Espanja

Maantiede

Espanja on Etelä-Euroopassa Atlantin valtameren ja Välimeren rannoilla. Atlantin rannikolla rajanaapurina on Portugali. Pohjoisessa Pyreneiden vuorijonon takana on Ranska. Espanjan eteläisimmän kärjen edustalla on Välimeren ja Atlantin yhdistävä Gibraltarinsalmi. Espanjaan kuuluu useita saaria Atlantilla ja Välimerellä. Kanariansaaret, Mallorca ja Ibiza ovat suomalaistenkin tuntemia matkailukohteita. Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla Espanjalla on kaksi kaupunkia: Ceuta ja Melilla.

Espanjan keskellä on laaja ylänkö. Pääkaupunki Madrid on tällä Mesetaksi kutsutulla ylängöllä. Madridissa ja kaupungin lähialueilla asuu seitsemän miljoonaa ihmistä. Neljä viidesosaa espanjalaisista elää kaupungeissa. Mesetalta virtaa isoja jokia. Niitä ovat Duero, Tajo ja Guadiana. Ylängön ympärillä on vuoria. Manner-Espanjan korkeimpia huippuja ovat Sierra Nevadan Mulhacen (3479 m) lähellä Granadaa sekä Pyreneiden Aneto (3404 m) Huescassa Ranskan rajalla. Koko Espanjan korkein vuori on Kanariansaarten Teneriffan Teide (3718 m). Teide on tulivuori. Se purkautui viimeksi yli sata vuotta sitten. Viisi vuotta sitten La Palman saarella purkautui Cumbre Viejan tulivuori.

Etelä-Espanjassa on Guadalquivirin laakso. Guadalquivir on kuudensadan kilometrin pituinen joki. Se laskee Atlantin valtamereen lähellä Gibraltaria. Joen varrella on vanhoja kuuluisia kaupunkeja: Sevilla, Cordoba ja Andujar. Pohjois-Espanjassa Pyreneiden juurella on Ebron jokilaakso. Ebro on lähes tuhat kilometriä pitkä vuolasvirtainen joki. Ebro laskee Välimereen Barcelonan lounaispuolella. Joen suistossa on kansallispuisto. Siellä on kosteikkoja, särkkiä ja hiekkakinoksia. Jokivarsilla kasvaa poppeleita. Alueella on flamingoja, haikaroita, ristisorsia, luhtakanoja ja pitkäjalkoja.

Espanjan pohjoisella Atlantin rannikolla talvet ovat leutoja ja kesät ovat viileitä. Sateet ovat runsaita. Maan keskiosien ylängöillä talvet ovat kylmiä, kesät ovat kuumia ja kuivia. Kolmasosa Espanjan maa-alasta on metsiä. Pohjois-Espanjassa on lehti- ja sekametsiä. Yleisiä puulajeja ovat pyökit, tammet, kastanjat, koivu ja vaahtera. Karuilla vuorilla on havupuita ja rautatammea. Etelärannikon Välimeren ilmastossa viihtyvät viikunat, taatelit sekä korkki- ja oliivipuut.

Guadalquivirin laaksossa on suuri Doñanan suojelualue. Siellä on kaislikkoja ja pinjametsiä. Alueella elää espanjanilveksiä, isokauriita ja villihevosia. Kaivosten jätevedet ovat saastuttaneet suojelualueen läpi virtaavaa jokea. Pitkät ankarat kuivuudet ja kasteluvesien pumppaaminen lähiseutujen laajoille vihannesviljelmille ovat riuduttaneet arvokkaita kosteikkoja. Vuonna 2025 tavallista runsaammat sateet elvyttivät vesialtaita ja kasvillisuutta.

Rajut tulipalot hävittävät vuosittain kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää. Vuonna 2025 Etelä-Espanjan Sevillassa, Cordobassa ja Badajozissa oli yli neljänkymmenen asteen helteitä. Kuivilla ja kuumilla alueilla veden käyttö on lisääntynyt. Kulutus ylittää selvästi vesivarojen palautumiskyvyn. Matkailun kasvu on lisännyt rakentamista ranta-alueilla. Neljäkymmentäkuusi prosenttia Espanjan kuluttamasta energiasta saadaan öljystä. Kaasun osuus on vajaa viidesosa. Kymmenesosa energiasta saadaan tuulivoimaloista. Kahdeksan prosenttia tuotetaan aurinkovoimalla. Vesivoiman osuus on viisi prosenttia. Ydinvoimalla tuotetaan kahdeksan prosenttia energiasta.

Historia

Pohjois-Espanjan Atapuercan luolasta on kaivettu esiin seitsemänsataa tuhatta vuotta vanhoja esi-ihmisten luita. Espanjan pohjoisrannikolla lähellä Santanderin kaupunkia on kuuluisa Altamiran luola. Luolan katossa ja seinillä on upeita maalauksia, jotka on luotu kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten. Maalausten laukkaavat hevoset, punaiset härät, biisonit, hirvet ja villisiat näyttävät eläviltä. Ne ovat sävähdyttävän lumoavaa taidetta vielä tuhansia vuosia sen jälkeen, kun ne on tehty.

Nykyihminen tuli Espanjaan kolmekymmentä viisi tuhatta vuotta sitten. Maassa on elänyt monia kansoja. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Eri puolilla Espanjaa on yhdeksän tuhatta vuotta vanhoja hautapaikkoja. Noihin aikoihin ihmisyhteisöt asettuivat vakituisille asuinpaikoilleen. Maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoitettiin jo seitsemän tuhatta vuotta sitten. Viljelijät kasvattivat vehnää ja ohraa.

Iberien heimot levittäytyivät kaikkialle Espanjaan viisi tuhatta vuotta sitten. Keltit tulivat Iberian niemimaalle tuhat vuotta myöhemmin. Kaksi tuhatta vuotta sitten Rooma valloitti Espanjan. Neljä vuosisataa sen jälkeen kansainvaellusten aikaan alueelle tuli vandaaleja, sveebejä, alaaneja ja länsigootteja. 700-luvulla Pohjois-Afrikan arabit ja berberit valtasivat suurimman osan Espanjasta. Islamin usko levisi uuden vallan mukana kristinuskon rinnalle.

800-luvulta alkaen Pohjois-Espanjaa hallinneet ruhtinas- ja kuningaskunnat kävivät sotia pohjoisafrikkalaisia valloittajia vastaan. Vuonna 1469 Kastilian ja Aragonian espanjalaiset kuningaskunnat yhdistyivät. Tästä syntyi nykyinen Espanja. 1400-luvun lopussa espanjalaiset kukistivat Granadan sulttaanikunnan, joka oli viimeinen muslimien hallitsema valtio Iberian niemimaalla. 1510-luvulla myös valtaosa Navarrasta liitettiin Espanjaan.

Vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan. 1500-luvulla Espanja valtasi suurimman osan Keski- ja Etelä-Amerikasta. Valloitettujen alueiden kaivosten kulta ja hopea tekivät Espanjasta Euroopan rikkaimman valtion. Espanja kävi sotia vuosisatojen ajan. Suurvalta kamppaili Euroopan hallinnasta Englannin, Ranskan ja muiden vahvojen valtioiden kanssa. Sodat köyhdyttivät Espanjan.

1800-luvun alkupuolella Espanjan keski- ja eteläamerikkalaiset siirtokunnat itsenäistyivät. 1800-luvun lopussa Espanja joutui sotaan Yhdysvaltojen kanssa. Espanja hävisi sodan ja menetti Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille. 1930-luvun alussa Espanja julistettiin tasavallaksi. Vuonna 1936 alkoi raaka kolmivuotinen sisällissota, missä kapinaan nousseet sotilaat kukistivat tasavallan. Espanjan johtajaksi nousi kenraali Francisco Franco. Franco hallitsi Espanjaa ankarana äärioikeistolaisena diktaattorina vuoteen 1975 saakka.

Vuonna 1975 Francisco Francon kuoleman jälkeen Espanjan valtionpäämieheksi tuli kuningas Juan Carlos. Kuningas tuki Espanjan siirtymistä kohti demokratiaa. Poliittiset puolueet sallittiin vuonna 1977 ja Espanjassa alettiin järjestää vapaita vaaleja. Katalonialle, Galicialle ja Baskimaalle myönnettiin itsehallinto. 1970-luvulta alkaen Espanja on kehittänyt monipuolista teollisuutta. Matkailusta on tullut keskeinen elinkeino. Maa on vaurastunut, joskin lamat ja rahakriisit ovat ajoittain ravistelleet taloutta ja työttömyys on ollut yleistä.

Vuonna 1982 Espanjasta tuli läntisen sotilasliiton Naton jäsen. Vuonna 1986 Espanja liittyi Euroopan unioniin. Espanjan vanhojen valtapuolueiden rinnalle on syntynyt uusia oikeistolaisia ja vasemmistolaisia liikkeitä. Hallitusta muodostettaessa ja paikallishallinnon päätöksenteossa on solmittava liittoja, jotta voidaan rakentaa enemmistöjä. Vuonna 2023 toimintansa aloittaneen vasemmistohallituksen tukena on kuusi puoluetta.

Yhteiskunta ja politiikka

Espanja on kuningaskunta. Nykyinen kuningas on Felipe kuudes. Kuninkaan asema on muodollinen. Varsinasta valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Espanjan pääministeri on Pedro Sanchez. Espanjassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 266 senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on kolmesataa viisikymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein.

Vuonna 2023 Espanjassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Pari kuukautta ennen näitä vaaleja pääministeri Sanchezin sosialistipuolue oli hävinnyt kunta- ja aluevaalit. Parlamenttivaaleihin osallistui 57 puoluetta. Yksitoista puoluetta sai kansanedustajia. 1980-luvulta lähtien Espanjan politiikkaa on hallinnut kaksi isoa puoluetta, maltillinen vasemmistolainen sosialistipuolue ja vanhoillinen Kansanpuolue. Vuonna 2023 Kansanpuolue sai 137 kansanedustajaa. Sosialistipuolue sai 121 kansanedustajaa. Vaalien jälkeen Kansanpuolue ei kyennyt muodostamaan hallitusta. Pedro Sanchez jatkoi pääministerinä. Sosialistipuolueen lisäksi hallituksessa on vasemmistoryhmien liitto Sumar.

Espanjan perustuslaissa maa on jaettu seitsemääntoista itsehallintoalueeseen. Taloudeltaan vahvassa Kataloniassa on itsenäisyysliikkeitä, jotka ajavat alueen irtautumista Espanjasta. Vuonna 2017 itsehallintoalueen parlamentti julisti Katalonian itsenäiseksi tasavallaksi. Espanjan hallitus hajotti Katalonian parlamentin ja aluehallituksen. Syyttäjänvirasto käynnisti oikeustoimet itsenäisyysliikkeen johtajia vastaan. Vuonna 2024 Espanjan hallitus armahti itsenäisyysliikkeen johtajat.

Pohjois-Espanjan Baskimaassa toimi pitkään aseellinen itsenäisyysliike, ETA, jonka toimintatapoja olivat pommi-iskut, pankkiryöstöt ja murhat. Vuonna 2010 ETA lopetti väkivaltaiset iskunsa ja kahdeksan vuotta myöhemmin se lopetti toimintansa kokonaan. Vuonna 2025 kaksi kolmasosaa Baskimaan asukkaista oli tyytyväisiä itsehallintoalueen nykytilaan ja vain vähän yli viidesosa kannatti itsenäistymistä.

Talous ja kaupankäynti

Espanja on korkean tulotason maa. Parin viime vuoden aikana talous on kasvanut noin kolme prosenttia vuodessa. Vuonna 2026 talouden odotetaan kasvavan kaksi prosenttia. Tämä on lähes kaksi kertaa ripeämpi kasvuvauhti kuin Euroopan maissa on keskimäärin. Matkailu ja kotimaisen kulutuksen elpyminen ovat Espanjan talouden kasvuvetureita. Espanja on saanut Euroopan unionilta 140 miljardin euron rahoituksen pääasiassa teknologian ja tuotantoelämän uudistuksiin.

Neljä prosenttia Espanjan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja yli kolme neljäsosaa työskentelee palvelualoilla. Kymmenen prosenttia työvoimasta on työttömänä. Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, maissia, riisiä, hedelmiä ja vihanneksia. Espanja on suuri viinin ja oliiviöljyn tuottaja. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, siat, vuohet, lampaat ja kanat.

Espanjassa on vahva ja monipuolinen teollisuus. Maassa on suuria autotehtaita. Espanja tuottaa myös lääkkeitä, vaatteita, elintarvikkeita, laivoja, koneita ja työkaluja. Maaperässä on kivihiiltä, kuparia, rautamalmia, lyijyä, sinkkiä ja uraania. Kalankasvatus ja kalastus työllistävät yhteensä noin neljäkymmentä tuhatta espanjalaista. Espanjalla on yli seitsemän tuhatta kilometriä meren rannikkoa. Galician Vigo on Euroopan isoin kalasatama.

Vuonna 2024 Espanjan tavaraviennin kokonaisarvo oli 390 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 440 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot, sähkölaitteet ja elektroniikka, lääkkeet, vaatteet, öljy, liha, hedelmät, vihannekset, viini, oliiviöljy, autonrenkaat, muovit, rauta ja kulta. Suurimmat vientimaat olivat Ranska, Saksa, Portugali, Italia ja Iso-Britannia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Kiina, Ranska, Italia ja Yhdysvallat.

Espanjassa käy vuosittain lähes sata miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat 130 miljardia euroa vuodessa. Espanjaan matkustaa joka vuosi yli puoli miljoonaa suomalaista turistia. Suomalaisia kutsuvat monet huippunähtävyydet, Malagan lomarannat, maukas espanjalainen ruoka ja juomat. Barcelonassa ihaillaan Sagrada Familian kiehtovaa kirkkoa. Granadan nähtävyys on Alhambran mauripalatsi. Tunnin matkan päässä Bilbaosta on Altamiran luolasto upeine kalliomaalauksineen. Madridin Pradon seinillä on Espanjan taiteen mestariteoksia. Espanjalainen jalkapallo edustaa maailman huippua. Vuonna 2026 Real Madridin ja Barcelonan välistä ottelua katseli kahdeksansataa miljoonaa ihmistä.