Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Bryssel
Etniset ryhmät: Kotoperäiset belgialaiset 66%, ulkomaalaistaustaiset belgialaiset 21%, maassa asuvat ulkomaalaiset 13% (Belgian tilastokeskus 2023)
Kieli: Hollanti, ranska, saksa (viralliset kielet)
Uskonto: Katolilaiset 57%, muut kristityt 5%, muslimit 7%, muut ja uskonnottomat 31% (2018)
Väkiluku: 11 686 140 (2023)
Valtiomuoto: Kuningaskunta
Pinta-ala: 30 530 km2
Valuutta: Euro
BKT per asukas: 65 027 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 21. kesäkuuta

Maantiede

Belgia on Länsi-Euroopassa Pohjanmeren rannalla. Eteläinen rajanaapuri on Ranska, idässä ovat Luxemburg ja Saksa, pohjoisessa Alankomaat. Belgia on pieni maa, pinta-alaltaan kymmenesosa Suomesta. Belgialla on hieman alle seitsemänkymmentä kilometriä meren rantaa. Rannikolla on alavaa tasankoa, hiekkakinoksia ja mereltä vallattua maata. Alankomaiden rajalla Kempenissä on nummia ja kosteikkoja. Belgian keskiosia halkovat joet ja kastelukanavat. Ilmasta katseltuna laaja keskustasanko on vihreiden viljelymaiden tilkkutäkki. Kaakossa on metsäinen Ardennien vuoristo. Korkein kohta Signal de Botrange kohoaa 700 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Alavien hiekkamaiden luonnontilaiset lehtimetsät ovat hävinneet kauan sitten. Pyökkien ja saarnien tilalle on istutettu mäntyä, kuusta ja mustamäntyä. Ardennien rinteillä kasvaa tammia, lehmuksia, hevoskastanjaa ja mäntyä. Viidesosa Belgian maa-alasta on metsiä. Metsien eläimistöä ovat kauriit, ketut, oravat ja näädät. Belgian kesät ovat kohtalaisen lämpimiä ja talvet ovat leutoja. Ardenneilla on viileämpää kuin rannikolla. Belgiassa sataa enemmän kuin Suomessa.

Vuonna 2022 hieman alle puolet Belgian kuluttamasta energiasta saatiin öljystä. Kaasun osuus oli viidesosa ja hiilen viisi prosenttia. Ydinvoiman osuus oli 16%. Aurinko-, tuuli- ja vesivoimaloista saatiin yhteensä kahdeksan prosenttia kulutetusta energiasta. Belgia on vanha maatalous- ja teollisuusmaa, missä alkuperäinen luonto on paljolti hävinnyt ihmisten elinkeinojen ja yhdyskuntien tieltä. Ilman saastuminen on ollut kaupunkien ja teollisuusalueiden ongelma. Viime vuosikymmeninä Belgia on kiinnittänyt huomiota jätteiden kierrätykseen, jätevesien puhdistamiseen ja ilmansaasteiden vähentämiseen. Vesien likaantuminen kaupunkien, maatalouden ja teollisuuden päästöistä on vieläkin iso ympäristöhaaste.

Historia

Itä-Belgian Engis on ollut esi-ihmisten asuinpaikka. Sieltä on löydetty neandertalinihmisen kallo, jolla on ikää noin 40 000 vuotta. Spyn luolasta Belgian keskiosista on löytynyt yli 30 000 vuoden ikäisiä nykyihmisen luita. Luolassa on myös ihmisten saaliseläinten jäänteitä, peurojen, karhujen ja villasarvikuonojen luita. Mammutin luista tehtiin koruja. Yli 6000 vuotta sitten Belgiassa eli varhaisia maanviljelijöitä. He elivät kylissä ja valmistivat saviastioita. Etelä-Belgian Spiennes oli tärkeä kaivospaikkakunta. Sieltä louhittiin piikiveä. Piikiven lohkopinnat ovat teräviä ja siksi tämä kivi oli hyvä raaka-aine moniin työkaluihin. Belgiassa elävien ihmisten määrä kasvoi voimakkaasti noin neljä tuhatta vuotta sitten. 2500 vuotta sitten kelttiheimot saapuivat Belgian alueelle.

2000 vuotta sitten Belgia kuului Rooman valloittamiin alueisiin. Rooman valtakunnan heikentyessä 500-luvulta alkaen Belgiaa hallitsivat germaanit ja frankit. 800-luvulta lähtien suuri osa nykyistä Belgiaa kuului Flanderin kreivikuntaan. Belgia oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Ranskan vaikutuspiirissä. Belgialla oli myös läheiset suhteet Alankomaihin. 1500-luvulla Euroopan uskonnollinen jako näkyi Belgiassakin. Maan eteläosat olivat katolilaisia, mutta pohjoisten läänien väestö liittyi protestantteihin. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa Belgia oli Espanjan ja Alankomaiden välisen kahdeksankymmenvuotisen sodan taistelujen näyttämö. Alankomaat voitti itsenäisyytensä. Belgia jäi espanjalaisten valtaan.

1700-luvun lopussa Belgiassa syntyi voimakas itsenäisyysliike. Belgia oli tuolloin ensin Itävallan ja sen jälkeen Ranskan vallassa. Ranskan ote Belgiasta irtosi vasta vuonna 1815, kun Ranskan keisariksi kohonnut Napoleon Bonaparte kärsi kuuluisan tappionsa Waterloon taistelussa. Waterloo on Belgiassa lähellä pääkaupunkia Brysseliä. Vuonna 1815 muodostettiin yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta, johon kuuluivat Alankomaat, Belgia ja Luxemburg. Vuonna 1831 Belgia erosi omaksi valtiokseen, jonka hallitsijaksi tuli kuningas Leopold. Ensimmäisen kuninkaan poika Leopold toinen hallitsi Belgiaa kuolemaansa vuoteen 1909 saakka.

1870-luvulla kuningas Leopold toisen perustama yksityinen yhtiö valloitti Kongon siirtomaaksi. Neljänkymmenen vuoden kuluessa belgialainen siirtomaahallinto tappoi Kongossa lähes kymmenen miljoonaa ihmistä. Kongossa tapahtuneet julmuudet ovat olleet yksi maailmanhistorian pahimmista kansanmurhista. Kongon kumi ja muut luonnonvarat antoivat Belgialle vaurautta. Belgian Kongo on nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta.

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Saksa valtasi Belgian. Toisen maailmansodan jälkeen Belgia, Alankomaat ja Luxemburg perustivat yhteisen tulliliiton. Vuonna 1960 tulliliitosta tuli Benelux-talousyhteisö, jonka tarkoituksena oli edistää työvoiman, pääoman, tuotteiden ja palveluiden vapaata liikkumista kolmen jäsenmaan alueella. Benelux-maat ovat olleet EU:n ja läntisen sotilasliiton Naton perustajajäseniä. Belgian Bryssel valittiin EU:n hallintokeskukseksi ja Naton päämajan sijoituspaikaksi.

Belgian sisällä on ollut jännitteitä maan pohjoisosissa asuvien hollanninkielisten flaamien ja etelässä asuvien ranskankielisten vallonien välillä. Vuonna 1993 Belgiasta tehtiin liittovaltio, missä on kolme osavaltiota: flaamienemmistöinen Flanderi, vallonien asuttama Vallonia sekä kolmantena pääkaupungin Brysselin alue. Flanderin asukasluku on miltei kaksinkertainen Valloniaan verrattuna. Brysselissä asuu hieman yli miljoona ihmistä, kymmenesosa Belgian asukkaista. Saksan rajan lähialueilla on saksankielistä väestöä. Sadalle tuhannelle belgialaiselle saksa on äidinkieli.

Yhteiskunta ja politiikka

Belgia on kuningaskunta. Nykyinen kuningas on Philippe. Kuninkaan valtaoikeudet ovat rajalliset. Lainsäädäntövalta kuuluu parlamentille ja poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Belgiassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 60 jäsentä. Edustajainhuoneessa on 150 kansanedustajaa, jotka valitaan viiden vuoden välein. Belgiassa äänestäminen on pakollista. Vuoden 2019 vaaleissa kaksitoista puoluetta sai paikkoja edustajainhuoneessa. Valituista kansanedustajista 65 on naisia. Belgiassa on paljon puolueita, koska eri aatesuunnilla on sekä hollanninkieliset että ranskankieliset puolueensa. Vuonna 2020 muodostetussa enemmistöhallituksessa oli mukana seitsemän puoluetta. Hallitusneuvottelut kestivät melkein puolitoista vuotta.

Belgia on avoin ja vapaa monipuoluedemokratia. Pinnan alla kytee kuitenkin erilaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia ristiriitoja. Mielipideilmasto on kärjistynyt. Suhtautuminen maahanmuuttoon on jakanut yhteiskuntaa. Poliittisen kentän äärilaitojen puolueiden kannatus näyttää lisääntyneen. Flanderissa on puolueita, jotka toivovat alueelle täyttä itsenäisyyttä. Ne pitävät nykyistä liittovaltiota pakkoavioliittona ja korostavat eroja hollanninkielisen enimmäkseen protestanttisen Flanderin ja ranskankielisen perinteisesti katolilaisen Vallonian välillä.

Belgian suuret satamat ovat kansainvälisen huumekaupan keskeisiä reittejä Euroopan markkinoille. Vuonna 2022 Antwerpenissa takavarikoitiin yli sata tuhatta kiloa kokaiinia. Tämä valtava määrä on luultavasti vain kymmenesosa siitä, mikä Antwerpenin läpi kuljetetaan joka vuosi. Huumekauppaan liittyvä väkivalta on lisääntynyt. Rikollisen kaupan rahavirrat soluttautuvat jatkuvasti lailliseen talouteen. Vuonna 2023 rikolliset valmistautuivat kaappaamaan Belgian oikeusministerin ja tämän perheenjäseniä pienessä Kortrijkin kaupungissa.

Sarjakuva on Belgiassa suosittu kirjallisuuden ja kuvataiteen laji. Tintti, smurffit ja Lucky Luke ovat belgialaisia. Taiteilija Hergen piirtämä Tintti syntyi jo 1920-luvulla. 1930-luvun alussa Herge lähetti Tintin Kongoon. Suomessa tarina on julkaistu nimellä Tintti Afrikassa. Tintti Kongossa näyttää selvästi aikansa rotuennakkoluulot. Afrikkalaiset ihmiset esitetään lapsellisina ja heihin suhtaudutaan halveksivan ivallisesti. Tintti ei ollut luonnonsuojelun edelläkävijä. Kongon matkallaan hän kairasi reiän sarvikuonoon, täytti kolon räjähdysaineella ja paukautti eläimen palasiksi. Tämä kohtaus siistittiin pois myöhemmistä painoksista. Tintti-sarjakuvakirjoja on käännetty 70 kielelle ja niitä on myyty maailmassa 200 miljoonaa kappaletta.

Talous ja kaupankäynti

Belgia on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana Belgian talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 6%, mutta talous elpyi jälleen vuonna 2021. Vuonna 2021 vain yksi prosentti Belgian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, hieman alle viidesosa toimi teollisuuden tehtävissä ja lähes neljä viidesosaa työskenteli palvelualoilla. Belgiassa on monipuolinen teollisuus. Lääke-, kone- ja autoteollisuus ovat vahvoja tuotannonaloja. Belgia on maailman toiseksi suurin rokotteiden valmistaja. Belgia tunnetaan myös timanttikaupasta. Elintarvikkeiden aloilla kuuluisia belgialaisia tuotteita ovat vohvelit, suklaat ja oluet. Brysselissä on paljon suurten kansainvälisten yhtiöiden toimipisteitä. Myös Euroopan unioni on iso työllistäjä. EU:n johto- ja hallintokeskus on Brysselissä. Antwerpenin satama on vilkas tavaraliikennekeskus. Rahtimäärillä mitattuna se on Euroopan toiseksi suurin satama Alankomaiden Rotterdamin jälkeen.

Vuonna 2021 Belgian viennin kokonaisarvo oli 400 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 440 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lääkkeet ja rokotteet, koneet ja laitteet, autot, öljy ja kaasu, timantit, rauta ja teräs, muovit ja kumituotteet, vaatteet ja jalkineet. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Alankomaat, Saksa, Ranska, Yhdysvallat ja Kiina. Vuonna 2021 Belgiassa kävi kolme miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti 7 miljardia euroa. Belgian suosituimpia matkakohteita ovat pääkaupunki Bryssel ja Bruggen vanhakaupunki. Matkanjärjestäjä ylistää Brysselin Gran Placea maailman kauneimmaksi aukioksi. Oostendessa Pohjanmeren rannikolla Arne Quinzen kirkkaanpunaiset patsasjärkäleet rypistyvät jyhkeinä tasaisella hiekkarannalla. Katso itse, kuvahakuvihje: Ostend rock strangers.