Brunei

Sist oppdatert: 17.09.2022

Brunei on rikas, itsevaltainen kaakkoisaasialainen sulttaanikunta. Pienen maan vaurauden lähteenä ovat valtavat kaasu- ja öljyvarat. Brunei on islamilainen valtio. Uskontoon perustuva lainsäädäntö ja oikeudenkäyttö ovat kiristyneet tavalla, joka uhkaa ihmisoikeuksia. Brunei etsii uusia elinkeinoja valmistautuakseen aikaan, jolloin öljytulot ehtyvät.

Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Bandar Seri Begawan
Etniset ryhmät: Malaijit 66 %, kiinalaiset 10 %, muut 24 % (2020)
Kieli: Malaiji (virallinen kieli), englanti, kiina
Uskonto: Muslimit 81 % (valtionuskonto), kristityt 7 %, buddhalaiset 7 %, muut 5 % (2016)
Väkiluku: 441 532 (2022)
Valtiomuoto: Sulttaanikunta
Pinta-ala: 5765 km2
Valuutta: Brunein dollari
BKT per asukas: 69 275 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 23. helmikuuta

Maantiede

Brunei sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Borneon saarella, Etelä-Kiinan meren rannalla. Rajanaapurina on Malesia. Brunei muodostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joiden välillä on kaistale Malesiaa. Rannikko on alavaa maata pitkine hiekkarantoineen. Sulttaanikunnan kaksi maa-aluetta yhdistää toisiinsa Bruneinlahden pohjukan yli rakennettu 30 kilometriä pitkä silta. Sisämaasta rannikolle virtaa neljä isoa jokea. Ne mutkittelevat rantamaiden halki ennen kuin laskevat Etelä-Kiinan mereen.

Asutus keskittyy rannikolle ja jokien laaksoihin. Bruneissa on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu syyskuusta marraskuuhun. Sisämaassa sataa enemmän kuin rannikolla. Valtaosa maasta on metsän peitossa. Brunein länsiosassa Terajan kukkula nousee 300 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maan itäisen osa-alueen Temburongin kaakkoiskärjessä on Brunein korkein vuori, Pagon (1850 m).

Ulun luonnonpuisto on Temburongin sademetsän keskellä. Puistoon pääsee vain veneellä jokea pitkin. Metsä on tiheä. Puiden latvusten tasalle on tehty kävelysilta, josta voi katsella kasvillisuuden monia kerroksia. Ulussa elää pitkähäntäisiä sureliapinoita, kääpiökauriita, notkearaajaisia harmaanruskeita gibboneita ja piikkisikoja. Linnustoon kuuluvat sarvinokat ja kirjoharlekiinit.

Selirongin saarella Bruneinlahdella kasvaa mangrovemetsää. Siellä on nenäapinoita, jaavanmakakeja ja kaguaaneja. Kaguaanit elävät puissa. Ne liitävät taitavammin kuin liito-oravat. Kaguaani voi liitää yli sata metriä. Brunei suojelee luontoa ja pyrkii edistämään ympäristömatkailua. Sademetsissä hakkuut ja metsästys on kielletty. Rannikkovesillä on upeita luonnontilaisia koralliriuttoja. Sulttaanikunnan talous on vielä kaasun ja öljyn varassa. Öljyteollisuuden päästöt ovat jatkuva ympäristöriski. Muovijätteiden määrä on lisääntynyt Brunein rannoilla ja asutusalueilla.

Historia

Borneon saaren pohjoisella rannikolla lähellä Brunein rajaa on Niahin luola, josta on löydetty 40 000 vuotta vanhan asutuksen jälkiä, ihmisluita, työkalujen palasia, savikuppien sirpaleita ja korujen jäänteitä. Vanhimmat työkalut ovat kivikirveitä ja kaapimia. Luolasta on löydetty myös 2000 vuotta vanhoja rautaesineitä. Löydöt osoittavat, että Brunein lähellä, ja luultavasti myös Brunein alueella, on elänyt ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Kiinalaiset kauppiaat ankkuroivat Borneon lahdilla 500-luvulta alkaen. 1200-luvulla Borneota hallitsi Majapahitin valtio. Brunein sulttaanikunta perustettiin 1300-luvulla. Islamin usko levisi Bruneihin Malakasta. Brunei kasvoi vilkkaaksi kauppakeskukseksi. 1500-luvulla Brunei oli rikas valtio. Siihen kuului lähes koko Borneon saari sekä Sulun saaristo, joka nykyisin on osa Filippiinejä.

1560-luvulla Espanja valloitti Filippiinit. 1570-luvulla Espanja julisti sodan Brunein sulttaanikuntaa vastaan. Islamilainen Brunei näyttäytyi uhkana Espanjalle. Espanjalaiset valtasivat ja ryöstivät sulttaanikunnan pääkaupungin. Sitten joukkoihin iski kolera tai punatauti ja valloittajien oli vetäydyttävä Bruneista. 1600-luvulla Brunein alue kutistui. Sulun sulttaanikunta irtautui Bruneista ja hollantilaiset valloittivat Borneon saaren eteläosat. 1800-luvulla Iso-Britannia otti haltuunsa ensin Labuanin saaren ja sitten pohjoisimmat osat Borneosta. Tuolloin Brunei hupeni nykyiseen kokoonsa. Sulttaanikunnasta tuli Iso-Britannian protektoraatti.

1920-luvulla Bruneista löydettiin öljyä. Vuonna 1941 Japani miehitti maan. Japanilaiset käyttivät Labuanin saarta ja Bruneinlahtea laivaston tukikohtina. Toisen maailmansodan päätyttyä Brunei palasi Iso-Britannian alaiseksi. Brittiläiset tukivat sulttaanin valtaa Brunein sisäisessä hallinnossa. Vuonna 1984 sulttaanikunnasta tuli itsenäinen valtio. Sulttaani johtaa Bruneita itsevaltaisesti. Iso-Britannialla on vielä sotilastukikohta Bruneissa. Iso-Britannia kantaa osavastuun sulttaanikunnan puolustuksesta ja sen armeija käyttää Bruneita viidakkosodan koulutuspaikkana.

Yhteiskunta ja politiikka

Brunein sulttaani Hassanal Bolkiah on ollut vallassa vuodesta 1967 alkaen. Hänen sukunsa on hallinnut maata 1400-luvulta asti. Sinä aikana Brunei on ollut sekä itsenäinen valtio että välillä Iso-Britannian tai Japanin alaisuudessa. Sulttaanilla on neuvonantajien toimikuntia, mutta hän päättää maan asioista itsevaltaisesti. Bruneissa on vain yksi rekisteröity poliittinen puolue. Puolueen sallittiin rekisteröityä sen vannottua uskollisuutta sulttaanille. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Brunei ei ole vapaa maa.

Brunei on islamilainen maa. Muutkin uskonnot ovat sallittuja. Muslimit eivät saa mennä naimisiin toisiin uskontoihin kuuluvien kanssa. Brunein oikeusjärjestelmässä lakiperusteiset tuomioistuimet ja Koraanin sääntöjä noudattava islamistinen oikeudenkäyttö toimivat rinnakkain. Viime vuosien aikana uskonnollista oikeudenkäyttöä on kiristetty. Islamilainen sharia-laki koskee periaatteessa vain muslimiväestöä, mutta lainkäyttö on liukunut yleisempään ja joustamattomampaan suuntaan. Siveellisyyttä loukkaavista rikoksista ja jumalanpilkasta on määrätty kuolemanrangaistus kivittämällä. Tällaisia rangaistuksia ei vielä ole pantu käytäntöön. Viimeinen teloitus tapahtui Bruneissa vuonna 1957.

Brunein runsaat kaasu- ja öljytulot ovat antaneet hallitukselle mahdollisuuden antaa asukkaille raha-apua. Terveydenhoito ja koulutus ovat ilmaisia. Perheet saavat tukea asumiskuluihin. Polttoaineiden hintoja pidetään alhaisina. Öljyn hinnanvaihtelut kansainvälisillä markkinoilla ovat joinakin vuosina ravistelleet sulttaanikunnan taloutta. Korkea elintaso on kuitenkin yleisesti ottaen pitänyt asukkaat niin tyytyväisinä, että ilmaisu- ja osallistumisvapauksien rajoitukset eivät ole herättäneet vastarintaa sulttaanin yksinhallintoa kohtaan.

Valtiolla on näkyvä osuus Brunein elinkeinoelämässä. Kaasu- ja öljyteollisuudessa, telealalla sekä tuotantorakenteiden hoidossa ja kunnossapidossa valtion yritykset hallitsevat markkinoita. Brunei pyrkii monipuolistamaan tuotantoelämää, jotta talous ei olisi liian riippuvainen kaasusta ja öljystä. Lähivuosikymmenien aikana nykyisissä talousrakenteissa tuskin kuitenkaan tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Talous ja kaupankäynti

Brunei on korkean tulotason maa. Vauraus on saatu rannikon merialueiden runsaista maakaasu- ja öljyesiintymistä. Tunnettujen kaasu- ja öljyvarojen arvioidaan riittävän 2030-luvun lopulle. Brunei on kutsunut kansainvälisiä öljy-yhtiöitä tutkimaan ja kartoittamaan mahdollisia syvemmän meren öljy- ja kaasuesiintymiä. Vuonna 2019 vain kaksi prosenttia Brunein työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 21 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 77 prosenttia palvelualoilla. Bruneissa elää yli sata tuhatta vierastyöläistä. Neljäsosa asukkaista on siis ulkomaalaisia. Brunein maatalous tuottaa riisiä, lihaa, kananmunia, vihanneksia, hedelmiä ja koristekasveja. Maataloutta pyritään kasvattamaan, jotta Brunei olisi omavarainen elintarvikkeiden tuotannossa.

Vuonna 2020 Brunein viennin arvo oli 7 miljardia dollaria (USD). Tuonnin arvo oli viisi miljardia dollaria. Maakaasun ja öljyn osuus oli yli 70 prosenttia koko viennin arvosta. Suurimmat vientimaat olivat Japani, Kiina, Singapore, Australia ja Malesia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Singapore, Malesia, Kiina, Kazakstan ja Iso-Britannia. Kalastuksesta ja kalatuotteiden valmistuksesta voi tulla kasvavia elinkeinoja. Brunein rannikkovesillä on runsaita katkarapu- ja kalakantoja. Kalastus tyydyttää 80 prosenttia kotimarkkinoiden kysynnästä. Kala on tärkeä ruokatuote. Suuri osa muista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Vuonna 2019 Bruneissa kävi 300 000 ulkomaalaista matkailijaa ja turismi tuotti 200 miljoonaa dollaria. Brunei pyrkii lisäämään maahan suuntautuvaa ympäristömatkailua ja islamilaista uskonnollista turismia.

Brunein Kartta