Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Porto Novo
Etniset ryhmät: Fon 38%, adja 15%, yoruba 12%, bariba 10%, fulani/peul 9%, ottamari 6%, yoa-lokpa 4%, dendi 3%, lisäksi eurooppalaisia ja muita pienempiä ryhmiä (prosenttiosuudet 2013)
Kieli: Ranska (virallinen), fon, yoruba, muut paikalliskielet
Uskonto: Muslimit 28%, katolilaiset 25%, protestantit 14%, muut kristilliset kirkkokunnat 10%, voodoo 17%, muut perinteiset kansanuskonnot 3%, muut ja uskonnottomat 8% (prosenttiosuudet 2013)
Väkiluku: 12 451 031 (2021)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 112 622 km2
Valuutta: CFA-frangi (BCEAO)
BKT per asukas: 4 056 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 1. elokuuta

Maantiede

Benin sijaitsee Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannikolla. Niger-joen suisto erottaa Guineanlahden kahdeksi eri lahdeksi, joista pohjoisempi on Benininlahti. Rannikko on hiekkaista alavaa maata, mitä pirstovat järvet, kosteikot ja suistot. Beninin rannikko on herkkä eroosiolle. Tulvat ovat tuhonneet taloja ja viljelyksiä. Rantojen suojaksi on rakennettu valleja, penkereitä ja rantaveteen upotettuja kivipatoja.

Rannikkovyöhykkeeltä pohjoiseen leviää tasankojen alue. Tasankoja jakavat pohjois-eteläsuuntaiset jokilaaksot. Beninin pohjoisosassa on Atakoran vuoristo. Beninin alkuperäiset sademetsät on valtaosiltaan hävitetty. Luonnonmetsiä on vielä jäljellä jokien varsilla. Ilmasto on lämmin ja kostea. Beninin pohjoisrajalla on kuivemman ilmaston kaistale.

Suurin osa Beninin asukkaista elää maan eteläosassa rannikolla tai lähellä sitä. Satamakaupunki Cotonou on maan suurin kaupunki ja tärkein talouskeskus. Myös pääkaupunki Porto Novo sijaitsee Beninin 120 kilometrin levyisellä rannikkovyöhykkeellä. Beninin länsinaapureita ovat Togo ja Burkina Faso. Pohjoinen rajanaapuri on Niger, itäinen on Nigeria.

Historia

Vuoteen 1975 asti Benin tunnettiin Dahomeyn nimellä. Benininlahden rannalla on satojen vuosien ajan ollut kaupunkeja ja kuningaskuntia. Dahomeyn kuningaskunta syntyi 1600-luvulla ja kasvoi 1700-luvulla alueen voimakkaimmaksi valtioksi. Porto Novo oli alkujaan Ajashe-niminen kaupunkivaltio. Portugalilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset perustivat 1600- ja 1700-luvuilla useita kauppapaikkoja Guineanlahden rannikoille. Kauppapaikat turvattiin rakentamalla linnoituksia. Niistä tuli orjakaupan tukikohtia. Eurooppalaiset kutsuivat Beniniä orjarannikoksi. Rannalla Ouidahin kaupungin lähellä on nykyisin orjuuden uhrien muistomerkki: portti, josta ei palata. Dahomeyn kuningaskunta oli mukana orjakaupassa. Orjakauppa katkaisi paikalliskehityksen laajalla alueella.

1800-luvun lopussa Ranska kukisti Dahomeyn kuningaskunnan lyhyessä tuhoisassa sodassa. Dahomey, nykyinen Benin, liitettiin Ranskan siirtomaihin. Benin itsenäistyi Ranskan vallasta vuonna 1960. Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina oli vallankaappauksia ja sotilashallituksia. 1980- ja 1990-luvuilla Beninissä oli yksipuoluejärjestelmä. Ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1991. Beninin nykyinen presidentti Patrice Talon valittiin vuonna 2021 toiselle viisivuotiskaudelle. Talon on varakas liikemies. Hän on luonut omaisuutensa puuvillateollisuudessa ja tavaroiden maahantuonnissa. Talouslehti Forbes arvioi, että Talonin omaisuuden arvo on yli 400 miljoonaa dollaria.

Beniniläinen laulaja ja lauluntekijä Angelique Kidjo esiintyi Tokion kesäolympialaisten avajaisissa vuonna 2021. Hänen menestyskappaleensa ovat käsitelleet kodittomuutta, vapautta ja ympäristön tilaa. Kidjo yhdistää eri musiikinlajeja ja laulaa monella kielellä. Hänet on valittu UNICEFin hyvän tahdon lähettilääksi. Beninin rannikolla Grand Popon kalastajakylässä on 20 vuoden ajan toiminut suomalais-länsiafrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo.

Yhteiskunta ja politiikka

Beniniä luonnehditaan rauhalliseksi maaksi, jossa vallitsee suhteellisen vakaa demokratia ja jonka lähimenneisyydessä on esiintynyt vähemmän kuohuntaa kuin useimmissa muissa Keski- ja Länsi-Afrikan maissa. Benin ei ole kuitenkaan päässyt eroon väestöä vaivaavasta köyhyydestä. Yli 40% Beninin asukkaista elää köyhyydessä. Köyhyys on aiheuttanut maastamuuttoa. Tuhannet beniniläiset ovat lähteneet Nigeriaan etsimään työtä ja toimeentuloa. Köyhyys pitää yllä myös lapsityötä. Lapsia on vielä töissä maatalouden eri aloilla sekä kalastuksessa, kaivoksissa ja kivenmurskaamoissa, kaupustelijoina ja kotipalvelijoina (ILAB 2020 Findings of the Worst Forms of Child Labor).

Kansainväliset tarkkailijat (Freedom House, Economist Intelligence Unit) ovat syyttäneet presidentti Talonia demokratian kaventamisesta. Hallitus on vaikeuttanut oppositiopuolueiden osallistumista vaaleihin. Keskusvaalilautakunta on suosinut hallituspuolueita. Köyhyyden lievittämisen lisäksi Beninin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuuluu poliittisen järjestelmän uskottavuuden palauttaminen.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Beninin matalan tulotason maaksi. Maatalous ja kalastus työllistävät hieman alle 40% työssäkäyvistä ja ne tuottivat 27% BKT:sta vuonna 2019. Kolmasosa Beninin pinta-alasta on viljelykelpoista. Valtaosa viljelijöistä on pientilallisia, jotka tuottavat perusruokatarvikkeita. Kalastuskin on pienimittaista ja saalis myydään yleensä lähimarkkinoille.

Teollisuus työllistää alle viidesosan työssäkäyvistä ja sen osuus kansantulosta oli 16% (2019). Beninissä on pääasiassa kotimarkkinoille suunnattua tekstiili- ja vaatetuotantoa, ruoanjalostusta sekä sementin ja muiden rakennustarvikkeiden valmistusta. Palvelut työllistävät yli 40% työssäkäyvistä. Niiden osuus kansantulosta oli 48% (2019). Cotonoun satamapalveluista saatava tulo muodostaa 40% valtion budjettituloista. Maailmanpankki arvioi, että 90% Beninin työvoimasta toimii harmaan talouden piirissä. Beninin kauppiaat harjoittavat paljon epävirallista rajakauppaa nigerialaisten kanssa. He jälleenmyyvät tuontitavaroita, kuten erilaisia ruokatuotteita ja käytettyjä autoja.

Vuonna 2019 Beninin viennin arvo oli noin 1,6 miljardia dollaria ja tuonnin arvo oli 5 miljardia dollaria. Puuvillan viennin arvo oli 29% kaikista vientituloista, öljyn osuus oli 24% ja kullan 14%. Beninistä vietiin ulkomaille myös kuparia, kookospähkinöitä, cashewpähkinöitä ja parapähkinöitä. Beninin tuotteita ostivat eniten Nigeria, Bangladesh, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia ja Kiina. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Thaimaa, Intia, Togo ja Yhdysvallat.