Bosnia-Hertsegovina

Maantiede

Bosnia-Hertsegovina on Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaalla, Adrianmeren rannikolla. Lännessä ja pohjoisessa naapurina on Kroatia, idässä Serbia ja kaakossa Montenegro. Bosnia-Hertsegovinalla on pieni kaistale Adrianmeren rantaa. Maan keskiosa on vuoristoinen. Korkein huippu Maglic (2386 m) on lähellä Montenegron rajaa. Pohjoisessa on tasankoa ja loivia kukkuloita, Savajoen ja siihen yhtyvien sivujokien varsilla on reheviä alavia maita. Vuoriseutujen talvet ovat kylmiä ja kesät ovat kohtalaisen viileitä ja sateisia. Pohjoisen tasankomailla talvet ovat leutoja, kesät lämpimiä ja kuivia. Adrianmeren rannalla on välimerenilmasto, jolle ovat ominaisia kuumat kesät sekä kosteat, viileät talvet.

Sutjeskan kansallispuisto on itävuoristossa Montenegron rajalla. Siellä on niittyjä, ja upea vanha tiheä metsä. Purot syöksyvät rinteiltä puhdasvetisinä putouksina. Laaksoja halkovat joet. Rinteiden välissä on yhdeksän järveä. Runsaimpia puita ovat männyt, pyökit ja tammet. Kansallispuiston eläimistöön kuuluvat karhut, sudet, näädät ja gemssit. Eteläisessä Hertsegovinassa lähellä Adrianmeren rantaa on Hutovo Blaton kosteikko. Kirkkaassa viileässä vedessä kasvavat kaislat ja lumpeet. Hutovo Blatossa on runsas linnusto. Siellä tavataan pikku-uikkuja, haikaroita, lukuisia sorsalajeja, suohaukkoja, käärmekotkia, pussitiaisia ja paljon muita lajeja.

Puolet Bosnia-Hertsegovinan sähköstä tuotetaan hiilivoimaloissa. Ruskohiilen polttaminen likaa ilmaa. Monet voimalat ovat vanhoja ja niiden puhdistimet ovat puutteellisia. Kaupunkien ilman laatu huononee erityisesti talvisin, kun asuntoja on lämmitettävä. Savusumu hämärtää laaksossa sijaitsevan Sarajevon ilmaa tyyninä talvipäivinä. Ilmansaasteet uhkaavat ihmisten terveyttä. Jätehuollossakin on isoja haasteita. Suuri määrä yhdyskuntajätteitä viedään laittomille kaatopaikoille. Käsittelemättömät jätteet saastuttavat maata ja vesistöjä. Noin 40% Bosnia-Hertsegovinan maa-alasta on metsiä. Suojelussa tarvitaan suunnitelmallisuutta, jotta arvokkaat vanhat metsät säilyisivät luonnontilaisina.

Historia

Nykyisen Bosnia-Hertsegovinan alueella on asunut ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Badanjin luolassa Etelä-Hertsegovinassa on kalliopiirroksia, joiden tekijät ovat eläneet 12 000 vuotta sitten. Bosnajoen varsilta on löytynyt jälkiä yli 7000 vuotta vanhasta asutuksesta. Suurissa kylissä eläneet ihmiset kasvattivat nautakarjaa, lampaita, sikoja ja vuohia. He viljelivät yksijyvä- ja emmervehnää ja linssejä. He valmistivat saviastioita sekä ihmistä esittäviä pienoisveistoksia. He olivat myös metsästäjiä.

4000 vuotta sitten Bosnia-Hertsegovinassa elivät illyrialaiset. Heidän kylänsä kasvoivat vähitellen kaupungeiksi ja heidän yhteisönsä voimistuivat kuningaskunniksi. 2500 vuotta sitten illyrialaiset kävivät kauppaa Kreikan kanssa ja sotivat Makedoniaa vastaan. 2200 vuotta sitten Rooman laivasto ahdisteli illyrialaisia merirosvoja. 2000 vuotta sitten Bosnia-Hertsegovina kuului Rooman valtapiiriin. 500- ja 600-luvulla seudulle vaelsi slaavilaisia kansoja, serbejä ja kroaatteja. 1000-luvulla alue tuli Unkarin hallintaan. 1100-luvulla Bosnia itsenäistyi omaksi kuningaskunnakseen. 1460-luvulla se liitettiin turkkilaiseen Osmanien/Ottomaanien valtakuntaan.

1900-luvun alussa Bosnia-Hertsegovinasta tuli osa Itävalta-Unkaria. Vuonna 1914 kansallismielinen serbi Gavrilo Princip ampui Sarajevossa Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinandin. Murha oli ensimmäisen maailmansodan alkulaukaus. Sodan jälkeen Bosnia-Hertsegovina liitettiin uuteen valtioon, Jugoslaviaan. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Jugoslavian. Äärioikeistolainen kroaattien liike Ustasha surmasi tuhansia serbejä, juutalaisia ja romaneja. Josip Broz Titon johtamat kommunistit taistelivat saksalaisia miehittäjiä ja Ustashaa vastaan. Toisen maailmansodan päätyttyä Bosnia-Hertsegovinasta tuli yksi Jugoslavian kommunistisen liittovaltion kuudesta tasavallasta.

Jugoslavia hajosi 1990-luvun alussa, Kroatia ja Slovenia itsenäistyivät vuonna 1991. Bosnia-Hertsegovinassa järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä ja vuonna 1992 parlamentti julisti maan itsenäiseksi valtioksi. Serbian tukema Bosnian serbiväestö perusti oman serbitasavaltansa. Vanhat vihat ja pelot nostivat Bosnia-Hertsegovinan eri väestöryhmät toisiaan vastaan. Syttyi Bosnian sota, missä serbit ja kroaatit taistelivat bosniakkeja vastaan. Srebrenican kylässä serbit teloittivat 9000 poikaa ja miestä. Valtaosa uhreista oli bosnialaisia muslimeja. Srebrenican joukkomurha oli kauhea näyte sisällissodan julmuudesta. Bosnian sodassa kuoli yli sata tuhatta ihmistä. Puolitoista miljoonaa bosnialaista pakeni ulkomaille. Sota loppui rauhansopimukseen vuonna 1995. Serbien, kroaattien ja bosniakkien väliset jännitteet haittaavat jatkuvasti Bosnia-Hertsegovinan kehitystä.

Yhteiskunta ja politiikka

Bosnia-Hertsegovina on liittovaltio, joka on käytännössä jakautunut kahteen osaan. Hertsegovina sekä Bosnian länsi- ja keskiosat muodostavat liittohallintoalueen, jonka asukkaat ovat enimmäkseen bosniakkeja ja kroaatteja. Kaksi kolmasosaa Bosnia-Hertsegovinan väestöstä asuu tällä alueella. Maan pohjois- ja itäosissa elävällä serbiväestöllä on oma Serbitasavaltansa, jolla on varsin kireät suhteet bosniakki- ja kroaattienemmistöiseen Bosnia-Hertsegovinaan. Bosnian sodan rauhansopimus vuodelta 1995 on pyrkinyt turvaamaan eri väestöryhmien oikeudet ja siten estämään uuden sodan syntymisen. Vanhat ristiriidat ovat jähmettyneet paikoilleen. Niistä ei ole päästy eteenpäin todellisen kansallisen sovun rakentamiseen.

Bosnia-Hertsegovinan keskushallinto on heikko. Maan presidentin tehtävät on jaettu kolmelle valtionpäämiehelle, joista yksi edustaa bosniakkeja, toinen kroaatteja ja kolmas serbejä. Poliittiset puolueet ovat nekin leimallisesti kansanryhmäkohtaisia. Bosnia-Hertsegovinan parlamentissa on 42 jäsentä, joista 28 edustaa bosniakkien ja kroaattien liittohallintoaluetta ja 14 valitaan Serbitasavallasta. Liittohallintoalueella ja Serbitasavallassa on myös omat alueelliset parlamenttinsa. Maan yhteiseen parlamenttiin valittiin vuoden 2022 vaaleissa edustajia 14 puolueesta. Poliittinen kenttä on siis kovin pirstaleinen. Kansallismielisten väliset ankarat kiistat ovat monesti halvaannuttaneet päätöksenteon ja estäneet toimintakykyisten hallitusten muodostamisen. Serbitasavalta on usein uhannut erota liittovaltiosta. Vuonna 2021 serbien johtaja Milorad Dodik ilmoitti, että Serbitasavalta irtautuu Bosnia-Hertsegovinan armeijasta, verohallinnosta ja oikeuslaitoksesta.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Bosnia-Hertsegovina on osittain vapaa maa. Valtionhallinnossa on esiintynyt taloudellisia väärinkäytöksiä. Serbia, Kroatia, Venäjä ja Turkki pyrkivät jatkuvasti vaikuttamaan Bosnia-Hertsegovinan poliittiseen elämään ja valtasuhteisiin. Vuoden 1995 rauhansopimuksessa Bosnia-Hertsegovinaan nimitettiin YK:n edustaja valvomaan sopimuksen noudattamista. Nykyinen YK:n edustaja on saksalainen Christian Schmidt. Edustajalla on laajat valtaoikeudet Bosnia-Hertsegovinan hallinnollisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa. Euroopan unionin jäsenmaiden perustama sotilasosasto on ollut monen vuoden ajan Bosnia-Hertsegovinassa turvaamassa rauhaa. Vuonna 2022 osaston toimintaa päätettiin jatkaa jälleen yhdellä vuodella.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Bosnia-Hertsegovinan ylemmän keskitulotason maaksi. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Bosnia-Hertsegovinan talous on kasvanut tasaisesti, joskaan kasvuvauhti ei ole ollut kovin nopea. Poikkeuksia ovat vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta 3%, sekä vuosi 2021, jolloin talous elpyi hyvin ripeästi seitsemän prosentin vuosikasvuvauhdilla. Vuonna 2021 yli 15% työvoimasta oli kuitenkin ilman työtä ja 17% väestöstä eli köyhyydessä. Energian ja elintarvikkeiden kallistuminen kiristää Bosnia-Hertsegovinan asukkaiden elinoloja.

Vuonna 2019 18% Bosnia-Hertsegovinan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 32% toimi teollisuuden tehtävissä ja puolet työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2019 Bosnia-Hertsegovinassa kävi 1,2 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti yli miljardi euroa. Vuonna 2020 koronarajoitukset vähensivät turismia tuntuvasti. Bosnia-Hertsegovinaan saapui vuoden aikana alle 200 000 ulkomaista turistia ja matkailutulot olivat 430 miljoonaa euroa. Ulkomailla elävät bosniahertsegovinalaiset lähettävät vuosittain kotimaahansa kaksi miljardia euroa.

Bosnia-Hertsegovinan maatalous tuottaa maissia, vehnää, ohraa, perunaa, vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja maitoa. Tilat ovat enimmäkseen pieniä ja tuottavuudessa on parantamisen varaa. Suurin osa väestön käyttämistä elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Bosnia-Hertsegovinassa on alumiini- ja terästeollisuutta. Maassa on rautaa, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja ruskohiiltä. Pääkaupunki Sarajevo on kaupan, pankki- ja rahapalveluiden sekä matkailun keskus.

Vuonna 2021 Bosnia-Hertsegovinan viennin arvo oli 8 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 13 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, vaatteet ja jalkineet, sähkö, puutavara ja huonekalut, ammukset, muovit ja maitojalosteet. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Kroatia, Serbia, Italia, Itävalta ja Slovenia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Serbia, Kroatia, Saksa, Italia ja Slovenia.