Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Sofia |
| Etniset ryhmät: | Bulgarialaiset 77%, turkkilaiset 8%, romanit 4%, muut 11% (2011) |
| Kieli: | Bulgaria (virallinen kieli), turkki, romani |
| Uskonto: | Ortodoksikristityt 59%, muslimit 8%, muut ja uskonnottomat 33% (2011) |
| Väkiluku: | 6 844 591 (2022) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 111 000 km2 |
| Valuutta: | Bulgarian leva/lev |
| BKT per asukas: | 33 582 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 3. maaliskuuta |
Maantiede
Bulgaria on Etelä-Euroopassa Mustanmeren rannalla. Eteläisiä rajanaapureita ovat Kreikka ja Turkki, pohjoisessa on Romania ja lännessä ovat Serbia sekä Pohjois-Makedonia. Balkanvuorten jono kulkee maan halki lännestä itään, Serbiasta Mustanmeren rannikolle. Bulgarian lounaisosakin on vuoristoinen. Siellä on maan korkein huippu, Musala (2925 m). Mustanmeren rannikolla on tasankoa ja loivia kukkuloita. Balkanvuorten pohjoispuolella leviää Tonavan ylänkö. Sen ravinteikkaat maat tuottavat viljaa. Tonava on Bulgarian ja Romanian rajajoki. Se virtaa lännestä itään ja laskee lopulta Mustaanmereen lähellä Romanian ja Ukrainan rajaa. Pitkä ja leveä Tonava on kauan ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväylä.
Bulgarkan kansallispuisto on Balkanvuorten rinteillä. Siellä kasvaa tammea, pyökkiä, lehmuksia, haapaa, saarnia, koivuja ja havupuita. Metsissä elää susia, karhuja, kauriita ja villisikoja. Siellä viihtyvät tikat, satakielet ja kuhankeittäjät. Rinteiden yllä kaartelevat hiirihaukat ja kotkat. Stranjan luonnonsuojelualue on etelässä Turkin rajalla lähellä Mustanmeren rantaa. Siellä kasvaa rehevää ja monilajista lehtimetsää, tammia, idänpyökkiä, valkopyökkejä ja metsälehmuksia. Aluetta halkovat purot ja joet. Eläimistöön kuuluvat saukot, metsäkissat, siiselit, mäyrät, peurat ja kultasakaalit. Näyttäviä lintulajeja ovat katto- ja mustahaikara, pikkukorppikotka, valkoselkätikka, suohaukat ja kotkat.
Lähes neljäsosa Bulgarian pinta-alasta on suojelualueita. Yli kolmasosa maasta on metsiä. Bulgaria on vanha maatalous- ja teollisuusmaa, missä ennen 2000-lukua kiinnitettiin vähän huomiota ihmisen tuotantotoiminnan ympäristövaikutuksiin. Viljelyssä käytettiin voimakkaita torjunta-aineita sekä lannoitteita, jotka pilasivat vesistöjä. Kaivostoiminnan ja raskaan teollisuuden päästöt myrkyttivät maata ja saastuttivat ilmaa. Bulgarian ydinvoimalat eivät täyttäneet turvallisuusvaatimuksia. Eurooppalaisen ympäristöselvityksen mukaan Bulgarian jätevesien käsittely on edelleen puutteellista ja huono ilman laatu on monissa kaupungeissa uhka ihmisten terveydelle. Ilmaa pilaavat pöly ja muut hiukkaset, energiantuotannon päästöt ja autojen pakokaasut. Puolet Bulgarian käyttämästä energiasta saadaan hiilestä ja öljystä.
Historia
Bacho Kiron luolasta Keski-Bulgariasta on kaivettu esiin yli 40 000 vuoden ikäisiä ihmisluita. Hieman etelämpänä Stara Zagorassa on 8000 vuotta vanhojen kivirakennusten raunioita. Sieltä on löydetty jauhinkiviä ja saviruukkujen sirpaleita. Maguran luolassa lähellä Serbian rajaa on 10 000 vuotta sitten taiteiltuja kalliomaalauksia. Niissä kuvataan tanssijoita, juhlijoita ja metsästäjiä. Mustanmeren rannikon varnalaisilla oli laajoja kauppasuhteita jo 6000 vuotta sitten. Varna kävi kauppaa suolalla ja kuparilla. Varnalaisten vanhoista haudoista on löydetty taidokkaasti valmistettuja kultaesineitä.
Bulgariassa on asunut monia kansoja. 3000 vuotta sitten aluetta hallitsivat traakialaiset, sitten tulivat kreikkalaiset, persialaiset, makedonialaiset ja roomalaiset. 680-luvulla turkinsukuiset bolgaarit perustivat ensimmäisen Bulgarian valtakunnan. 1300-luvun lopussa Turkki valloitti Bulgarian. 1870-luvulla bulgarialaiset taistelivat Venäjän rinnalla Turkkia vastaan. Turkin sodan rauhansopimus antoi Bulgarialle itsenäisyyden vuonna 1878.
Toisessa maailmansodassa Bulgaria oli Saksan liittolainen. Sodan lopulla Neuvostoliitto miehitti Bulgarian. Kommunistit ottivat vallan Neuvostoliiton tuella. Vuonna 1946 entinen kuningaskunta lakkautettiin. Bulgariasta tuli Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluva kansantasavalta. Neuvostoliiton hajoaminen lopetti kommunistipuolueen yksinvallan Bulgariassakin. Vuonna 1991 Bulgariassa säädettiin uusi perustuslaki, joka vahvisti monipuoluejärjestelmän ja avasi tien kohti eurooppalaista demokratiaa. Vuonna 2004 maa liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Bulgaria hyväksyttiin EU:n jäseneksi vuonna 2007.
Yhteiskunta ja politiikka
Bulgariassa on vapaa monipuoluedemokratia. Tasavallan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Presidentti voidaan valita tehtäväänsä korkeintaan kahdelle perättäiselle kaudelle. Vuonna 2016 Bulgarian presidentinvaalin voitti Rumen Radev. Vuonna 2021 hänet valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Presidentti on valtionpäämies, mutta varsinaista poliittista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin luottamusta. Parlamentin 240 kansanedustajaa valitaan periaatteessa neljän vuoden välein, mutta viime vuosina puolueiden väliset ristiriidat ovat johtaneet hallitusten hajoamiseen ja ennenaikaisiin vaaleihin. Vuonna 2021 Bulgariassa järjestettiin kolmet parlamenttivaalit. Mikään niistä ei johtanut kestävän hallituspohjan syntymiseen.
Vuonna 2022 järjestettiin jälleen ennenaikaiset vaalit. Yksikään puolue ei saanut enemmistöä, ja se johti pitkiin neuvotteluihin hallitusliittojen muodostamisesta. Vuoden 2022 lopussa pääministerin tehtävää tarjottiin konservatiivipuolueen Nickolay Gabrovskylle, mikäli hän onnistuu keräämään kansanedustajien enemmistön hallituksensa tueksi. Bulgarian puoluekenttä on pirstoutunut. Vaaleihin osallistuu yli kolmekymmentä puoluetta, jotka solmivat vaaliliittoja ja yrittävät vaalien jälkeen rakentaa usean puolueen hallituksia. Hajanaisuus ja epävakaus turhauttavat äänestäjiä. Vuonna 2022 vain kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vuonna 2022 parlamenttiin valittiin 58 naista.
Bulgarian puolueista osa suuntautuu selvästi länteen ja kannattaa yhteistyön syventämistä EU-maiden ja Naton kanssa, toiset puolueet taas haluaisivat läheisempää suhdetta Venäjään. Valtaosa Bulgarian käyttämästä maakaasusta on aikaisemmin tullut Venäjältä ja muutkin taloussuhteet ovat olleet tiiviitä. Julkisen hallinnon väärinkäytökset ja jopa suoranainen rikollisuus ovat olleet yksi Bulgarian yhteiskunnan ja politiikan isoista kipupisteistä vuosien ajan. Valtion hankintasopimuksia on jaettu lahjuksilla, päättäjät ja heidän liittolaisensa ovat saaneet niistä taloudellista hyötyä. Liike-elämän varakkaimmat edustajat osallistuvat politiikkaan eri puolueissa ja heillä on suuri vaikutusvalta. Oikeuslaitos on suojellut väärinkäytöksiin syyllistyneitä.
Korruptio saa valtion palvelut toimimaan huonosti. Bulgarialaiset ovat usein lähteneet katumielenosoituksiin vaatimaan hallinnon puhdistamista. Hallituksetkin ovat luvanneet parannuksia. EU on painostanut Bulgariaa jarruttamalla tukirahojen maksatuksia. Monet ongelmat ovat kuitenkin vielä ratkaisematta. Hallitusten kaatuminen ja alituiset hallitusneuvottelut ennenaikaisten vaalien jälkeen estävät valtion kehityshankkeiden suunnittelua ja toteutusta. EU:n elvytysohjelmat ovat nyt tärkeitä Bulgarialle. Maalla on paljon haasteita köyhyyden poistamisessa, ympäristökysymyksissä ja tuotantoelämän nykyaikaistamisessa. Bulgarian tavoitteena on ollut ottaa euro käyttöön rahayksikkönä vuonna 2024.
Talous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Bulgarian ylemmän keskitulotason maaksi. 2000-luvun ensimmäisinä vuosina Bulgarian talous kasvoi suhteellisen nopeasti. Vuodesta 2009 alkaen kasvu on ollut hidasta ja joinakin vuosina talous on supistunut. Vuonna 2020 koronalama supisti Bulgarian taloutta yli 4%, Vuonna 2021 talous elpyi. Talouskasvun arvellaan jatkuvan kohtalaisen hitaana lähivuosien aikana. Vuonna 2021 yli 5% Bulgarian työvoimasta oli ilman työtä. Vuonna 2019 seitsemän prosenttia työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 30% toimi teollisuuden tehtävissä ja 63% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2019 Bulgariassa kävi yli 12 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tulot olivat lähes 5 miljardia euroa. Vuonna 2020 koronarajoitukset vähensivät matkailua tuntuvasti. Bulgariaan saapui vuoden aikana alle 5 miljoonaa turistia ja matkailu tuotti alle 2 miljardia euroa.
Maailmanpankki totesi Bulgarian talouden haasteita käsittelevässä selvityksessään vuonna 2022, että vuosien talouskasvusta huolimatta köyhyys on Bulgariassa yleisempää kuin useimmissa muissa EU:n jäsenmaissa. Tuloerot ovat suuria. Monet bulgarialaiset etsivät työtä ja toimeentuloa muista Euroopan maista. Bulgarian väkiluku vähenee jatkuvasti. Vuonna 2019 ulkomailla asuvat bulgarialaiset lähettivät kotimaahan yli kaksi miljardia euroa. Maailmanpankin asiantuntijoiden mukaan Bulgarian tulisi pyrkiä parantamaan elinkeinojen tuottavuutta. Tähän tarvitaan hyvätasoista koulutusta. Julkisen hallinnon toimivuutta ja läpinäkyvyyttä olisi myös kohennettava. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että Bulgarian luonnonvarat ehtyvät. Ympäristöystävällisen ja kestävän kiertotalouden kehittämiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.
Bulgarian maatalous tuottaa vehnää, maissia, ohraa, auringonkukan siemeniä, rapsia, viinirypäleitä, maitoa, juureksia ja vihanneksia. Maassa on monialaista teollisuutta. Vuonna 2020 Bulgarian viennin arvo oli 33 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 34 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, kupari, sinkki ja rauta, ajoneuvot, öljy, lääkkeet, kumi- ja muovituotteet, vaatteet ja tekstiilit, vehnä, maissi ja kasviöljy. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Romania, Italia, Turkki ja Kreikka. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Turkki, Romania, Italia ja Venäjä.