Dominikaaninen tasavalta

Maantiede

Dominikaaninen tasavalta sijaitsee Karibianmeren Isoilla Antilleilla, Hispaniolan saarella, Kuuban ja Puerto Ricon välissä. Dominikaaninen tasavalta on Hispaniolan keski- ja itäosissa, läntisimmässä osassa on Haiti. Saaren keskiosissa Haitin rajan tuntumassa on kukkuloita, vuoria ja ylänköjä. Korkein huippu on Pico Duarte (3087 m). Vuorten ja kukkuloiden välissä on pitkiä laaksoja, joissa on hedelmällisiä viljelymaita. Pääkaupunki Santo Domingo on etelärannikolla. Rannoilla on alavia maita, hiekkarantoja ja rantakaupunkeja. Etelärannikolle laskee useita suuria jokia. Niiden laaksoissa on pitkään kasvatettu sokeriruokoa. Dominikaanisen tasavallan ilmasto on lämmin ja kostea. Alueen ohi ja yli kulkee syksyisin pyörremyrskyjä, joihin liittyvät rankkasateet saavat joet tulvimaan ja aiheuttavat rinteillä liejuvyöryjä ja sortumia.

Dominikaanisen tasavallan kaakkoiskärjessä on Saonan saari ja Cotubanaman suojelualue. Siellä elää kotoperäisiä papukaijoja ja tikkoja sekä uhanalaisia sarvikuonoleguaaneja. Meressä ui manaatteja, delfiinejä, rauskuja ja pallokaloja. Pohjoisessa Samanan lahden rannalla on Los Haitises-niminen kansallispuisto. Siellä on rehevä kasvillisuus, monilajista lehtimetsää ja mangroverantoja. Puistossa tavataan pelikaaneja ja fregattilintuja. Samanan lahti on ryhävalaiden lisääntymisalue. Lahdelle tulee joka vuosi, joulukuusta maaliskuuhun, yli 2000 valasta.

Metsien hävittäminen on yksi Dominikaanisen tasavallan suurista ympäristöongelmista. Saarella on ainutlaatuisia eläin- ja kasvilajeja, jotka katoavat maailmasta, kun luonnonalueet tuhoutuvat. Rannikoilla haasteena on rantojen kuluminen. Myrskyjen aikaan ja vedenpinnan kohotessa aallokko kaivertaa hiekkaa, vesi tulvii rantakyliin ja -kaupunkeihin. Ympäristönsuojelijat varottavat huonosta jätteiden käsittelystä, liikakalastuksesta ja siitä, että ympäristölakeja valvotaan heikosti. Joillakin seuduilla on jo vaikea saada puhdasta vettä, koska vesivarat vähentyvät ja pilaantuvat. Suurimmat joet ovat paikoitellen pahasti saastuneita. Rantojen roskaantuminen on vakava pulma maassa, missä matkailu on yksi tärkeimmistä elinkeinoista.

Historia

Hispaniolan saarella on asunut ihmisiä jo 7000 vuotta sitten. Varhaiset asukkaat ovat olleet kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljely on alkanut yli 2000 vuotta sitten. Saaren valtaväestöjä ovat olleet tainot ja siboneyt. Dominikaanisen tasavallan eri osissa on paljon jälkiä tainojen asutuksista. Pyhättöinä ja toisinaan vesilähteinäkin käytettyjen luolastojen seinillä on kaiverruksia ja maalauksia, jotka kertovat ihmisten elämästä ja uskonnosta.

Vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus purjehti Hispaniolan saaren rannikolle. Espanjalaiset perustivat saarelle ensimmäisen pysyvän kaupunkinsa, Santo Domingon, vuonna 1496. Hispaniola oli välttämätön tukikohta, kun espanjalaiset valloittivat Keski-Amerikan. Sen jälkeen kiinnostus ja hallinto siirtyivät rikkaimmille alueille, Meksikoon ja Peruun. Hispaniola jäi pitkäksi aikaa syrjään ja köyhyyteen. Ranskalaiset ottivat haltuunsa saaren länsiosan, nykyisen Haitin. 1800-luvulla Haitin orjaväestön kansannousut ulottuivat myös nykyisen Dominikaanisen tasavallan alueelle. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821. Seuraavana vuonna Haiti valloitti maan ja piti sitä hallussaan 22 vuotta. Tämä miehitys päättyi kapinaan ja Dominikaaninen tasavalta saavutti lopulta itsenäisyyden vuonna 1844.

Seuraavien vuosikymmenien aikana maata johtivat diktaattorit. Talous perustui maanviljelyyn, kastelujärjestelmiä rakennettiin, sokeriruoko oli tärkeä tuote. 1900-luvun alusta asti Yhdysvalloilla on ollut suuri valta Dominikaanisen tasavallan taloudessa ja politiikassa. Vuonna 1916 Yhdysvallat lähetti joukkoja Dominikaaniseen tasavaltaan ja piti maata hallussaan vuoteen 1924 saakka. 1930-luvulta 1960-luvun alkuun asti kenraali Rafael Trujillo hallitsi Dominikaanista tasavaltaa kovin ottein. Hallituksen vastustajia surmattiin, vangittiin, kidutettiin. Samanlainen ihmisoikeuksia loukkaava hallinto jatkui vielä Trujillon seuraajan Joaquin Balaguerin aikana. Dominikaanisessa tasavallassa on ollut suhteellisen terve ja toimiva demokratia vasta 1990-luvun lopulta alkaen. 2000-luvun alussa Dominikaaninen tasavalta ja Keski-Amerikan maat solmivat vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Sen jälkeen myös Dominikaaniseen tasavaltaan on syntynyt teollisuudenaloja, joiden tuotteet menevät suoraan Yhdysvaltojen markkinoille.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2020 Dominikaanisen tasavallan presidentiksi valittiin Luis Abinader. Amerikan valtioiden järjestön OAS:n tarkkailijat pitivät vaaleja vapaina ja uskottavina. Demokratian kehitystä seuraava Freedom House luokittelee Dominikaanisen tasavallan osittain vapaaksi maaksi. Poliittisen järjestelmän suuriin ongelmiin kuuluvat taloudelliset väärinkäytökset. Vuonna 2016 paljastui, että brasilialainen rakennusalan yritys Odebrecht oli maksanut virkamiehille ja päättäjille yli 90 miljoonan dollarin lahjukset päästäkseen hyötymään valtion rakennushankkeista.

Vuonna 2013 Dominikaaninen tasavalta riisti kymmeniltä tuhansilta maassa asuvilta haitilaisilta heille jo myönnetyn kansalaisuuden. Tasa-arvojärjestöt arvostelevat Dominikaanista tasavaltaa siitä, että laki kieltää raskauden keskeyttämisen kaikissa oloissa, vaikka raskaus olisi seuraus raiskauksesta tai uhkaisi äidin henkeä. Presidentti Abinaderin mukaan aborttilain uudistamisesta tulisi järjestää kansanäänestys.

Dominikaaninen tasavalta aikoo rajoittaa Haitista tulevaa maahanmuuttoa rakentamalla muurin tai aidan maiden väliselle rajalle. Työlistalla on myös poliisilaitoksen uudistaminen. Dominikaanisen tasavallan poliisia on syytetty tehottomuudesta, lahjottavuudesta ja väkivallasta. Rikoslain uudistaminen on myös ajankohtainen asia. Nykyinen rikoslaki on laadittu yli 130 vuotta sitten eikä se vastaa nykyaikaisen yhteiskunnan vaatimuksia.

Köyhyyden lievittäminen on vaikeaa, ellei pystytä vähentämään taloudellista eriarvoisuutta. Koulutuksen laatua olisi parannettava, jotta yhä useammilla ihmisillä olisi mahdollisuus saada paremmin palkattua työtä. Vuonna 2020 Maailmanpankki arvioi, että 23% Dominikaanisen tasavallan asukkaista eli köyhyydessä.

Juan Luis Guerra lauloi kuuluisan kongolaisen Diblo Dibalan kitaran säestäessä, että kaikki kallistuu, ruoka ja lääkkeet, työttömyys puree, lahjuksetkin, mutta ulkopuoliset eivät välitä meistä, koska emme puhu englantia tai ranskaa. Olemme tyhjää meren ja taivaan välissä. Hakuvihje: Juan Luis Guerra el costo de la vida.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Dominikaanisen tasavallan ylemmän keskitulotason maaksi. Dominikaanisen tasavallan talouskasvu on viime vuosien aikana ollut Latinalaisen Amerikan ja Karibian nopeimpia. Kasvun vetäjiä ovat olleet maahan suuntautuvan matkailun kasvu, verovapaiden vyöhykkeiden teollisuus, kaivostoiminta, ulkomaisten investointien lisääntyminen, tietoliikenteen kehitys ja ulkomailla asuvien kansalaisten kotimaahan lähettämät rahalähetykset. Vuonna 2021 rahalähetysten arvo oli 10,4 miljardia dollaria. Yli 80% rahalähetyksistä tuli Yhdysvalloista.

Vuonna 2020 koronalama supisti Dominikaanisen tasavallan kansantuotetta 6,7%. Vuonna 2021 talouskasvu alkoi taas elpyä. Koronalama on lisännyt työttömyyttä ja köyhyyttä. Naiset ovat kärsineet enemmän laman työllisyys- ja talousvaikutuksista kuin miehet. Vuonna 2021 Dominikaanisessa tasavallassa kävi viisi miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Vuoden matkailutulot olivat 5,6 miljardia dollaria. Matkailu piristyi koronalamasta, mutta ei vielä palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2019 Dominikaaniseen tasavaltaan saapui 6,4 miljoonaa turistia ja matkailun tuottamat tulot olivat 7,5 miljardia dollaria.

Vuonna 2019 Dominikaanisen tasavallan viennin arvo oli 10 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 18 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat kulta 16%, lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet 15%, vaatteet ja jalkineet 9%, sähkölaitteet 8% (jännitteensäätimet yms.), sikarit 8%, banaanit ja muut hedelmät 5%. Yli puolet viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Muita vientimaita olivat Sveitsi, Kanada, Intia ja Kiina. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdysvallat ja Kiina.