Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Ouagadougou
Etniset ryhmät: Mossi 52%, fulani 8%, gurma 7%, bobo 5%, gurunsi 5%, senufo 4%, bissa 4%, lobi 2%, dagara 2%, tuaregi/bella 2%, muut 9%
Kieli: Ranska (virallinen kieli), 90% väestöstä puhuu sudanilaiseen kieliperheeseen kuuluvia paikallisia kieliä
Uskonto: Muslimit 63%, katolilaiset 24%, protestantit 7%, perinteiset uskonnot 4%, muut sekä uskonnottomat 1%
Väkiluku: 23 251 485 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 274 200 km2
Valuutta: CFA-frangi (XOF)
BKT per asukas: 2 546 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 11. joulukuuta

Maantiede

Burkina Faso sijaitsee Länsi-Afrikan sisämaassa laakiolla, jota halkovat jokilaaksot. Lounaisosissa on kivisiä kukkuloita. Sindoun valtavat hiekkakivitornit törröttävät taivasta kohti kuin jättiläisten jättämät pilarit. Vahvimmat joet virtaavat läpi vuoden, niitä ovat Komoe ja Musta Volta. Toiset joet täyttyvät ja tulvivat sateista ja kutistuvat kuivina aikoina ensin lammikoiksi ja sitten pölyisiksi tyhjiksi uomiksi.

Burkina Faso kuuluu Sahelin alueeseen. Pohjoisin osa maasta on kuivaa pensasaroa. Etelämpänä aro muuttuu pensas- ja puusavanneiksi. Jokivarret vihertävät metsäkaistaleista. Burkina Fason eteläosien savanneilla kasvaa apinanleipäpuita ja shea-voipuita. Savanneilla elää leijonia, norsuja, puhveleita, antilooppeja, paviaaneja ja muita apinalajeja. Kosteikoissa, järvissä sekä joissa tavataan virtahepoja, yksi Burkina Fason länsiseudun luonnonpuistoista on nimeltäänkin Virtahepojärvi.

Suurin osa Burkina Fason asukkaista elää maan keski- ja eteläosissa. Vain kolmasosa väestöstä asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Ouagadougou sijaitsee keskellä maata, 800 kilometrin päässä lähimmästä meren rannasta. Ouagadougoussa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Historia

Burkina Fasossa on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Tutkijat ovat kaivaneet maasta lohkokirveiden teriä ja muiden työkalujen palasia. Burkina Fason eri osista on löydetty luola- ja kalliomaalauksia. Löytöpaikkoja ovat olleet esimerkiksi Aribinda, Markoye ja Pobe-Menkao pohjoisessa lähellä Malia ja Nigeriä. Maalauksissa on ihmishahmoja, ratsastajia, strutsien metsästäjiä, ja monenlaisia kuvioita. Jotkut taitelijoista ovat eläneet yli 1500 vuotta sitten. Toiset ovat ahkeroineet 1000- tai 1100-luvulla. Burkina Fason varhaiset asukkaat ovat kuuluneet bobo-, lobi- ja gurunsikansoihin. 1400-luvulla etelästä tuli ratsastavia valloittajia. He perustivat Burkina Fason itäosiin Gurman kuningaskunnan. Maan keskiosiin syntyi mossien valtioita, jotka harjoittivat kauppaa laajalla alueella. 1800-luvun lopulla Ranska vahvisti valtansa Burkina Fasossa. 1900-luvun alussa Burkina Faso, silloinen Ylä-Volta, liitettiin Ranskan siirtomaihin. Ylä-Volta itsenäistyi vuonna 1960. Maan nimi muutettiin Burkina Fasoksi vuonna 1984.

Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä Burkina Fasossa tapahtui sarja vallankaappauksia ja maata johtivat sotilashallitukset. Vuonna 1987 kovaotteinen kahakka sotilashallinnon sisällä nosti valtaan kapteeni Blaise Compaorén. Hän johti Burkina Fasoa vuoteen 2014 saakka. Tuolloin maassa puhkesi laajoja mielenosoituksia Compaorén hallintoa vastaan. Compaoré jätti virkansa ja valta siirtyi väliaikaishallitukselle, jonka tehtäväksi tuli järjestää presidentin- ja parlamenttivaalit vuonna 2015. Näissä vaaleissa presidentiksi valittiin Roch Kabore. Hänet valittiin toiselle kaudelle vuonna 2020. Tammikuussa vuonna 2022 Burkina Fasossa tapahtui jälleen kaappaus ja vallan otti everstiluutnantti Paul-Henri Damiban johtama sotilasneuvosto. Hallitus ja parlamentti hajotettiin, maan rajat suljettiin ja sotilasneuvosto ilmoitti, ettei Burkina Fason perustuslaki ole enää voimassa. Kahdeksan kuukautta myöhemmin Damiba syrjäytettiin toisessa kaappauksessa ja maan johtoon nousi kapteeni Ibrahim Traore.

Yhteiskunta ja politiikka

Burkina Fason vuoden 2022 kaappausten taustalla näyttää olevan kaksi suoraa syytä. Ensinnäkin väestö ja asevoimat olivat menettäneet luottamuksensa hallituksen kykyyn ratkaista maan polttavia ongelmia. Toiseksi armeija ja poliisi olivat sitä mieltä, että hallitus oli lähettänyt heidät sitkeään sotaan terrorismia vastaan ilman tukea ja tarvikkeita. Burkina Fasossa on kaiken kaikkiaan vallinnut hauras demokratia, jolle ei ole kasvanut juuria. Valtionhallinnossa on pitkään esiintynyt väärinkäytöksiä. Ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti virkakoneistoon ja päättäjiin.

Vuodesta 2015 alkaen ääri-islamilaisten terroristien väkivalta on tappanut Burkina Fasossa yli 8000 ihmistä. 1,6 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa. Vuonna 2021 terroristit tekivät yli tuhat yksittäistä iskua. Niissä kuoli 2294 ihmistä. Hyökkäykset kohdistuivat opettajiin, sotilaisiin, poliiseihin, valtion palveluksessa työskenteleviin ihmisiin ja sivullisiin. Tuhat koulua suljettiin. Kesäkuussa 2021 terroristit tappoivat yli 170 ihmistä Solhanin ja Tadaryatin kylissä Nigerin rajalla.

Väkivalta on jatkunut kaappausten jälkeenkin. Vuonna 2023 useita kymmeniä sotilaita ja hallitusta tukevien epävirallisten aseryhmien jäseniä kuoli Burkina Fason pohjoisosassa Yatengassa taisteluissa kapinallisia vastaan. Yli puolet maasta on yhä sotatoimien näyttämönä. Huhtikuussa vuonna 2023 Burkina Fason armeija tappoi yli sata ihmistä pohjoisessa Karman kylässä. Kyläläisiä syytettiin islamistien tukijoiksi. Joukkosurman jälkeen sotilaat polttivat kylän.

Burkina Fason arki on täynnä vaikeita haasteita. Suzanne Ouedraogo maalaa perhetauluissa ihmisille vihreät kasvot, koska hänelle vihreä on elämän väri. Kauniissa punaisessa maalauksessa nuori vihreä nainen pakenee viiltävää kipua, terävällä veitsellä on jalat ja silmä. Kuva kertoo tyttöjen silpomisesta. En ole vapaa, jos en saa itse päättää mitä keholleni tehdään, taiteilija sanoo.

Talous ja kaupankäynti

Burkina Faso on maailman köyhimpiä maita. Nopea väestönkasvu on lisännyt ruoantuotantoon ja luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Vakavat kuivuuskaudet ovat hävittäneet viljelijöiden satoja ja ihmisten ruokaturva on jatkuvasti uhanalainen. Maailmanpankki luokittelee Burkina Fason matalan tulotason maaksi ja arvioi, että 40% asukkaista elää köyhyydessä.

Burkina Fason maanviljelijät tuottavat durraa, maissia, puuvillaa, lehmänpapua, sokeriruokoa, riisiä, maapähkinöitä, seesaminsiemeniä ja vihanneksia. Kaivosteollisuuden merkitys talouskasvun mahdollisena vauhdittajana on lisääntynyt. Viime vuosien aikana kullan viennistä saatavat tulot ovat kasvaneet.

Vuonna 2021 Burkina Fason viennin kokonaisarvo oli 9 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 4 miljardia euroa. Tärkein vientituote oli kulta. Sen vienti tuotti 85% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat puuvilla, sinkkimalmi, pähkinät ja seesaminsiemenet. Suurimpia vientimaita olivat Sveitsi ja Intia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Norsunluurannikko, Ranska, Ghana ja Intia. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät burkinalaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 580 miljoonaa euroa.