Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: San Salvador
Etniset ryhmät: Monietniset/mestizo 86%, eurooppalaistaustaiset 13%, alkuperäisväestö alle 1% (lenca, kakawira, nahua-pipil) (2007)
Kieli: Espanja (virallinen kieli)
Uskonto: Katolilaiset 50%, protestantit 36%, muut ja uskonnottomat 14% (2014)
Väkiluku: 6 518 500 (2021)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 21 041 km2
Valuutta: Yhdysvaltojen dollari, El Salvadorin colon, Bitcoin
BKT per asukas: 11 096 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 15. syyskuuta

Maantiede

El Salvador sijaitsee Keski-Amerikassa Tyynen meren rannalla. Pienen tiheään asutun maan naapureita ovat Guatemala, Honduras ja Nicaragua. El Salvadorin halki kulkee itä-länsisuunnassa vuoriketju, missä on kaksikymmentä tulivuorta. Korkeimmat huiput kohoavat kahden kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Tulivuorten kaasupurkauksista pölähdellyt tuhka on ravinnut ja kuohkeuttanut El Salvadorin viljelysmaita. Tulivuorten välissä on tasankoja. Sisämaassa on useita kraaterijärviä. Näitä ovat Ilopangojärvi lähellä pääkaupunkia San Salvadoria ja Coatepeque hieman lännempänä. Pohjoisessa Guatemalan rajalla on Guijajärvi ja Lempajoen varressa maan keskiosissa on Cerron Granden patojärvi vesivoimaloineen. Rannikolla on alavaa maata, ruskeahiekkaisia rantoja, kallioniemekkeitä, särkkiä ja suistoja. Rannikolla ilmasto on lämmin. Ylängöillä ja vuorilla on viileämpää etenkin iltaisin ja öisin. Sadekausi alkaa toukokuussa ja jatkuu marraskuuhun asti. Sademäärät ovat suurimmillaan syys- ja lokakuussa.

Imposiblen kansallispuistossa El Salvadorin länsiosassa on vehreän metsän peittämiä rinteitä, jokia ja vesiputouksia. Siellä elää peuroja, piikkisikoja ja tiikerikissoja. Lähirannalla on mangrovemetsää. Guijajärven rannalla San Diegon ja San Felipen suojelualueella on kuivan alueen metsää. El Salvadorilla on mittavia ympäristöhaasteita. Tiheä asutus on syrjäyttänyt luonnonympäristön. Ilmaston lämpeneminen uhkaa vesivaroja. Maankäytön suunnittelu toimii huonosti, niinpä asutuskeskuksia ja teollisuutta rakennetaan helposti haavoittuville alueille. Rankkasateet ovat aiheuttaneet jokivarsilla tuhoisia tulvia ja rinteillä kivi- ja liejuvyöryjä. Tuliperäisellä seudulla maanjäristykset ovat yleisiä. Vuonna 2001 kaksi maanjäristystä surmasivat yhteensä 1500 ihmistä.

Historia

Corinton luolassa Morazanissa on kivipiirroksia, joiden ikä on yli 4000 vuotta. Piirrokset esittävät ihmisiä ja peuroja. Varhaisten asukkaiden jälkeen seudulle muuttaneet lencat pitivät luolaa pyhänä paikkana, esi-isien kotina. Luola on voinut olla metsästäjien suoja. Sieltä on löydetty kiviveitsien palasia ja nuolenkärkiä. Fonsecan lahden rannalla on 3000 vuotta vanhoja raakkutunkioita, jotka kertovat pysyvästä asutuksesta. El Salvadorin ylänkömailla on elänyt maanviljelijöitä 2500 vuotta sitten, Apanecassa ja Chalchuapassa on maanäytteiden mukaan kaskettu metsiä ja kasvatettu maissia. Espanjalaiset valloittajat saapuivat El Salvadoriin vuonna 1524. Tuolloin alkuperäisväestön valtaryhmät olivat lencat ja pipilit. Vuonna 1528 espanjalaiset perustivat ensimmäisen kaupungin, San Salvadorin. 1500-luvun puolivälissä espanjalaiset kasvattivat kaakaota. 1600-luvulla indigo, eli samannimisestä kasvista saatava väriaine, nousi tärkeimmäksi tuotteeksi.

Vuonna 1821 El Salvador itsenäistyi Espanjasta, aluksi osana Keski-Amerikan liittoa. Liiton hajottua El Salvadorista tuli erillinen itsenäinen maa vuonna 1841. Liiton hajoamiseen vaikutti valtakiista liberaalien ja konservatiivien välillä. Sama riita johti sisällissotiin alueen eri maissa. Liberaalit ajoivat tasavaltaa, vientitaloutta ja kaupan vapauttamista. Konservatiivit puolustivat kirkkoa sekä perinteisiä hallinto- ja tuotantotapoja. 1800-luvun puolivälissä El Salvadorissa alettiin viljellä kahvia. Kahvista tuli maan talouden perusta. Suuret kahvitilalliset nousivat valtaan. 1930-luvulta 1970-luvun loppuun asti El Salvadoria johtivat sotilashallitukset. Vuonna 1980 yhteiskunnalliset jännitykset kärjistyivät avoimeksi väkivallaksi. Äärioikeistolaiset salamurhaajat tappoivat arkkipiispa Oscar Romeron. El Salvadorin ja Hondurasin sotilaat surmasivat yli 600 ihmistä Sumpuljoen varrella. El Salvadorissa käytiin pitkä sisällissota armeijan ja vasemmistolaisen FMLN-sissiliikkeen välillä. Sota päättyi vasta vuonna 1992.

Sodan jälkeen oikeistolainen ARENA-puolue ja FMLN ovat vuorotellen voittaneet vaaleja ja olleet hallituspuolueina. Vuoden 2019 vaaleissa tämä kahden puolueen asetelma murtui. Presidentiksi valittiin Nayib Bukele, joka lupasi uudistaa hallintotavat ja nykyaikaistaa maata. Bukelen iskulause oli: raha riittää, jos kukaan ei varasta. ”Uudet ideat”-niminen liike, Bukelen perustama puolue, voitti myös vuoden 2021 parlamenttivaalit.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2019 vaalikamppailussa puolueet puhuivat vähän El Salvadorin suurimmasta ongelmasta: väkivallasta. Vuonna 2018 El Salvador oli maailman väkivaltaisin maa, jos mittarina käytetään kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten määrää asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 2019 El Salvadorissa tapettiin yhdeksän ihmistä päivässä. Väkivallan keskiössä ovat suuret monihaaraiset jengit, joista käytetään nimitystä mara. Marat syntyivät Yhdysvaltoihin muuttaneiden salvadorilaisten keskuudessa 1980-luvun lopulla. 1990-luvulla ne siirtyivät karkotettujen ja kotiinsa palanneiden mukana El Salvadoriin.

Voimakkaimmat jengit ovat Mara Salvatrucha ja MS-13, jotka kamppailevat toisiaan vastaan ja ovat mukana erilaisessa rikollisuudessa. Vuonna 2010 tutkija Juan Martinez vietti vuoden Mara Salvatruchan parissa ja kirjoitti, että jengi värväsi jatkuvasti uusia jäseniä sekä kouluista että vankiloista. Viime vuosina murhien ja tappojen määrä on vähentynyt, mutta marat ovat edelleen toiminnassa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi vuonna 2021, että El Salvadorin jengeihin kuului yhteensä 60 000 nuorta ja aikuista.

Presidentti Bukele on luvannut tukea maatalouden nykyaikaistamista El Salvadorin pohjoisosissa, missä köyhyys ja työttömyys ovat suurimmillaan. Bukele aikoo edistää matkailun kehitystä Tyynen meren rannikkokaistalla. Hänen suunnitelmiinsa kuuluu myös rautateiden rakentaminen. Bukelen hallinto on ollut tempoilevaa ja koronapandemia on aiheuttanut isoja uusia haasteita. Sillä välin monet salvadorilaiset etsivät edelleen toimeentuloa maan ulkopuolelta. Vuonna 2021 yli 80 000 salvadorilaista lähti ulkomaille hakemaan töitä ja kolmasosa työikäisistä kertoi kyselyissä harkitsevansa maastamuuttoa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women totesi vuonna 2020, että 67% El Salvadorin tytöistä ja naisista on jossakin elämänsä vaiheessa joutunut väkivallan uhriksi. 56% naisista tuntee olonsa turvattomaksi kulkiessaan kotinsa lähikaduilla.

Cartas a Felice on tehnyt laulun ja videon, jonka nimi El Zope. Korppikotkakin kelpaa kumppaniksi, kun pettynyt haikailee, että nyt pitäisi lähteä kotikylästä. Hakuvihje: Cartas a Felice El Zope.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee El Salvadorin alemman keskitulotason maaksi. Köyhyydessä elävien ihmisten osuus väestöstä on Maailmanpankin mukaan vähentynyt 39 prosentista (2007) 22 prosenttiin (2019) lähinnä siksi, että työssäkäyvät ovat vähitellen siirtyneet huonosti tuottavista maataloustöistä hieman parempipalkkaisiin kaupunkielinkeinoihin. Vientitalouden ytimessä ovat nyt verovapailla vyöhykkeillä toimivat tekstiili- ja vaatetehtaat, joiden tuotanto myydään pohjoisamerikkalaisille markkinoille.

Vuonna 2020 koronalama kasvatti köyhyyttä ja sen vaikutus näkyy lähivuosinakin. Vuonna 2021 El Salvadorin kansantalous kasvoi jo 8% osoittaen elpymistä. Yhdysvalloissa elää paljon salvadorilaisia ja heiltä tulevilla rahalähetyksillä on suuri merkitys maan taloudessa. Vuonna 2021 rahalähetysten arvo oli 7.5 miljardia dollaria.

Vuonna 2019 El Salvadorin viennin arvo oli 6,3 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 11 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat vaatteet ja tekstiilit 39%, sähkötarvikkeet 7% (kondensaattorit, johdinsarjat), muovit 6%, paperi 4%, öljy ja maakaasu 3%, sokeri 3% ja kahvi 2%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Guatemala, Honduras ja Nicaragua. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Guatemala ja Meksiko. El Salvadorin matkailuhallituksen mukaan maassa kävi vuonna 2021 1,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Maahan saapuneiden turistien tuottamat tulot olivat 1,4 miljardia dollaria.