Ghana

Viimeksi päivitetty: 05.05.2025

Siirtomaa-aikana Ghanaa nimitettiin kultarannikoksi. Kuusikymmentä prosenttia vientituloista saadaan vieläkin kullasta. Kullan hinnan kohoaminen on synnyttänyt ryntäyksen pienille laittomille kaivoksille. Niissä työskentelee jo miljoona ghanalaista. Kullankaivajien elohopea myrkyttää joet. Ghana on maailman toiseksi suurin kaakaon tuottaja. Ghanalainen kaakao maistuu myös suomalaisessa suklaassa.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Accra
Etniset ryhmät:	Akan 46%, mole-dagbon 18%, ewe 14%, ga-dangme 7%, gurma 6%, guan 3%, grusi 3%, mande 2%, muut 2%; kaikkiaan Ghanassa on noin 70 etnistä ryhmää
Kieli:	Englanti (virallinen kieli), asante, akwapem, ewe, fante, nzema, dagbanli, dangme, dagaare, ga, gonja, kasem, hausa; kaikkiaan noin 80 afrikkalaista kieltä
Uskonto:	Kristityt 71%, muslimit 20%, perinteiset afrikkalaiset uskonnot 3%, hindut 2%, muut ja uskonnottomat 4%
Väkiluku:	34 427 414 (2024)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	238 533 km2
Valuutta:	Ghanan cedi
BKT per asukas:	6 498 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	6. maaliskuuta

Maantiede

Ghana on Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannalla Norsunluurannikon ja Togon välissä. Pohjoinen rajanaapuri on Burkina Faso. Rannikolla on hiekkarantoja, särkkiä, lahdelmia, laguuneja ja suistoja. Ghanan eteläosassa kasvaa sademetsää. Ankasan suojelualueella elää norsuja, simpansseja, uhanalaisia valkopartamarakatteja ja bongo-metsäantilooppeja. Kolmasosa Ghanan maapinta-alasta on metsiä.

Sademetsien pohjoispuolella on kausivihantaa metsiä ja savannia. Ruohosavanneilla kasvaa harvakseltaan paksuja apinanleipäpuita, dawadawa-puita ja shea-voipuita. Molen kansallispuiston savannilla voi nähdä norsuja ja puhveleita. Ghanan metsät ja savannit kutistuvat, kun luonnonmaita raivataan maatalouskäyttöön. Metsistä on tehty kaakaoviljelmiä. Savanneista on tullut peltoja ja laitumia. Ghanan itäosassa on Voltajärvi. Se on maailman suurin patojärvi. Voltajärvi syntyi vuonna 1966, kun Voltajokien uomaan rakennettiin Akosombon pato vesivoimalaa varten.

Ghanassa on lämmin, trooppinen ilmasto. Sisämaassa sataa vähemmän kuin rannikolla. Vuonna 2024 poikkeuksellisen ankara kuivuus tuhosi maissi-, durra- ja maapähkinäviljelmiä Ghanan pohjoisosissa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Kun meriveden pinta nousee, aallot kuluttavat rantahiekkaa. Korkeat nousuvesiaallot ovat vaurioittaneet rakennuksia Ghanan rantakaupungeissa. Viisitoista prosenttia Ghanan maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Vuonna 2024 Ghanan hallitus suunnitteli ensimmäisen meriluonnon suojelualueen perustamista.

Ghanassa on yli sata jokea. Jokien varsilla on paljon laittomia kultakaivoksia. Kaivajat käyttävät elohopeaa kullan erotuksessa. Elohopea on vaarallinen myrkky. Ghanan laittomien kultakaivosten lähellä vedet ovat pahasti saastuneet. Elohopea säilyy vedessä satoja vuosia. Elohopean myrkyttämää vettä ei voi enää käyttää viljelysten kasteluun. Ghanan riisinkasvattajat ovat jo kärsineet tappioita tästä syystä. Ympäristön pilaantuminen on myös pienentänyt kaakaoviljelmien tuottavuutta. Lähes puolet Ghanan ulkomaille viemästä kullasta saadaan pienistä kaivoksista.

Historia

Pohjois-Ghanan Birimistä on löydetty kaksikymmentä tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja. Ghanan keskiosassa Bosumpran luolassa on asunut ihmisiä yli kymmenen tuhatta vuotta sitten. Länsi-Afrikassa on eri aikoina ollut monien väestöryhmien muuttoliikkeitä. Jokivarsilla on ollut kalastajia ja savannillakin on elänyt ihmisiä jo neljä tuhatta vuotta sitten. Nykyisistä kansoista akanit, dagbambat ja ewet asettuivat Ghanaan kuusisataa vuotta sitten. Ghana on sijainnut tärkeiden Saharan yli johtaneiden kauppareittien eteläpäässä. Kauppiaat ovat hankkineet Ghanasta kultahiekkaa ja kolapähkinöitä. 1600- ja 1700-luvuilla Ghanaan syntyi akan-kansojen valtioita, joista voimakkain oli Ashantien valtioliitto.

Portugalin laivat saapuivat Ghanan rannikolle 1470-luvulla. Portugalilaiset rakensivat linnoituksia kaupan tukikohdiksi. Ghanaan tuli myös englantilaisia, hollantilaisia, ruotsalaisia, tanskalaisia ja saksalaisia kauppiaita. Heitä houkutteli aluksi Ghanan kulta. Ghanaa kutsuttiin kultarannikoksi. Sitten alueesta tuli orjakaupan keskus. Ghanan kansoilla oli ollut orjia jo ennen eurooppalaisten saapumista. Ashanti-kuningaskuntakin osallistui orjakauppaan eurooppalaisten kanssa. 1800-luvun lopulla Iso-Britannia alkoi laajentaa valtaansa Ghanan alueella. Tämä johti pitkiin sotiin Ashanti-kuningaskuntaa vastaan. 1900-luvun alussa Ghanasta tuli Ison-Britannian siirtomaa. Iso-Britannia sai Ghanasta kultaa, timantteja, pippuria, norsunluuta ja kaakaota. Ensimmäiset kaakaon siemenet tuotiin Ghanaan 1870-luvulla. Ghana itsenäistyi vuonna 1957.

Ghanan ensimmäinen presidentti Kwame Nkrumah julisti maahan yksipuoluejärjestelmän vuonna 1964. Kaksi vuotta myöhemmin armeijan ja poliisin vallankaappaus kukisti Nkrumahin. Seuraavina vuosikymmeninä Ghanassa oli lyhyitä siviilivallan aikoja ja useita sotilashallituksia. 1990-luvun puolivälissä Pohjois-Ghanan väestöryhmien väliset maakiistat leimahtivat paikallissodaksi, jossa kuoli yli tuhat ihmistä. 2000-luvun alusta lähtien Ghanassa on vallinnut kohtalaisen vakaa ja toimiva demokratia. Vuonna 2024 Ghanan presidentiksi valittiin John Mahama. Ghanalainen Kofi Annan toimi YK:n pääsihteerinä vuodesta 1996 vuoteen 2007. Vuonna 2001 Annanille ja YK:lle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Ekologinen jalanjälki

1,0

maapalloa maassa Ghana

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Ghana keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,0 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Ghanan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden kaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin John Mahama. Hän on ollut Ghanan presidentti myös vuosien 2012 ja 2017 välisenä aikana. Ghanan parlamentissa on 276 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui kaksitoista puoluetta ja useita puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita. Vain kaksi puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Presidentinvaalin voittaneen John Mahaman Demokraattinen kongressipuolue sai 184 kansanedustajaa. Entisen varapresidentin Mahamudu Bawumian johtama Uusi isänmaallinen puolue sai 88 kansanedustajaa. Lisäksi parlamenttiin valittiin neljä puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista vain neljäkymmentä on naisia.

Vuonna 2024 useat asiat ajoivat ghanalaisia katumielenosoituksiin. Perustuotteiden hintojen nousu on suututtanut kaupunkilaiset. Vuoden 2024 puolivälissä tuomioistuin kielsi poliisin pyynnöstä ruoan hinnannousuja vastaan suunnitellut mielenosoitukset. Sen jälkeen järjestettiin mielenosoituskulkueita laitonta kullankaivuuta ja lahjontaa vastaan. Tuoreimmissa kyselyissä neljäsosa haastatelluista ghanalaisista kertoo maksaneensa viranomaisille lahjuksia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kullan markkinahinnan kohoaminen on lisännyt laitonta kaivostoimintaa ja kullan salakuljetusta. Tutkijoiden mukaan Ghanasta salakuljetetaan ulkomaille laittomasti kaivettua kultaa joka vuosi noin viiden miljardin euron arvosta. Laiton kullankaivuu työllistää yli miljoona ghanalaista.

Vuoden 2024 lopulla Ghanan eri osissa oli suuria mielenosoituksia, joissa vaadittiin, että vaalit on järjestettävä rehellisesti. Tarkkailijoiden mukaan näin tapahtuikin. Ghanan nykyinen demokratia ja vilkas kansalaistoiminta ovat yhteiskunnan suuria vahvuuksia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Ghana on vapaa maa. Ghanan talouskehitystä ja köyhyyden vähentämistä haittaa valtion velkaantuminen. Pari vuotta sitten Ghana ei pystynyt maksamaan ulkomaisten lainojen korkoja ja lyhennyksiä sovitussa aikataulussa. Maa ajautui velkaneuvotteluihin. Kansainvälinen valuuttarahasto on vaatinut Ghanan hallitusta vähentämään valtion menoja ja etsimään keinoja verotulojen lisäämiseksi.

Puolet ghanalaisista on alle 21-vuotiaita. 60% väestöstä asuu kaupungeissa. Uusia teknologiayrityksiä syntyy jatkuvasti. Ghanan luovan talouden kehitys on herättänyt kansainvälistä huomiota. Amoako Boafo on menestynyt nuori ghanalainen taidemaalari. Hänen töitään myydään taidehuutokaupoissa miljoonilla euroilla. Amoako Boafon jäljessä esille on noussut muita nuoria taiteilijoita, jotka osaavat kuvata ghanalaisia taitavasti ja rohkein värein. Rufai Zakari tekee hienoja muotokuvia. Hän käyttää raaka-aineena jätemuovia.

Inhimillisen kehityksen indeksi

142 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Ghana

Ghana on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 142 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Ghana on alemman keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Ghanan talous on kasvanut kohtalaisen nopeasti. Poikkeus oli vuosi 2020, jolloin talouskasvu pysähtyi tilapäisesti. Vuonna 2024 Ghanan talous kasvoi lähes 6%. Kasvua on vauhdittanut kullan hinnan kohoaminen kansainvälisillä markkinoilla. Kulta on Ghanan tärkein vientituote. Maailmanpankki ennustaa talouskasvun jatkuvan vuonna 2025. Suuri velka rasittaa Ghanan valtiontaloutta. Neljäsosa ghanalaisista elää köyhyydessä. Pohjois-Ghanan kuivuuden vaivaamilla alueilla köyhien osuus on noin 70% väestöstä.

Noin 35% Ghanan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 18% toimii teollisuuden tehtävissä ja 47% työskentelee palvelualoilla. Ghanan viljelijät kasvattavat maissia, jamssia, maniokkia, riisiä, kaakaota, cashewpähkinöitä, vihanneksia ja hedelmiä. Ghana on Norsunluurannikon jälkeen maailman toiseksi suurin kaakaon tuottaja. Ghanan viljelijöiden enemmistö on pientilallisia. Kastelua käytetään vähän. Kastelulaitteet ovat liian kalliita köyhille viljelijöille. Tuotantoeläimiä ovat naudat, vuohet, lampaat ja siipikarja. Ghanassa on kaksi miljoonaa lehmää, yhdeksän miljoonaa vuohta ja lähes kuusi miljoonaa lammasta. Kalastus on tärkeä elinkeino ja ravintolähde. Ghanalaiset kalastavat merellä, Voltajärvellä ja jokivesissä. Kalastus työllistää 140 000 ihmistä.

Ghanan maaperässä on kultaa, mangaania, alumiinimalmia, timantteja, rautaa, hopeaa ja litiumia. Rannikon edustan merialueilla on öljy- ja kaasukenttiä. Vuonna 2023 Ghanan tavaraviennin kokonaisarvo oli 23 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 17 miljardia euroa. Kultakauppa tuotti lähes 60% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat öljy, kaakao, mangaanimalmi, cashewpähkinät, kumi, alumiinimalmi, kala, sähkö, kasviöljyt ja puutavara. Suurimpia vientimaita olivat Sveitsi, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Etelä-Afrikka, Kiina ja Yhdysvallat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Alankomaat, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä. Ulkomailla asuvat ghanalaiset lähettävät vuosittain kotimaahan noin kaksi miljardia euroa.

Ghanassa käy vuosittain miljoona ulkomaalaista matkailijaa. Turisteja kiinnostavat luonnonpuistot ja hienot hiekkarannat. Kakumin kansallispuistossa voi kävellä huojuvaa riippusiltaa pitkin sademetsän puunlatvojen tasalla. Kejetian ja Makolan markkinatorit kuhisevat kymmenistä tuhansista kauppiaista ja tavaroiden ostajista. Atlantin rannikon vanhat linnoitukset kertovat orjakaupan ja valloituksen historian. Accran vuosittainen Chale Wote -katutaidetapahtuma tuo Ghanaan taiteilijoita monista Afrikan maista. Upeat kente-kankaat ovat myös edustava esimerkki Ghanan luovasta taloudesta. Perinteisistä kankaista on tullut huippumuotia. Ne ovat herättäneet huomiota kansainvälisillä markkinoilla ja innostaneet nuoria muotoilijoita.

Tilastot

Maan Ghana tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin