Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Sucre (nimellinen), La Paz (hallinnollinen) |
| Etniset ryhmät: | monietniset/mestizo 30%, quechua 28%, aymara 19%, eurooppalainen 12% (2001) |
| Kieli: | Espanja, quechua, aymara, guarani (viralliset kielet), yhteensä 36 alkuperäisväestön kieltä |
| Uskonto: | katolilaisia 70%, protestantteja 17%, muut ja uskonnottomat 13% (2018) |
| Väkiluku: | 11 832 936 |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 1 098 581 km2 |
| Valuutta: | Boliviano |
| BKT per asukas: | 9 684 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 6. elokuuta |
Maantiede
Bolivia sijaitsee Etelä-Amerikassa. Bolivia on sisämaavaltio, sillä ei ole suoraa yhteyttä mereen. Bolivian länsiosassa on korkeita vuoria. Ne kuuluvat Andien vuorijonoon. Korkeimmat lumipeitteiset huiput kohoavat 6500 metriä merenpinnan yläpuolelle. Andien kyljessä on suuri Titicacajärvi, josta noin puolet kuuluu Perulle ja puolet Bolivialle.
Bolivian itäosa on alavaa tasaista seutua. Se on osa Amazonin allasta. Sen halki virtaa jokia Brasilian suuntaan. Pohjoisessa on sademetsiä. Niiden eläimistöön kuuluvat jaguaarit, muurahaiskarhut, tapiirit, isot värikkäät papukaijat, tukaanit ja useat apinalajit. Etelässä on hieman harvakasvuisempia metsäalueita. Lähellä Paraguayn rajaa on Kaa Iya del Gran Chacon kansallispuisto. Siellä elää puumia, harjasusia, villisikoja ja neljä lajia vyötiäisiä. Bolivian läntisen vuoriseudun ja idän alavien maiden välissä on rinteiden ja laaksojen vyöhyke. Siellä on jokia, vesiputouksia ja rikas kasvillisuus. Rinteillä kasvatetaan kahvia, kaakaota, hedelmiä ja kokapensaita. Laaksoissa viljellään vihanneksia, karjatilat tuottavat lihaa ja maitoa.
Bolivian lounaisosan ylängöllä sijaitseva Uyunin laakio on maailman laajin yhtenäinen suolatasanko. Valkeat suolalaatat jatkuvat taivaanrannan sinisiä kukkuloita kohti kuin valtava lumilakeus. Uyunin laakio on kuivunut järvi. Suolakerroksen paksuus on useita metrejä.
Metsäpalot ovat Boliviassa vakava ympäristöongelma. Tuli tuhoaa vuosittain lähes viisi miljoonaa hehtaaria metsää. Palaneet metsät raivataan usein viljelymaiksi tai karjan laitumiksi. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt vuoriston jäätikköjen sulamista. Puolet Bolivian jäätiköistä on sulanut viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana. Jäätiköt ovat suuria vesivarastoja. Ne luovuttavat vähitellen vettä ylänköjen jokien lähteille ja vuoden varrella niihin muodostuu uutta jäätä. Jos jäätiköt häviävät kokonaan, se heikentää tuntuvasti luonnon, maanviljelyn ja asutuskeskusten vesitaloutta.
Historia
Boliviassa on elänyt ihmisiä jo 10 000 vuotta sitten. Patacamayasta on löydetty kivestä lohkottuja keihäänkärkiä. Ylätasangoilla ja maan itäosissa on ollut asutusta 3 500 vuotta sitten. Titicacajärven seudulla asuneet chiripat rakensivat penkkejä ja kastelukanavia viljellessään kvinoaa ja perunaa. Oruron alueen wankaranit kasvattivat laamoja ja alpakoita. Tiahuanacon valtio rakensi kaupunkeja, tunsi pronssin valmistuksen ja oli olemassa vielä 1000-luvulla. Inkojen valtakunta ulottui sekin Bolivian alueelle.
Espanjalaiset valloittivat Bolivian 1500-luvulla. He perustivat Potosin, Chuquisacan, La Pazin, Santa Cruzin ja Cochabamban kaupungit. Potosissa toimi 1600-luvulla maailman suurin hopeakaivos. Espanjalaiset alistivat intiaanit pakkotyöhön kaivoksiin, rakennuksille ja maatiloille. Vuonna 1809 Chuquisacan ja La Pazin kaupungit nousivat kapinaan Espanjan kuninkaan valtaa vastaan. Sitten vastarinta kaukaisen hovin hallintoa kohtaan levisi kaikille Espanjan amerikkalaisille alueille. Vuonna 1825 Antonio Jose de Sucren johtama armeija kukisti Espanjan hallinnon Boliviassa. Saman vuoden elokuussa Bolivia julistautui itsenäiseksi. Sucresta tuli Bolivian ensimmäinen presidentti.
Itsenäisyys ei muuttanut Bolivian sisäisiä valta-asetelmia. Maata hallitsivat varakkaat espanjalaiset. Intiaaniväestö oli huonossa asemassa. 1800-luvulla hopeakaivokset ehtyivät. 1880-luvulle asti Boliviaa johtivat sotilashallitukset. Etelä-Amerikan maat kiistelivät rajoista ja sotivat. Vuonna 1879 alkaneessa Tyynen meren sodassa Perun ja Bolivian joukot taistelivat Chileä vastaan. Chile voitti sodan ja vuonna 1904 solmittiin sopimus, missä Bolivia menetti Chilelle Antofagastan maakunnan, joka oli ollut Bolivian ainoa alue rannikolla.
1900-luvulla tinakaivokset olivat Bolivian tärkein tulonlähde. Kaivosyhtiöt vaurastuivat. Rautateitä rakennettiin. Kaupungit kasvoivat. Bolivia ja Paraguay kävivät kolme vuotta kestäneen sodan, jossa Bolivia menetti jälleen alueitaan. Vuonna 1952 kansanliike nosti valtaan Victor Paz Estenssoron. Hän kansallisti tinakaivokset ja jakoi maata intiaaniväestölle. Boliviaan tuli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Vuonna 1964 poliittiset jännitteet purkautuivat vallankaappaukseksi. Sotilashallitukset johtivat Boliviaa 1980-luvulle asti. 1990- ja 2000-luvuilla Bolivian poliittinen tilanne oli jatkuvasti epävakaa. Maata koettelivat isot talousongelmat. Kokaiinikauppa kasvoi samaan aikaan yhä laajemmaksi laittomaksi kansainväliseksi liiketoiminnaksi.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2005 Bolivian johtoon valittiin Evo Morales. Hän oli ensimmäinen intiaaniväestön piiristä noussut presidentti. Morales kansallisti maakaasukentät ja öljyteollisuuden. Hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuosina 2009 ja 2014. Maakaasutulot vauhdittivat talouskasvua. Boliviassa vallitsi kuitenkin syvä kuilu köyhän intiaaniväestön ja varakkaampien kaupungeissa asuvien ihmisten välillä. Suuri osa Moralesin kannattajista asui maaseudulla. Moralesin vastustajien tärkein tukialue oli Santa Cruz, maan suurin kaupunki, teollisuuden, kaupan ja pankkitoiminnan keskus.
Vuonna 2016 Morales hävisi kansanäänestyksen siitä, olisiko hänellä oikeus asettua ehdokkaaksi vielä neljännelle kaudelle. Silti hän oli ehdokkaana vuonna 2019. Hän sai ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä, mutta ei niin paljon, että hänet olisi valittu presidentiksi. Vaalin ratkaisu näytti siirtyvän toiselle kierrokselle. Viikkoja kestäneen tarkistuslaskennan jälkeen vaalilautakunta ilmoitti, että Morales oli sittenkin saanut riittävästi ääniä noustakseen presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella. Amerikan valtioiden järjestö OAS havaitsi vilppiä ääntenlaskennassa. OAS vaati, että Boliviassa tulisi järjestää uudet vaalit. Vuonna 2020 järjestettiin vaalit, joissa Evo Morales ei enää ollut presidenttiehdokkaana. Bolivian presidentiksi valittiin Luis Arce.
Bolivia painii isojen haasteiden kanssa. Olisi eheytettävä maa, jossa alkuperäisväestö on liian pitkään ollut alistetussa asemassa. Ihmisten talous on nostettava jaloilleen koronalaman jälkeen. Naisiin kohdistuva väkivalta on saatava loppumaan.
Adda Donato hämmästyttää. Hänen maalauksissaan tosi on taianomaista, vaikka se tosi olisi vain märkä katu ja kahdet liikennevalot. Rosmery Mamani on täydellisen tarkka maalatessaan ihmisen kasvot tai vaatteet ja pehmolelut kuivumassa narulla. Kuvahakuvihjeet: Adda Donato obras. Rosmery Mamani.
Talous ja kaupankäynti
Bolivia on alemman keskitulotason maa. Bolivian talous kasvoi nopeasti vuodesta 2005 vuoteen 2019. Sen jälkeen koronalama katkaisi kasvun ja köyhyys lisääntyi. Maailmanpankki uskoo, että Bolivian talouskasvu jatkuu lähivuosien aikana. Matkailu on yksi mahdollinen kasvuelinkeino. Vuonna 2019 Bolivian matkailutulot olivat jo 837 miljoonaa dollaria. Maassa vieraili yli 1,2 miljoonaa turistia. Bolivian lounaisosassa sijaitseva Uyunin suolalaakio on maailman suurin litiumin varanto. Litium on kysytty raaka-aine. Sitä käytetään kovissa ja kevyissä metalliseoksissa, esimerkiksi lentokoneissa, sekä akuissa ja paristoissa. Bolivian keski- ja eteläosissa on laajoja maakaasuesiintymiä.
Vuonna 2019 Bolivian viennin arvo oli 8 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 6,6 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat maakaasu 30%, kulta 23%, sinkkimalmi 11% ja soija 10% (soijajauho ja -öljy). Bolivia oli maailman suurin volframin viejä. Suurimpia vientimaita olivat Argentiina, Brasilia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Kiina. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Brasilia, Chile, Kiina, Peru, Argentiina ja Yhdysvallat. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat bolivialaiset lähettivät kotimaahan perheilleen lähes 1,4 miljardia dollaria.