El Salvador

Maantiede

El Salvador sijaitsee Keski-Amerikassa Tyynen meren rannalla. Pienen tiheään asutun maan naapureita ovat Guatemala, Honduras ja Nicaragua. El Salvadorin halki kulkee itä-länsisuunnassa vuoriketju, missä on kaksikymmentä tulivuorta. Korkeimmat huiput kohoavat kahden kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Tulivuorten kaasupurkauksista pölähdellyt tuhka on ravinnut ja kuohkeuttanut El Salvadorin viljelysmaita. Tulivuorten välissä on tasankoja. Sisämaassa on useita kraaterijärviä. Näitä ovat Ilopangojärvi lähellä pääkaupunkia San Salvadoria ja Coatepeque hieman lännempänä. Pohjoisessa Guatemalan rajalla on Guijajärvi ja Lempajoen varressa maan keskiosissa on Cerron Granden patojärvi vesivoimaloineen. Rannikolla on alavaa maata, ruskeahiekkaisia rantoja, kallioniemekkeitä, särkkiä ja suistoja. Rannikolla ilmasto on lämmin. Ylängöillä ja vuorilla on viileämpää etenkin iltaisin ja öisin. Sadekausi alkaa toukokuussa ja jatkuu marraskuuhun asti. Sademäärät ovat suurimmillaan syys- ja lokakuussa.

Imposiblen kansallispuistossa El Salvadorin länsiosassa on vehreän metsän peittämiä rinteitä sekä jokia ja vesiputouksia. Siellä elää peuroja, piikkisikoja ja tiikerikissoja. Lähirannalla kasvaa mangrovemetsä. Guijajärven rannalla San Diegon ja San Felipen suojelualueella on kuivan alueen lehtimetsää. El Salvadorilla on mittavia ympäristöhaasteita. Tiheä asutus on syrjäyttänyt luonnonympäristön. Ilmaston lämpeneminen uhkaa vesivaroja. Maankäytön suunnittelu toimii huonosti, niinpä asutuskeskuksia ja teollisuutta rakennetaan helposti haavoittuville alueille. Rankkasateet ovat aiheuttaneet jokivarsilla tuhoisia tulvia ja rinteillä kivi- ja liejuvyöryjä. Tuliperäisellä seudulla maanjäristykset ovat yleisiä. Vuonna 2023 järistys aiheutti vahinkoja Ahuachapanissa El Salvadorin länsiosassa. Kolmasosa El Salvadorin sähköstä tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Neljäsosa sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Viidesosa sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla ja 12% hakkeella tai sokeriruokosilpulla. Maalämpövoimaloiden osuus on 8%. Tuulivoimalla tuotetaan alle kaksi prosenttia sähköstä.

Historia

Corinton luolassa Morazanissa on kivipiirroksia, joiden ikä on yli 4000 vuotta. Piirrokset esittävät ihmisiä ja peuroja. Varhaisasukkaiden jälkeen seudulle muuttaneet lencat pitivät Corinton luolaa pyhänä paikkana, esi-isien kotina. Luola on voinut olla metsästäjien suoja. Sieltä on löydetty kiviveitsien palasia ja nuolenkärkiä. Fonsecan lahden rannalla on kolme tuhatta vuotta vanhoja raakkutunkioita, jotka kertovat pysyvästä asutuksesta. Ylänkömailla on elänyt maanviljelijöitä 2500 vuotta sitten, Apanecassa ja Chalchuapassa on maanäytteiden mukaan kaskettu metsiä ja kasvatettu maissia. Espanjalaiset valloittajat saapuivat El Salvadoriin vuonna 1524. Tuolloin alkuperäisväestön valtaryhmät olivat lencat ja pipilit. Vuonna 1528 espanjalaiset perustivat ensimmäisen kaupungin, San Salvadorin. 1500-luvun puolivälissä espanjalaiset kasvattivat kaakaota. 1600-luvulla indigo, samannimisestä kasvista saatava väriaine, nousi El Salvadorin tärkeimmäksi kauppatuotteeksi.

Vuonna 1821 El Salvador itsenäistyi Espanjasta, aluksi osana Keski-Amerikan liittoa. Liiton hajottua El Salvadorista tuli erillinen itsenäinen maa vuonna 1841. Liiton hajoamiseen vaikutti valtakiista liberaalien ja konservatiivien välillä. Sama riita johti sisällissotiin alueen eri maissa. Liberaalit ajoivat tasavaltaa, vientitaloutta ja kaupan vapauttamista. Konservatiivit puolustivat kirkkoa sekä perinteisiä hallinto- ja tuotantotapoja. 1800-luvun puolivälissä El Salvadorissa alettiin viljellä kahvia. Kahvista tuli maan talouden perusta. Suuret kahvitilalliset nousivat valtaan. 1930-luvulta 1970-luvun loppuun asti El Salvadoria johtivat sotilashallitukset. Vuonna 1980 yhteiskunnalliset jännitykset kärjistyivät avoimeksi väkivallaksi. Äärioikeistolaiset salamurhaajat tappoivat arkkipiispa Oscar Romeron. El Salvadorin ja Hondurasin sotilaat surmasivat yli 600 ihmistä Sumpuljoen varrella. El Salvadorissa käytiin pitkä sisällissota armeijan ja vasemmistolaisen FMLN-sissiliikkeen välillä. Sota päättyi vasta vuonna 1992.

Sodan jälkeen oikeistolainen ARENA-puolue ja FMLN ovat vuorotellen voittaneet vaaleja ja olleet hallituspuolueina. Vuonna 2019 tämä kahden puolueen asetelma murtui. Presidentiksi valittiin oman poliittisen liikkeensä perustanut 38-vuotias Nayib Bukele, joka lupasi uudistaa hallintotavat ja nykyaikaistaa maata. Bukelen iskulause oli: raha riittää, jos kukaan ei varasta. ”Uudet ideat”-liike voitti vuoden 2021 parlamenttivaalit. Vuonna 2024 Nayib Bukele valittiin uudelleen presidentiksi, toiselle viisivuotiskaudelle. Hän sai 85% annetuista äänistä. Vähän yli puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Ennen vaaleja El Salvadorin perustuslakia muutettiin, jotta Bukele voisi asettua ehdokkaaksi. Voimassa ollut perustuslaki ei sallinut presidentin uudelleenvalintaa.

Yhteiskunta ja politiikka

Toisen presidenttikauden aloittanut Nayib Bukele on sekä suosittu että arvosteltu valtionpäämies. Bukele ei epäröi käyttää voimakeinoja saavuttaakseen tavoitteensa. El Salvador on ollut maailman väkivaltaisin maa, jos mittarina käytetään kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten määrää asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 2019 El Salvadorissa tapettiin yhdeksän ihmistä päivässä. Väkivallan keskiössä olivat isot monilonkeroiset jengit, joista käytetään nimitystä mara. Marat syntyivät Yhdysvaltoihin muuttaneiden salvadorilaisten keskuudessa 1980-luvun lopulla. 1990-luvulla ne siirtyivät karkotettujen ja kotiinsa palanneiden mukana El Salvadoriin. Jengit ovat värvänneet jäseniä kouluista ja vankiloista. Ne ovat hallinneet kokonaisia kaupunginosia. Ne ovat taistelleet toisiaan ja viranomaisia vastaan. Maaliskuussa vuonna 2022 kolmen päivän jengikahakoissa surmattiin 88 ihmistä. Väkivalta on monissa mielipidemittauksissa mainittu salvadorilaisten pahimmaksi ongelmaksi.

Ensimmäisen presidenttikautensa alussa Nayib Bukele julisti jengit terroristijärjestöiksi. Hän määräsi El Salvadorin armeijan taistelemaan jengejä vastaan poliisin rinnalla. Vuonna 2022 Bukelen ”Uudet ideat”-liikkeen johtama parlamentti julisti poikkeustilan, joka antoi viranomaisille enemmän valtaa ja samalla rajoitti kansalaisoikeuksia. Poliisi ja armeija tekivät kotietsintöjä ja pidättivät satoja nuoria, joiden tiedettiin olevan jengiläisiä, tai joita vain epäiltiin sellaisiksi. Armeija saartoi jengiläisten vahvimmat kaupunginosat. Niistä tulevat ja niihin menevät ihmiset pysäytettiin ja tarkastettiin kadulla. Vuoden 2022 kevään ja vuoden 2024 lopun välisenä aikana El Salvadorissa vangittiin 80 000 jengiläistä. Bukelen hallitus rakennutti valtavan vankilan, johon mahtuu kymmeniä tuhansia vankeja.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan poliisi on kiduttanut pidätettyjä kiristääkseen tunnustuksen jengiin kuulumisesta. Tuhansia syyttömiä nuoria ja opiskelijoita on vangittu. Vuonna 2024 El Salvadorin oikeusministeriö myönsi, että ainakin 7000 ihmistä oli vangittu, vaikka he eivät olleet syyllisiä mihinkään rikokseen. Tuhansia jengiläisiä istuu vankilassa ilman oikeudenkäyntiä. Bukelen raaka toiminta on taltuttanut El Salvadorin jengiväkivallan. Jengit eivät enää hallitse kaupunginosia. Vuonna 2024 El Salvadorissa surmattiin sata ihmistä. Vuonna 2022 määrä oli viisi kertaa suurempi. Salvadorilaiset ovat tyytyväisiä väkivallan vähenemiseen. Hinta on kuitenkin kova: ihmisoikeudet on romutettu.

Cartas a Felice on tehnyt laulun ja videon, jonka nimi El Zope. Korppikotkakin kelpaa kumppaniksi, kun pettynyt haikailee, että nyt pitää lähteä kotikylästä. Hakuvihje: Cartas a Felice El Zope.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee El Salvadorin ylemmän keskitulotason maaksi. Köyhyydessä elävien ihmisten osuus väestöstä on Maailmanpankin tilaston mukaan vähentynyt viidessätoista vuodessa lähes 40 prosentista hieman yli kolmeen prosenttiin. Työssäkäyvät ovat vähitellen siirtyneet huonosti tuottavista maataloustöistä hieman parempipalkkaisiin kaupunkielinkeinoihin. Vientitalouden ytimessä ovat nyt verovapailla vyöhykkeillä toimivat tekstiili- ja vaatetehtaat, joiden tuotanto myydään pohjoisamerikkalaisille sopimusostajille. Pienituloisten perheiden toimeentuloa pitävät yllä ulkomailla, ja erityisesti Yhdysvalloissa, asuvien salvadorilaisten rahalähetykset. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat salvadorilaiset lähettivät kotimaahan 8 miljardia euroa. Se oli enemmän kuin El Salvadorin koko tavaraviennin arvo.

Viisitoista prosenttia El Salvadorin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, hieman alle neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli 60% työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2023 kolme prosenttia työvoimasta oli työttömänä. El Salvadorin viljelijät kasvattavat sokeriruokoa, maissia, papuja, kahvia ja hedelmiä. Karjatalous tuottaa naudanlihaa ja maitoa. Pienen maan viljely- ja laidunalat eivät riitä tuottamaan ruokaa koko väestölle. Yli puolet maitojalosteista, sekä 90% vihanneksista ja hedelmistä, tuodaan ulkomailta. Elintarvikkeiden hintojen nousu suututtaa nykyisin salvadorilaisia.

Vuonna 2022 El Salvadorin tavaraviennin arvo oli 7 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 15 miljardia euroa. Vientituotteita olivat vaatteet ja tekstiilit, kondensaattorit, johdinsarjat, muovit, lääkkeet, paperi, öljy, sokeri ja kahvi. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Costa Rica. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Guatemala, Meksiko ja Honduras. Vuonna 2023 El Salvadorissa kävi kolme miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailutulot olivat 3,5 miljardia euroa. Matkailusta on tullut entistä tärkeämpi elinkeino.