietettä, kun metsäpeite on harventunut eikä estä rinnemaiden pintakerrosten valumista sadevesien mukana. Kaivosjätteestä on levinnyt myrkkyjä maahan. Vuonna 2024 tavallista runsaammat sateet saivat Pohjois-Armenian joet tulvimaan. Tulvat katkoivat maanteitä ja tuhosivat kymmeniä siltoja.

Kuusikymmentä prosenttia Armeniassa kulutetusta energiasta saadaan kaasusta. Öljyn osuus on kuusitoista prosenttia. Ydinvoiman osuus on neljätoista prosenttia. Uusiutuvia energianlähteitä käytetään vähän. Armenia tuottaa neljäsosan sähköstään vanhassa ydinvoimalassa, jonka turvallisuutta ja tuotantovarmuutta pitäisi parantaa mahdollisimman nopeasti.

Historia

Pohjois-Armenian jokilaaksoista on löydetty kolmensadan tuhannen vuoden ikäisiä esi-ihmisten kivikirveitä, -veitsiä ja -kaapimia. Aghitun luolassa Etelä-Armeniassa on neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja jäänteitä nykyihmisen asumisesta. Varhaiset asukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Araratin tasangolla eli maanviljelijöitä kahdeksan tuhatta vuotta sitten. He viljelivät vehnää, ohraa ja kauraa. He kasvattivat herneitä ja papuja, rypäleitä ja meloneja. He kaivoivat kastelukanavia. Heillä oli vuohia, lampaita, lehmiä ja sikoja.

Kolme tuhatta vuotta sitten Armenian ylängöllä syntyi ja kasvoi Urartun valtakunta. Urartu kävi sotia Mesopotamian suurvaltaa Assyriaa vastaan. Rauhan aikoina Urartu myi Assyriaan hevosia, karjaa, rautaa ja viiniä. Armenian kuningaskunta syntyi kaksi tuhatta vuotta sitten. Kuningaskunta kasvoi voimakkaaksi valtioksi, joka ulottui Välimereltä Kaspianmerelle. 300-luvun alussa Armenia julisti kristinuskon valtionuskonnoksi ensimmäisenä maana maailmassa.

Armenian hallinnasta ovat kilpailleet roomalaiset, parthialaiset, persialaiset, arabit, mongolit ja turkkilaiset. 1800-luvulla Armenia oli osa turkkilaista Osmanien/Ottomaanien valtakuntaa. Armenialaisia syrjittiin ja alistettiin. 1890-luvulla turkkilaisten vainoissa kuoli yli sata tuhatta armenialaista. Ensimmäisen maailmansodan aikana Turkki ja Venäjä taistelivat toisiaan vastaan. Venäjän armeijaan liittyi armenialaisia vapaaehtoisjoukkoja. Turkki kosti kansanmurhalla. Vuosien 1915 ja 1917 välillä turkkilaiset tappoivat miljoona armenialaista.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Armenia jäi Venäjän valtaan. 1920-luvulla Armeniasta tuli neuvostotasavalta, osa kommunistista Neuvostoliittoa. Armeniassa oli kansallismielisten kapinoita, mutta ne kukistettiin asevoimin. Yhteiskunnan olot alkoivat vapautua 1950-luvulla Stalinin kuoleman jälkeen. Vuonna 1988 maanjäristys surmasi kaksikymmentä tuhatta armenialaista. Järistys tuhosi kouluja ja sairaaloita. Puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Armenia itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991.

Armenian naapurimaan Azerbaidžanin keskellä on Vuoristo-Karabakhin alue, missä on elänyt armenialaisia satojen vuosien ajan. Karabakhin azerien ja armenialaisten välillä on ollut pitkään jatkuneita kiistoja, jotka ovat aiheuttaneet vainoja ja sotia. Armenian kansallismieliset ovat tukeneet Karabakhin armenialaisten itsenäisyyspyrkimyksiä, tai vaatineet Vuoristo-Karabakhin liittämistä Armeniaan. Vuonna 1992 erimielisyydet Karabakhin alueesta johtivat sotaan Armenian ja Azerbaidžanin välillä.

Vuoristo-Karabakh oli sodanaihe Armenian ja Azerbaidžanin välillä yli kolmekymmentä vuotta. Vuonna 2023 Azerbaidžanin armeija valtasi koko Vuoristo-Karabakhin ja alueen armenialaisen itsenäisyysliikkeen asejoukot antautuivat. Lähes kaikki Karabakhin armenialaiset asukkaat pakenivat Armeniaan. Vuonna 2025 Armenian pääministeri Pashinjan ja Azerbaidžanin presidentti Alijev allekirjoittivat yhteisen julkilausuman rauhansopimuksesta.

Yhteiskunta ja politiikka

Armenian presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan seitsemän vuoden virkakaudelle. Virassa ollutta presidenttiä ei voi valita uudelleen. Vuonna 2022 Armenian presidentiksi tuli Vahagn Hatsaturjan. Presidentin asema on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Armenian pääministeri on Nikol Pashinjan. Vuonna 2018 Pashinjan johti laajaa kansanliikettä julkishallinnon väärinkäytöksiä vastaan. Mielenosoitukset pysäyttivät maan ja pakottivat pääministeri Sargsjanin eroamaan tehtävästään. Kansanliike nosti Pashinjanin pääministeriksi.

Armenian parlamentissa, kansalliskokouksessa, on satayksi kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Kansallisille vähemmistöille on varattu neljä paikkaa. Parlamenttiin voidaan myös nimittää lisäedustajia, jotta oppositiolla olisi vähintään kolmekymmentä prosenttia edustajapaikoista. Laki vaatii, että parlamentissa on vähintään kolmen puolueen edustajia. Vuonna 2021 järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Armeniassa oli isoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia siksi, että pääministeri Pashinjan sopi eräiden Armenian hallussa olleiden alueiden luovuttamisesta Azerbaidžanille lopettaakseen viimeisimmän Vuoristo-Karabakhin kiistasta syntyneen sodan.

Vuonna 2021 parlamenttivaaleihin osallistui kaksikymmentäviisi puoluetta. Näistä kolme sai kansanedustajia. Pääministeri Pashinjanin liberaali länsisuuntautunut Kansalaissopimuksen puolue säilytti enemmistönsä. Puolue sai 71 kansanedustajaa. Vähän ennen vaaleja perustettu vanhoillinen venäläismielinen Armenian liitto sai 29 kansanedustajaa. Toinen uusi puolue, entisen pääministeri Sargsjanin johtama oikeistolainen Kunnialiitto, sai seitsemän kansanedustajaa. Pashinjan jatkoi pääministerinä. Vähän alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 41 on naisia.

Vuonna 2022 Azerbaidžan hyökkäsi Armeniaa vastaan. Raja-alueiden taisteluissa kuoli kolmesataa ihmistä. Armenia esitti Kansainväliselle tuomioistuimelle valituksen Azerbaidžanin aluevaltauksista. Euroopan Unioni tuomitsi hyökkäyksen ja vaati Azerbaidžania vetämään joukkonsa aikaisemmille kansainvälisesti tunnustetuille rajoille. Vuonna 2025 Armenia ja Azerbaidžan allekirjoittivat julkilausuman rauhansopimuksesta. Vuoden 2025 keväällä Armenian kansalliskokous hyväksyi lain, jonka mukaan Armenia hakee EU:n jäsenyyttä.

Talous ja kaupankäynti

Armenia on ylemmän keskitulotason maa. Kolmen viime vuoden aikana Armenian talous on kasvanut ripeästi. Kasvuvauhti on ollut yli kahdeksan prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 talous kasvoi kuusi prosenttia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Armeniaan muutti satatuhatta venäläistä, jotka halusivat paeta värväystä armeijaan tai sodan taloudellisia rasituksia. Tulijat ovat tuoneet uutta rahaa Armenian talouteen.

Neljäsosa Armenian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, viisitoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja kuusikymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2025 kaksitoista prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Armenian maaperässä on kultaa, kuparia, sinkkiä ja molybdeeniä, jota käytetään teräksen kovettamisessa. Armenian teollisuus valmistaa ajoneuvoja, koneita, tietokoneita ja muita laitteita, vaatteita, savukkeita, lääkkeitä ja elintarvikkeita. Tietopalveluiden tarjonta on lisääntynyt. Uudet tietoalojen yritykset ovat päässeet kansainvälisille markkinoille. Armenian teknologiayritykset tekevät yhteistyötä koulujen kanssa.

Armenian viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, perunoita, viinirypäleitä, vihanneksia, vesimeloneja, omenia, aprikooseja, persikoita ja sokerijuurikasta. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat, siat ja kanat. Maatilat ovat pieniä. Keskimääräinen tilakoko on puolitoista hehtaaria. Tuottavuus on vähentynyt. Armenian hallitus haluaa uudistaa maatalouden tuotantotapoja. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO tukee tätä työtä.

Vuonna 2023 Armenian tavaraviennin kokonaisarvo oli kahdeksan miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kaksitoista miljardia euroa. Kultakauppa tuotti viidesosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kupari, timantit ja korut, puhelimet, autot, vaatteet, tupakka, sähkölaitteet, rautaseokset, molybdeenimalmi, platina ja brandy. Suurimpia vientimaita olivat Venäjä, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Georgia ja Alankomaat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Venäjä, Kiina, Vietnam, Georgia ja Iran. Ulkomailla asuvat armenialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin miljardi euroa.

Armeniassa käy vuosittain yli kaksi miljoonaa ulkomaalaista turistia. Matkailupalvelut työllistävät neljäkymmentä tuhatta armenialaista. Turismin tulot ovat lähes kolme miljardia euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät ylistävät maisemia, sekä kauniita vanhoja kirkkoja ja luostareita. Jerevanin kahvilat houkuttelevat kaupunkilaisia ja turisteja. Herkuttelijoiden kierroksilla maistellaan lihapitoisia grilliruokia, juustoja ja viinejä.