Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Addis Abeba
Etniset ryhmät: Oromo 35%, amhara 28%, tigre 7%, somali 6%, sidama 4%, muut 20% (2016)
Kieli: Oromo, amhara, somali, tigrinja, sidamo, wolaytta, gurage, englanti, arabia
Uskonto: Etiopian ortodoksikristityt 44%, muslimit 34%, protestanttikristityt 18%, muut ja uskonnottomat 4% (2014)
Väkiluku: 117 876 226 (2022)
Valtiomuoto: Liittotasavalta
Pinta-ala: 1 104 300 km2
Valuutta: Etiopian birr
BKT per asukas: 2 812 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 2. maaliskuuta (Italiaa vastaan käydyn Adwan taistelun voiton päivä, 1896), 28. toukokuuta (Mengistun diktatuurin eli Dergin kaatumisen päivä, 1991)

Maantiede

Etiopia on Afrikan sarvessa Punaisenmeren ja Adeninlahden lähellä. Etiopia on keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Pohjoisia naapureita ovat Sudan, Eritrea ja Djibouti, idässä on Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Etelä-Sudan. Etiopian keskellä on iso vuoristo- ja ylänköalue. Itä-Afrikan hautavajoaman repeämälaakso jakaa ylämaat kahteen osaan, läntisiin ja itäisiin ylänköihin. Korkeimmat vuoret kohoavat jylhinä ja jyrkkinä taivasta kohti kuin jättiläishampaat. Etiopian korkein kohta Ras Dejen (4620 m) on yksi läntisten ylänköjen Simienvuorten huipuista. Läntisten ja itäisten ylänköjen vuorilla on useita huippuja, jotka kohoavat yli neljän kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Etiopian suurin järvi, Tanajärvi, sijaitsee läntisellä ylängöllä Simienvuorten lounaispuolella. Tana on Sinisen-Niilin lähde.

Itä-Afrikan hautavajoama avautuu kolmionmuotoiseksi Afarin syvänteeksi Itä-Etiopiassa Eritrean ja Djiboutin vastaisella rajalla. Siellä on Afrikan syvin painauma: Assaljärvi on 155 metriä merenpinnan alapuolella. Afarista on löydetty yli kolmen miljoonan vuoden ikäisiä apinaihmisten luita. Kuuluisin luuranko tunnetaan Lucyn nimellä. Etiopian länsirajalla on kuuma ja kuiva tasanko. Idässä Somalian rajalla on alava aavikko. Etiopian ilmasto ja kasvillisuus vaihtelevat paljon maan eri osissa. Alankoalueilla ilmasto on kuiva ja kuuma. Kasvillisuus on niukka. Maastossa kiemurtelevissa joenuomissa on vettä vain rankimpien sateiden jälkeen. Ylänkömailla on viileä ja kostea ilmasto. Runsassateisilla vuorilla kasvaa tiheä rehevä metsä. Korkeimmilla rinteillä on ruohikkoja. Kuivemmilla ylätasangoilla on puu- ja ruohosavannia. Niillä viihtyvät akaasiat ja sulkahirssi, hieman alempana kasvaa tasankoneula- ja mirhapuita, vihniötä ja verihirssiä.

Balevuoren kansallispuisto on Etiopian itäisellä ylämaalla. Alueella kasvaa kosso- ja mangrovepuita, villikahvia, keltiksiä, mäkikuismaa ja paalulobelioita. Sieltä saa alkunsa 40 jokea. Balevuorilla elää leijonia, susisakaaleja, grivettiapinoita, antilooppeja ja kameleontteja. Omon luonnonsuojelualueelta Etiopian eteläosasta on löydetty 195 000 vuotta vanhoja ihmiskalloja. Suojelualueella on kirahveja, norsuja, sarvikuonoja, seeproja ja paviaaneja.

Etiopian luonto on uhanalainen. Polttopuiden hakkuut hävittävät metsiä. Eläimistö vähenee elinympäristön supistumisen ja metsästyksen takia. Viljelijät ja karjankasvattajat ovat asettuneet suojelualueille. Pitkäaikainen käyttö on kuluttanut viljely- ja laidunmaita heikentäen tuottavuutta. 85% Etiopian viljelymaista osoittaa vakavia kulumisen merkkejä. Rankkasateet huuhtovat rinteiltä parhaan mullan. Kuivuudet aiheuttavat suuria menetyksiä viljelijöille ja karjankasvattajille horjuttaen väestön ruokaturvaa.

Historia

Etiopian luulöydöt osoittavat, että maassa on elänyt ihmisen esi-isiä kolme miljoonaa vuotta sitten ja heidän jälkeensä nykyihmisiä vähintään 200 000 vuotta. Balevuorilta on löydetty luola, missä ihmiset ovat asuneet ilmeisesti pitkiä aikoja noin 30 000 vuotta sitten. Etiopiassa aloitettiin maanviljely ja karjanhoito yli 4000 vuotta sitten. Kolme tuhatta vuotta sitten syntyi Aksum, vahva kuningaskunta, joka laajeni Pohjois-Etiopiasta alueelliseksi suurvallaksi. 300-luvulla etiopialaiset omaksuivat kristinuskon. 800-luvulta alkaen Etiopiassa kasvaneesta kahvista tuli suosittu juoma ja vähitellen myös kysytty vientituote. 1300-luvulta 1500-luvulle asti Etiopian hallitsijat kävivät sotia lähialueiden islamilaisia valtioita vastaan. Etiopia laajeni nykyisille rajoilleen 1800-luvun lopulla. Hallitsijat kukistivat ja orjuuttivat vähemmistökansoja. Kauan aikaa sitten syntyneet väestöryhmien vihat näkyvät ja tuntuvat nykypäivän Etiopiassa.

Vuonna 1896 etiopialaiset joukot torjuivat Italian yrityksen maan valtaamiseksi. 1900-luvun alussa kahvin vienti vahvisti tuntuvasti Etiopian taloutta. Maahan rakennettiin teitä, rautateitä, kouluja ja sähkön jakeluverkkoa. 1930-luvulla Haile Selassien valtakaudella laadittiin uusi perustuslaki, joka takasi yksinvaltiuden. Keisari julistettiin pyhäksi. Keisari nimitti parlamentin. Vuonna 1935 Italia valloitti Etiopian. Italian valta kaatui vuonna 1941. Vuonna 1973 nälänhätä tappoi satoja tuhansia etiopialaisia. Vuonna 1974 asevoimien sosialistinen neuvosto kaappasi vallan Haile Selassielta. Uusi hallinto, Derg, kansallisti pankit, tehtaat ja maaomaisuuden. Derg vainosi vastustajiaan kovin ottein. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvioi silloin, että Etiopiassa surmattiin 150 000-200 000 ihmistä.

Jatkuvat nälänhädät ja ihmisten epätoivo synnyttivät uusia kapinoita hallitusta vastaan. Vuonna 1991 Dergin johtaja Mengistu Haile Mariam pakeni Zimbabween. Hallitusta vastustava EPRDF-rintama valloitti Addis Abeban. Vuonna 1995 Etiopiasta tuli liittovaltio. Maassa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Etiopian yhteiskunnallinen ilmapiiri on edelleen ollut kireä ja epävakaa. 2000-luvulla maan talouskasvu on ollut maailman nopeimpia. Ihmisoikeuksien loukkaukset ovat jatkuneet. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Etiopia ei ole vapaa maa. Vuonna 2021 järjestetyissä vaaleissa pääministeri Abiy Ahmedin johtama hallitusliitto sai yli 90% parlamenttipaikoista. Tärkeimmät oppositiopuolueet eivät osallistuneet vaaleihin.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2018 Etiopian pääministeri Abiy Ahmed neuvotteli Eritrean presidentin Isaias Afwerkin kanssa ja onnistui lopettamaan maiden välillä vallinneen sotatilan. Vuonna 2019 Abiy Ahmedille annettiin Nobelin rauhanpalkinto. Vuonna 2020 Pohjois-Etiopian Tigrayn maakunnassa järjestettiin paikallisvaalit keskushallinnon tahdon vastaisesti ja Tigrayn asejoukot valtasivat Etiopian armeijan tukikohdan. Etiopian armeija hyökkäsi maakuntaan. Eritrean joukot tukivat etiopialaisia. Syntyi ankara sisällissota, jossa kuoli ainakin 600 000 ihmistä. Vuoden 2022 lopulla Etiopian hallitus ja Tigrayn kansan vapautusarmeija TPLF solmivat rauhansopimuksen Afrikan unionin toimiessa neuvottelujen välittäjänä.

Etiopian keskushallinnon ja alueiden sekä väestöryhmien väliset ristiriidat tulevat varmasti jatkumaan. Väkivaltaisia yhteenottoja on pohjoisimpien seutujen lisäksi esiintynyt Oromian, Amharan, Afarin ja Benishangul-Gumuzin alueilla. Etiopiassa on yli 80 kansanryhmää. Suuri osa väestöstä katsoo olevansa ensi sijassa oman kansanryhmänsä jäseniä eikä laajemmin ymmärrettynä etiopialaisia. Eri väestöryhmien välillä on ennakkoluuloja ja kaunoja. Valtio on kohdellut alueita eriarvoisesti sen mukaan, mihin ryhmään kuuluvat ihmiset johtavat maata.

Yli 40% etiopialaisista on alle 15-vuotiaita. Maan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nuoret sukupolvet suhtautuvat ihmisten erilaisuuteen. Väestön moni-ilmeisyys voi olla Etiopialle suuri rikkaus, tai jatkuvien tuhoisien kiistojen aihe. Vuonna 2022 tehdyssä Afrikan nuorten mielipidekyselyssä yli 70% nuorista etiopialaisista arveli, että maan kehitys on menossa väärään suuntaan. Ankarat kuivuudet ovat synnyttäneet pelkoa nälänhädästä. Etiopia tarvitsee ulkomaista apua torjuakseen nälän.

Aida Muluneh on etiopialainen valokuvaaja, nainen, afrofuturisti. Hän kuvaa kirkkain, vaikuttavin värein. Aida otti upean kuvasarjan siitä, mitä vesi merkitsee hänelle. Kuvahakuvihje: Aida Muluneh burden of the day.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Etiopian matalan tulotason maaksi. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana Etiopian talouskasvu on ollut maailman nopeimpia. Vuonna 2020 kansantalous kasvoi yli 6%. Köyhyys on silti yhä yleistä, 27% etiopialaisista elää alle 1,9 dollarilla päivässä. Vuonna 2019 67% etiopialaisista sai toimeentulonsa maataloudesta, 9% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 24% palvelualoilla.

Vuonna 2020 yli 60% Etiopian maatiloista oli alle hehtaarin suuruisia. Yleisin viljakasvi on tefheinä. Se tarvitsee hyvin vähän vettä. Tefheinän pienten siemenien jauhosta leivotaan litteitä injera-leipiä. Etiopian viljelijät ja karjatilalliset tuottavat myös maissia, vehnää, ohraa, durraa, kahvia, seesamia, kahvihernettä, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa ja nahkaa. Kastelua käytetään vähän. Sadot ovat riippuvaisia sateista.

Viime vuosina Etiopiassa on rakennettu yli 20 teollisuusaluetta. Tavoitteena on lisätä teollisuuden osuutta kansantaloudessa ja luoda työpaikkoja kasvavalle kaupunkiväestölle. Tärkeitä teollisuusaloja ovat ruoanjalostus, tekstiili- ja vaateteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä nahkateollisuus. Vuonna 2020 Etiopiassa kävi 518 000 ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat yli kaksi miljardia euroa.

Vuonna 2021 Etiopian viennin kokonaisarvo oli 4 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli lähes 12 miljardia euroa. Tärkein vientituote oli kahvi. Sen osuus oli 26% kaikista vientituloista. Kullan osuus oli lähes 20%. Muita vientituotteita olivat vaatteet ja jalkineet, öljykasvien siemenet (seesami, soijapavut, keltiö), vihannekset, leikkokukat, nahka ja liha sekä koneet ja laitteet. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat, Somalia, Saudi-Arabia ja Saksa. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Ukraina.

Maailmanpankki arvioi, että ulkomailla asuvat etiopialaiset lähettivät vuonna 2021 kotimaahan yhteensä lähes 450 miljoonaa euroa. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi vuonna 2022, että Saudi-Arabiassa oli 750 000 etiopialaista vierastyöläistä. Etiopialaisia asuu ja työskentelee myös Kuwaitissa, Libanonissa, Qatarissa, Bahrainissa ja Dubaissa. Hyvin usein vierastyöläisten asema on uhanalainen. Heille maksetaan huonoa palkkaa. He kärsivät ahdistelusta ja väkivallasta. Heillä ei ole oikeuksia.